Hesarin pääkirjoitus kielipolitiikasta

[Sees]

Kielipolitiikka on aprillipäivänä palannut hesarin pääkirjoituksiin:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kielel ... 5559021236


"--- enimmäistä kertaa itsenäisyyden alkuvuosien kielitaisteluiden jälkeen, ruotsinkielinen väestönosa tuntee asemansa todella uhatuksi. Suomessa saa nyt kannatusta sanomalla, että ruotsinkielisiä kohdellaan paremmin kuin suomenkielisiä. Kielestä ja oikeudesta käyttää omaa äidinkieltään on tehty kansaa jakava asia."

"Asenteenmuutoksen moottorina on ollut keskustelu niin kutsutusta pakkoruotsista. Monet suomenkieliset – erityisesti Itä-Suomessa, missä ruotsin kielen kanssa ei juuri joudu tekemisiin – eivät halua, että ruotsi on peruskoulussa pakollinen oppiaine. Sen katsotaan vievän tilaa tähdellisempien kielten opiskelulta. Pakollisuuden peruste, toisen kansalliskielen ja sen kulttuuripiirin perusteiden opettaminen, ei enää kelpaa."

"Jos suomenkielisen väestönosan piirissä on syntynyt oikeaoppisten suomi-intoilijoiden ryhmä, samanlainen oikeassa uskossa olevien fraktio on muodostunut myös ruotsinkielisten pariin. Ongelma on, että nämä kaksi ääripäätä ottavat keskustelun liian usein omakseen ja enemmistö, joka arvostaa kaksikielisyyden tuomaa rikkautta, seuraa karjumista hämmentyneenä hiljaa."

"Nyt on tilaus rohkeille puheenvuoroille, joissa uskalletaan asettua puolustamaan molempia kansalliskieliä puhuvien ihmisten oikeutta elää, asioida ja saada palvelunsa omalla kielellään. On hämmentävää, että tätä kansallista peruslähtökohtaamme ei enää uskalleta selkä suorana puolustaa."

"Samalla ruotsinkielisten tulisi omassa piirissään miettiä, miten tiukkaan kannattaa pitää kiinni niin kutsutusta Taxellin paradoksista: yksikielisyys johtaa kaksikielisyyteen ja kaksikielisyys yksikielisyyteen. Tällä paradoksilla ruotsinkieliset ovat puolustaneet pelkkää ruotsia käyttäviä kouluja ja vanhainkoteja – tai vaikkapa pelkästään ruotsinkielistä varuskuntaa."

"On aiheellista kantaa huolta ruotsinkielisen palvelun ja kulttuurin säilymisestä riittävän vahvana ja elinvoimaisena, mutta tiiviimpi rinnakkaiselo taas olisi omiaan lähentämään ihmisiä toisiinsa ja lisäämään ymmärrystä, ehkä jopa kielitaitoa. Tässä mielessä esimerkiksi kaksikieliset koulut voisivat hyvinkin olla muurinmurtajia, kun pakkoruotsikeskustelu auttoi kääntämään mieliä ruotsin kieltä vastaan."

[dejavu]

Hieman ristiriitaista taas, HS:n tyypillistä:

tätä kansallista peruslähtökohtaamme ei enää uskalleta selkä suorana puolustaa."

enemmistö, joka arvostaa kaksikielisyyden tuomaa rikkautta, seuraa karjumista hämmentyneenä hiljaa

En ymmärrä. Jos kerran enemmistö muka arvostaa rikkautta, miksi sitä ei enää muka uskalleta puolustaa ?

Totuus on se, että kansa EI arvosta väitettyä rikkautta, ei ole koskaan arvostanut.
Ja eliitti alkaa vihdoinkin pikkuhiljaa tajuta kansan mielialoja!

Siksi "peruslähtökohtaamme ei enää uskalleta selkä suorana puolustaa."

Tässä samanlainen ristiriitainen pääkirjoitus:
"ruotsin kielen asema on väestön valtaosan mielissä kääntynyt hengitysilman kaltaiseksi normaaliksi osaksi arkipäivän elämää. "

"Edellä mainittu neuvottomuus jättää parhaaksi vaihtoehdoksi jatkuvuuden:
eletään kuin ennenkin ja odotellaan viisasten kiveä eli uuden motivaation löytymistä toisen kansalliskielen opiskeluun. "

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5260297985

Miksi hengitysilmaan tarvitaan uutta motivaatiota ?
Tarvitsemmeko neuvoja hengitysilman nauttimiseen ? Lisätään hengittämisen motivaatiota ?

Mihin näillä kummallisilla ristiriitaisuuksilla oikein pyritään ?
Kertomaan, että ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä ?