vapaakielivalinta.fi

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/21/d40159.php
(Uutinen tuli eilen perjantaina, muttei nettilehdessä ole ainakaan vielä sallittu keskustelua aiheesta!)

Miehen isän vanhemmat ovat artikkelin mukaan suomenruotsalaisia.

HBL:"Vad skiljer din linje från Folktingets?"

Sampo Terho: "På en enda punkt gör jag reservationer. Måste faktiskt alla finnar behärska svenska? Det är en problematisk fråga och mitt svar skiljer sig från Folktingets. För övrigt tror jag inte vi behöver stå emot varandra."

Mies ottaa siis sovinnollisen linjan Foktingetiin, mutta kyseenalaistaa pakkoruotsin. Tässä toisaalta hänen tekstinsä aiheesta:

http://www.sampoterho.net/artikkelit/pakkoruotsi.html

Tämä saattaa olla taktisesti viisasta. Suomalaisuuden liitto on onnistuttu leimaamaan äärijärjestöksi, vaikka se ei sitä ole ollut. Pääasia että pakollinen ruotsi ja kohtuuttomat ruotsin kielen taidon vaatimukset asetetaan kyseenalaisiksi.

Kaikella kunnioituksella Heikki Talaa kohtaan, hänellä oli tapana muotoilla sanomisiaan siten että aseet annettiin vastapuolelle käteen ihan vapaaehtoisesti. Muoto on tärkeä, koska surut ja kumppanit tarraavat kiinni epäoleellisiinkin asioihin keskustelun suistamiseksi raiteiltaan. Kaikki täällä olevat tietävät kyllä mistä puhun. Sampo argumentoi ihan eri tavalla

On sinänsä mielenkiintoista nähdä miten aktiivisen poliitikon vaikutus SL:ssä näkyy... "kypäräpappeja" se yhdistys on varmaakin enimmäkseen jäsenkunnaltaan joten Sampo on varmaan ihan sopiva nokkamies

Sampo Terholla on hyvä lähtöasema, kun hän on jo valmiiksi valtakunnallsesti EU-vaalien yhteydestä tunnettu henkilö. Lisäksi Sampo Terho on Vapaa Kielivalinta ry:n jäsen, mikä on merkille pantava asia sekin.

Nyt Henriksson ja Terho ovat tavanneet ja tapaaminen on kuvattu HBL:ssa:

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/27/d40369.php

Artikkelissa Terho esitti kompromissia ja Henriksson ei luvannut vielä mitään. Periaatteessa ihan hyvä tapaaminen. (Pidän Terhon diplomaattisesta otteesta, se on tärkeää niin Suomalaisuuden liitolle kuin tälle kielivapaudelle, diplomatia on jatkuvan kehityksen perusta.)

Suoraan sanottuna pelottaa tämä "kompromissi", koska kyse tulee olemaan Itä-Suomen vapauttamisesta. Ilmeisesti vielä vapauttamisesta siten, että siellä olisi vain toinen pakollinen kieli. Jos niin käy, se vastaa pahimpia pelkojani eikä millään tavalla helpota
- maahanmuuttajalasten kestämätöntä kielitilannetta,
- kielellisesti hitaasti kehittyvien mutta muilla aloilla lahjakkaiden nuorten tilannetta,
- niiden tilannetta, joille kielet ovat vain kommunikointiväline eikä itseisarvo,
- virkamieskunnan kielivelvoitteita.

Minulle kompromissi tarkoittaisi sitä, että
- pakollisesta ruotsista ja virkamiesruotsista luovutaan,
- peruskoulussa vain yksi vieras kieli olisi pakollinen, muut vapaaehtoisia,
mutta
- kouluilla voisi olla velvoite aina järjestää ruotsin opetusta halukkaille,
- erilaisia varhaisia ruotsinryhmiä voitaisiin perustaa päiväkohteihin ja jo ensimmäisiltä luokilta (näihin suomenkieliset ovat hulluina, koska se mahdollistaa omalle lapselle valikoidun vertaisryhmän, toimii siis tasoryhmänä),
- ruotsin kieltä opiskelevien ryhmien yhteydenpitoa suomenruotsalaisille ja pohjoismaisille alueille voitaisiin tukea ja opiskeluun liittää tavallista enemmän matkoja, leikkejä, itseilmaisua,
- joihinkin virkamiesasemiin voitaisiin liittää ruotsin kielen osaamisvelvoite (jonka tosin voisi täyttää myös vasta viran saamisen jälkeen esim. ensimmäisenä vuotena osin työajalla tapahtuvalla intensiivisellä kielikurssilla)
- hallintokunnittain huolehdittaisiin ruotsinkielisten palvelujen riittävästä järjestämisestä.

Olisiko tämä kompromissi?
Entä pakollisen suomen poistaminen ruotsinkielisiltä ja näin myös ruotsinkielisten kielivalintojen vapauttaminen vanhempien harkinnan varaan? Onhan meillä heitä, jotka eivät tule jäämään Suomeen ja joille suomi ei siksi ole tärkeä.

Peruskouluissa riittää hyvin yksi pakollinen vieras kieli. Suurin osa suomalaisista valitsisi ilmeisesti vieraaksi kieleksi englannin, joka on tärkein osattava kieli suomen jälkeen.

Ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä täysin vapaaehtoista. Peruskouluissa ja muissa kouluissa ruotsi olisi valittavana oleva kieli muiden valinnaisten kielten joukossa.

TK: "Peruskouluissa riittää hyvin yksi pakollinen vieras kieli."

Näin minustakin. Ruotsinkieliset ottavat nyt Tohmajärvi-hankkeen harkintaan, koska se antaa mahdollisuuden tarjota lapsille tosi epäreilu "vapaus" eli pakkovalinta ruotsin tai venäjän välillä.

Eräs HBL:n kirjoittaja puki ajatuksen sanoiksi näin:

"Gör det inte till en servicefråga utan till en grannlandsfråga. Sätt barnen och välja mellan svenska och ryska och jag kan garantera att vi har barn som läser svenska."

eli vapaasti käännettynä "ei tehdä tästä palvelukysymystä vaan painotetaan naapurikieliä, pannaanpa lapset valitsemaan ruotsin ja venäjän välillä, niin takuuvarmasti lapset lukevat ruotsia" - ja tämähän on totta. Jos lapsella on nyt ongelmia oppia ruotsia, niin ongelmat tuplataan, kun eteen lyödään uusi kyrillinen kirjaimisto ja venäjän kielioppi.

Sees: "Näin minustakin. Ruotsinkieliset ottavat nyt Tohmajärvi-hankkeen harkintaan, koska se antaa mahdollisuuden tarjota lapsille tosi epäreilu "vapaus" eli pakkovalinta ruotsin tai venäjän välillä."

Enpä usko että RKP tai muutkaan ruotsinkielen edunvalvojat miettivät mitään muuta kuin- kauanko korttitalo pysyy pystyssä. Mikäli Tohmajärvelle annetaan erivapaus niin naapurikunta anoo myös erivapautta ja sitten joku kunta etelä-rannikolla pyytää erivapauden viron opiskelulle, ja tätä RKP pelkää. RKP tietää omakohtaisesti mitä tapahtuu kun pirulle antaa pikkusormen koska se on itse vetänyt täyskäden vedätyksellään. Joka tapauksessa ihan mielenkiintoinen tilanne ja osoittaa kuinka pienikikin tekijä voi muuttaa kaiken, romahtihan se suuri ja mahtava Neuvostoliittokin.

RKP pelkää, että tapahtuu samanlainen reaktio kuin yo-ruotsin kokeiluissa. Jotkut koulut saivat oikeuden ottaa pakkoruotsin valinnaiseksi yo-kirjoituksissa ja samantien kaikki lukiot olisivat halunneet saman oikeuden.

Yo-ruotsin muuttamista valinnaiseksi RKP pysyi pakkoruotsittaja-Lipposen ollessa pääministerinä viivyttämään monta vuotta. Tuskin sama tulee onnistumaan enää koulujen pakkoruotsin lakkauttamisen yhteydessä. Suomenkieliset alkavat olemaan jo sellaisin joukoin pakkoruotsin poistamisen takana, että suurillakaan puolueilla ei ole enää varaa vaarantaa kannatustaan pakkoruotsi-kysymyksen vuoksi. Pakkoruotsi on lakkautettava. Pikaisesti.