Lukiolaisten liitto: ruotsista valinnaiskieli
Lukiolaisten liitto: ruotsista valinnaiskieli
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja kirjoittaa Perussuomalaisessa (http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=2263 sivu10) liiton kannasta, jonka mukaan pakkoruotsi tulee lakkauttaa ja ruotsi muuttaa valinnaiskieleksi.
Re: Lukiolaisten liitto: ruotsista valinnaiskieli
Kiitos linkistä, TK!
Kopioin tähän vielä itse tekstinkin:
Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.
EI PAKKORUOTSIA!
Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto.
- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.
SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta.
Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.
- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.
Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.
MIKA MÄNNISTÖ
Kopioin tähän vielä itse tekstinkin:
Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.
EI PAKKORUOTSIA!
Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto.
- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.
SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta.
Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.
- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.
Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.
MIKA MÄNNISTÖ
Re: Lukiolaisten liitto: ruotsista valinnaiskieli
Lukion opetussuunnitelmatyön pitäminen keskusteluissa ja lukiolaisten liiton tukeminen on nyt tärkeää.
Ahtisaari-paperi pantiin täytäntöön peruskoulun tuntijaossa varhaistamalla pakkoruotsi alakouluille - siitä huolimatta, että näin todellisuudessa vähennetään kaikkea kieltenopiskelua, tehdään koulusta entistä raskaampi ei-kieliin-suuntautuneille ja maahanmuuttajataustaisille sekä monikielisille ilman ruotsia, vaaditaan varoja alakoulun opettajien lisäkoulutukseen ja uusiin virkoihin sekä erityisopetukseen. Lisäksi on vain ajan kysymys, koska pakkoruotsin tuntimäärää joudutaan nostamaan, kaksi vuotta kieltenopiskelua yhdellä vuosiviikkotunnilla on järjetöntä.
Seuraavaksi Ahtisaaripaperia tullaan heiluttelemaan lukion opetussuunnitelmassa. Ahtisaari-paperissa ei vaadita pakkoruotsia takaisin yo-kirjoituksiin (vaikka tätäkin vaihtoehtoa varmasti väläytellään uudistusvaiheessa). Ahtisaari-paperissa vaaditaan sen sijaan, että kielten kokeiden pakollisuus palautetaan. Nythän pakollinen on vain äidinkieli, mutta Ahtisaari-paperin mukaan pakollisia kielikokeita olisi kaikkiaan kolme. Ruotsia ei nimetä, mutta ainakin kaikki, jotka ovat lukeneet kielten minimin, joutuisivat silloin kirjoittamaan ruotsin.
Pakkoruotsin kirjoittaminen merkitsisi näille vähiten kieliin suuntautuneille oppilaille lukion vaikeutumista huomattavasti. Ruotsi teettää jo nyt kohtuuttomasti töitä, koska kursseista on päästävä läpi. Monen nuoren (varsinkin matemaattisesti lahjakkaan miehen) koulupolku tässä hidastuu tai jopa katkeaa ja voimia joudutaan sijoittamaan täysin epätarkoituksenmukaisesti. Pakollisten kielikokeiden myötä palaa kahden kielen lukijoille pakkoyoruotsi. Tämä lisää keskeyttämisiä, reppuja ja lopettaa monen lukiouran. Erityisesti kaksoistutkintoa suorittavat ovat pulassa, sillä he lukevat ammattitutkintoa samalla ja yleensä kirjoittavat vain neljä ainetta, jotka nyt siis olisivat kolme kieltä ja yksi valinnainen - esimerkiksi teknisillä aloilla olisi luontevaa kirjoittaa äikkä, enkku, matikka ja fyssa - nyt tuohon olisi lisättävä myös riemuruotsi tai jätettävä matikka tai fysiikka pois. Kenen etu?
Kun pakkoyoruotsia aletaan hehkuttaa, nostettaneen esille myös vanha täky: mitä jos virkaruotsi suoritettaisiin jo lukiossa - esim. riittävän hyvä arvosana yo-kokeesta riittäisi, heikoimmille pitäisi tietysti järjestää jatkojuhlat riemuruotsin merkeissä vielä korkeakoululla. Tämä voi saada jopa lukiolaisten kielellisesti lahjakkaan enemmistön (meillähän lukiosta on yritetty tehdä kielikoulua kilteille tytöille) taas pakkoyoruotsin puolelle.
Koulukeskustelussa pakkoruotsin kannattajat, erityisesti ne, jotka kirjoittavat ruotsiksi ruotsinkielisessä mediassa, leimaavat kaikki ei-kielellisesti lahjakkaat oppilaat laiskoiksi, tyhmiksi ja toivottavat nämä lukion sijasta ammiksiin. Voi olla että tämän lukion opetussuunnitelmatyön mukana tehdään myös paluuta vanhaan järjestelmään, jossa yleissivistys määritellään kielitaidoksi, lukio vain yleissivistäväksi ja railoa lukion ja ammattikoulun välillä pyritään nostamaan. Kokoomus ei ole ollut järin positiivinen ammis+lukio-yhteistyön lisäämiseksi.
Ahtisaari-paperi pantiin täytäntöön peruskoulun tuntijaossa varhaistamalla pakkoruotsi alakouluille - siitä huolimatta, että näin todellisuudessa vähennetään kaikkea kieltenopiskelua, tehdään koulusta entistä raskaampi ei-kieliin-suuntautuneille ja maahanmuuttajataustaisille sekä monikielisille ilman ruotsia, vaaditaan varoja alakoulun opettajien lisäkoulutukseen ja uusiin virkoihin sekä erityisopetukseen. Lisäksi on vain ajan kysymys, koska pakkoruotsin tuntimäärää joudutaan nostamaan, kaksi vuotta kieltenopiskelua yhdellä vuosiviikkotunnilla on järjetöntä.
Seuraavaksi Ahtisaaripaperia tullaan heiluttelemaan lukion opetussuunnitelmassa. Ahtisaari-paperissa ei vaadita pakkoruotsia takaisin yo-kirjoituksiin (vaikka tätäkin vaihtoehtoa varmasti väläytellään uudistusvaiheessa). Ahtisaari-paperissa vaaditaan sen sijaan, että kielten kokeiden pakollisuus palautetaan. Nythän pakollinen on vain äidinkieli, mutta Ahtisaari-paperin mukaan pakollisia kielikokeita olisi kaikkiaan kolme. Ruotsia ei nimetä, mutta ainakin kaikki, jotka ovat lukeneet kielten minimin, joutuisivat silloin kirjoittamaan ruotsin.
Pakkoruotsin kirjoittaminen merkitsisi näille vähiten kieliin suuntautuneille oppilaille lukion vaikeutumista huomattavasti. Ruotsi teettää jo nyt kohtuuttomasti töitä, koska kursseista on päästävä läpi. Monen nuoren (varsinkin matemaattisesti lahjakkaan miehen) koulupolku tässä hidastuu tai jopa katkeaa ja voimia joudutaan sijoittamaan täysin epätarkoituksenmukaisesti. Pakollisten kielikokeiden myötä palaa kahden kielen lukijoille pakkoyoruotsi. Tämä lisää keskeyttämisiä, reppuja ja lopettaa monen lukiouran. Erityisesti kaksoistutkintoa suorittavat ovat pulassa, sillä he lukevat ammattitutkintoa samalla ja yleensä kirjoittavat vain neljä ainetta, jotka nyt siis olisivat kolme kieltä ja yksi valinnainen - esimerkiksi teknisillä aloilla olisi luontevaa kirjoittaa äikkä, enkku, matikka ja fyssa - nyt tuohon olisi lisättävä myös riemuruotsi tai jätettävä matikka tai fysiikka pois. Kenen etu?
Kun pakkoyoruotsia aletaan hehkuttaa, nostettaneen esille myös vanha täky: mitä jos virkaruotsi suoritettaisiin jo lukiossa - esim. riittävän hyvä arvosana yo-kokeesta riittäisi, heikoimmille pitäisi tietysti järjestää jatkojuhlat riemuruotsin merkeissä vielä korkeakoululla. Tämä voi saada jopa lukiolaisten kielellisesti lahjakkaan enemmistön (meillähän lukiosta on yritetty tehdä kielikoulua kilteille tytöille) taas pakkoyoruotsin puolelle.
Koulukeskustelussa pakkoruotsin kannattajat, erityisesti ne, jotka kirjoittavat ruotsiksi ruotsinkielisessä mediassa, leimaavat kaikki ei-kielellisesti lahjakkaat oppilaat laiskoiksi, tyhmiksi ja toivottavat nämä lukion sijasta ammiksiin. Voi olla että tämän lukion opetussuunnitelmatyön mukana tehdään myös paluuta vanhaan järjestelmään, jossa yleissivistys määritellään kielitaidoksi, lukio vain yleissivistäväksi ja railoa lukion ja ammattikoulun välillä pyritään nostamaan. Kokoomus ei ole ollut järin positiivinen ammis+lukio-yhteistyön lisäämiseksi.
Re: Lukiolaisten liitto: ruotsista valinnaiskieli
Uusimaa -lehdessä on poimittu otteita RKP:n vaaliohjelmasta mm: ruotsinja vieraiden kielten opetuksen aikaistaminen kouluissa. Pakkoruotsiin tehoaisi parhaiten opiskelulakko. Sen organisointi on kynnyskysymys.