Hyviä, harkittuja blogitekstejä: Jälki-istunto

[Sees]

Nykyisin joka päivä jossain blogissa julkaistaan todella hyvää tekstiä pakkoruotsiin liittyen, kuten tässä:

Tiivistelmä ja johtopäätös: pakkoruotsia voi perustella ainoastaan sen pakollisuudella. Pakon purkaminen pitää aloittaa ylä- ja alapäästä samanaikaisesti: poistaa sekä keinotekoinen tavoite (virkamiesruotsi) että sementoitu virkarakenne. Vähemmistön ihmisoikeudet ja Suomen kilpailukyky eivät tästä kärsi.

Tässä lienee oikea paikka kertoa että puhun ja kirjoitan ehtaa riikinruotsia sujuvasti, pidän kielestä enkä ole koskaan kokenut sitä itselleni rasitteeksi. Ruotsia oli helppo oppia ja sen osaamisesta on ollut minulle käytännön hyötyä sekä harrastuksissa että työelämässä. Toivon että ruotsin opiskelu tulee aina pysymään Suomessa mahdollisena ja että sitä olisi mahdollista opiskella jatkossakin kaikilla asteilla.

Toivon tosin myös ettei ruotsia tarvitsisi kenenkään opiskella pakosta tai siksi ettei muuta ole tarjolla. Omat henkilökohtaiset kokemukseni kielestä ja sen tarpeellisuudesta eivät ole yleistettäviä. Jos olisin koulussa opiskellut vastaavan määrän jotakin toista kieltä, olisin luonnollisesti hakeutunut tehtäviin ja piireihin joissa ko kieli olisi ollut tarpeellinen. Kokemukseni mukaan Ruotsissa tulee oikein mainiosti toimeen englannillakin, joten menetys olisi ollut kestettävissä jos yhteiskunta olisikin opettanut minulle vaikkapa italian tai portugalin alkeet ruotsin sijasta.

Ainoa mitä pakkoruotsin kannattajilla on viime kädessä esittää ruotsin opiskelun puolesta on pakko itse. Ruotsia on parasta opiskella ahkerasti ja hyvällä mielellä, koska kurssit on pakko saada läpi, muuten keskiarvo laskee ja jopa peruskoulun päättötodistuksen saaminen vaikeutuu. Luokiossa sama juttu: koska kurssit ovat pakollisia, ne on lusittava. Ja koska kurssit on istuttu läpi, olisi tyhmää jättää kieli kirjoittamatta YO-kisoissa. Jatko-opinnoissakin opiskelu on oma etu, koska pakko. Haluatko valtion virkaan? Ruotsia on osattava, edes sen naurettavan kielitaitokokeen verran, koska pakko.

Kaikkein hullunkurisinta mainitussa OKM:n mietinnössä on maahanmuuttajien valjastaminen laajennetun ja parannetun pakkoruotsi v2.1:n vetäjiksi ja argumentiksi. Onhan maahanmuuttajienkin OIKEUS saada ruotsinopetusta - muuten heillä on vaikeuksia työllistyä tai sijoittua jatko-opintoihin, ruotsihan on PAKOLLINEN!

Minua askarruttaa paljon enemmän maahanmuuttajien oikeus saada riittävästi suomenopetusta ja että he pääsisivät englannissa ja muissa aineissa samalle viivalle kantaväestön kanssa. Ja voihan sitä omaakin kotikieltä harrastella jos kunnalla riittää rahaa - jos ei riitä, ongelma on kodin ja perheen.

http://nikopol2008.blogspot.com/2012/05 ... sti-3.html

lisäksi samassa blogissa tekstit

http://nikopol2008.blogspot.com/2012/05 ... uteen.html
http://nikopol2008.blogspot.com/2012/05 ... usuun.html

[Sees]

Ruotsia on parasta opiskella ahkerasti ja hyvällä mielellä, koska kurssit on pakko saada läpi, muuten keskiarvo laskee ja jopa peruskoulun päättötodistuksen saaminen vaikeutuu.

Peruskoulutodistuksessa keskitason oppilaalla, joka saa ruotsista kuutosen, keskiarvo on 0,3 alhaisempi kuin muuten samoin menestyneellä oppilaalla, joka saa ruotsista ysin. Tuollainen heitto keskiarvossa vaikuttaa oleellisesti jatko-opintoihin pääsyyn, kun taistellaan jokaisesta kymmenyksestä.

[Sees]

Lukiossa sama juttu: koska kurssit ovat pakollisia, ne on lusittava. Ja koska kurssit on istuttu läpi, olisi tyhmää jättää kieli kirjoittamatta YO-kisoissa.

Kuitenkin moni jättää kielen kirjoittamatta, koska armoviitosilla voi päästä läpi kursseista - muttei juuri yo-kokeesta.

Joka tapauksessa aikaa menee paljon kurssien suoritukseen. Nykyään ainakin kaupunkilukioissa on tarjolla ns. tähtikursseja niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia selviytyä tavallisista perusopetuksen lukion ruotsin kursseista hyväksytyllä arvosanalla. Kurssien tarkoituksena on taata, että "opiskelija oppii vähintään minimimäärän kurssien vaatimuksista ahkeralla työllä ja vankalla tuella". Tähtikurssien suorittamiseen kuuluvat olennaisesti ennen varsinaisia oppitunteja pidettävät 60 minuutin pituiset tukitunnit.

Kuinka paljon työtä ja muita resursseja siis upotetaan kieleen, jota suurin osa ei käytä lainkaan koulujen loputtua?

Nyt Ahtisaaripaperiin on vielä liitetty vaatimus kolmen pakollisen kielikokeen palauttamisesta yo-tutkintoon. Tämä tarkoittaisi, että yhä useamman olisi pakko kirjoittaa taas ruotsi. Tässäkään ehdotuksessa ei ole lainkaan katsottu kokonaisuutta. Jo nyt opiskeluajat lukiossa pyrkivät kasvamaan ja reputtaneitakin riittää. Pakollisuuden kasvattaminen pidentäisi opiskeluaikoja ja lisäisi reputtaneiden määrää. Kaiken lisäksi tämä tukkisi lähes tyystin nyt hyvin vetävän ja pitkään valmistellun ammattikouluväylän ylioppilaaksi. Ammattikoululaisethan yleensä kirjoittavat vain neljä ainetta. Jos näistä kolme olisi pakollisia kieliä, heidän urakkansa tulisi kohtuuttomaksi.

[Sees]

Kaikkein hullunkurisinta mainitussa OKM:n mietinnössä on maahanmuuttajien valjastaminen laajennetun ja parannetun pakkoruotsi v2.1:n vetäjiksi ja argumentiksi. Onhan maahanmuuttajienkin OIKEUS saada ruotsinopetusta - muuten heillä on vaikeuksia työllistyä tai sijoittua jatko-opintoihin, ruotsihan on PAKOLLINEN! Minua askarruttaa paljon enemmän maahanmuuttajien oikeus saada riittävästi suomenopetusta ja että he pääsisivät englannissa ja muissa aineissa samalle viivalle kantaväestön kanssa. Ja voihan sitä omaakin kotikieltä harrastella jos kunnalla riittää rahaa - jos ei riitä, ongelma on kodin ja perheen.

Virallisessa liturgiassa sanotaan, että maahanmuuttajat oppivat helposti kieliä, sillä he ovat jo valmiiksi monikielisiä. Kuitenkin koulujen arjessa puolikielisyys on surullisen yleistä.

Jotta maahanmuuttajat todella pystyisivät etenemään koulutusjärjestelmässämme, heidän on omaksuttava käsitteelliseen ajatteluun riittävä kielitaito. Se, että pystyy iloisesti palvelemaan useammalla kielellä esimerkiksi ravintolassa, ei ole vielä korkeampaan ajatteluun ja opiskeluun riittävää kielitaitoa. En ole kuullut, että Suomessa seurattaisiin maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaidon ja opiskelutaitojen kehitystä ja pidettäisiin tavoitteena, että he menestyvät yhtä hyvin kuin äidinkielenään suomea puhuvat.

Ruotsin painottaminen maahanmuuttajalasten "oikeutena" ei kuulosta järkevältä.

[Sees]

Kaikkein hullunkurisinta mainitussa OKM:n mietinnössä on maahanmuuttajien valjastaminen laajennetun ja parannetun pakkoruotsi v2.1:n vetäjiksi ja argumentiksi. Onhan maahanmuuttajienkin OIKEUS saada ruotsinopetusta - muuten heillä on vaikeuksia työllistyä tai sijoittua jatko-opintoihin, ruotsihan on PAKOLLINEN! Minua askarruttaa paljon enemmän maahanmuuttajien oikeus saada riittävästi suomenopetusta ja että he pääsisivät englannissa ja muissa aineissa samalle viivalle kantaväestön kanssa. Ja voihan sitä omaakin kotikieltä harrastella jos kunnalla riittää rahaa - jos ei riitä, ongelma on kodin ja perheen.

Virallisessa liturgiassa sanotaan, että maahanmuuttajat oppivat helposti kieliä, sillä he ovat jo valmiiksi monikielisiä. Kuitenkin koulujen arjessa puolikielisyys on surullisen yleistä.

Jotta maahanmuuttajat todella pystyisivät etenemään koulutusjärjestelmässämme, heidän on omaksuttava käsitteelliseen ajatteluun riittävä kielitaito. Se, että pystyy iloisesti palvelemaan useammalla kielellä esimerkiksi ravintolassa, ei ole vielä korkeampaan ajatteluun ja opiskeluun riittävää kielitaitoa. En ole kuullut, että Suomessa seurattaisiin maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaidon ja opiskelutaitojen kehitystä ja pidettäisiin tavoitteena, että he menestyvät yhtä hyvin kuin äidinkielenään suomea puhuvat.

Ruotsin painottaminen maahanmuuttajalasten "oikeutena" ei kuulosta järkevältä.

Pär Stenbäckin haastattelu julkaistiin Magmassa englanniksi. Tässä hänen näkemyksiään maahanmuuttajien oikeudesta ruotsiin:

What about the immigrant population? Do you think that they should be given more chances of also selecting Swedish language?

Well, first of all, it's up to the individuals. Some come here from Sweden and other Scandinavian countries. They should, of course, have the right to preserve their language skills. Many refugees are placed in Swedish-speaking areas, and they get a very good knowledge of Swedish.

Immigrants are well treated in these areas. It is well known that in Ostrobotnia for example they send recruiters abroad to get more workforces for their very flourishing small industries.

So one might say that the chance of getting favourable treatment or a positive attitude in your neighbourhood and with your employer, is higher today in a Swedish-speaking area. This has been shown in many opinion polls.

In Canada I learnt that young immigrants are eager to learn both national languages because they see the advantage of that. They see that they have a better freedom of movement. I think it is a wrong and very dangerous thinking when you hear arguments that immigrants should only quickly learn Finnish, because learning Swedish is putting immigrants in a trap.

Immigrants going into state or municipal administration, for example, or rising in the society would need to know Swedish. We have seen examples of that in other countries, that it's keeping them mainly a cheap labour. If you want to go into academic life, you should have an open attitude towards the two national languages.

And business life is the same. I have heard about one case where this became the obstacle for an immigrant who had been told that in Finland you could survive with Finnish only and then he came to a workplace where there was a need for Swedish. He had no chance.

Many immigrants are so skilled in learning languages. Many come here with three or four languages in their pocket because they come from multicultural surroundings and environments. A carpet seller in Isfahan can sell a carpet to me in Swedish if that's the need. He will learn it from tourists in two weeks. So, why not take that attitude, more oriental attitude, that business is business and many languages are good for your business.

Regarding this, because there is a real mismanagement of giving immigrants Finnish-language courses. Sometimes they have to wait for six months. Do you think that in that waiting period should they be put to a Swedish language course?

If you go to the Kansalaisopisto (Arbetarinstitut in Swedish) you probably would have an easier way in by choosing the Swedish language. In Helsinki, Luckan is arranging courses free of charge in Swedish for immigrants. And it will never be any nuisance to you; it will only be a benefit to you in your future career. I would recommend it and I think that we should also develop the Swedish alternative for immigrants who are willing. Swedish kindergartens are smaller and they are more intensive in the learning sense, because the groups are smaller. In some ways, the culture might be closer to many immigrants than the Finnish culture. It is a free choice for them. We are not saying that any immigrant should be monolingual in Swedish. We are saying they should become bilingual. Anybody going to a Swedish school will also learn good and idiomatic Finnish.

[Sees]

Jälki-istunto -blogi jatkaa uudella postauksella ja nyt on vuorossa paras lukemani kommentti virkaruotsista:



Virkamiesruotsi on täysin keinotekoinen rakennelma. Kielitaidon ja viranhoitokyvyn kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Se on kirsikka pakkovaahdon huipulla.

Ruotsinkielisten kuntien ulkopuolella virkamiesruotsi hoidettaisiin kaikkein kustannustehokkaimmin opettamalla virkamiehille ulkoa seuraavat lauseet:

Var så god och vänta här. Jag hämtar Gunilla.

Lause voisi olla myös painettuna pahvikortille jota ruotsinkielistä palvelua vaativalle voisi näyttää. Varmuuden vuoksi myös braillella, viitottuna tai videolla Jörn Donnerin puhumana. Med svensk text.


http://nikopol2008.blogspot.com/2012/05 ... vysta.html