Mielipidekirjoituksia Opettaja-lehdessä
Lähetetty: 12.06.2009 15:44
Opettaja-lehti 21/09 ilm. 22.5.2009
Keskustelua-palstalla mielipidekirjoitus
Virkaruotsia ei pääse karkuun
Ruotsin vapaaehtoisuuskeskusteluissa näyttää unohtuneen eräs olennainen asia: vaikka ruotsi saataisiinkin lukiossa vapaaehtoiseksi, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ruotsin opintoja ei pääse karkuun, sillä kaikkien on siellä pakko suorittaa virkaruotsi.
Mielestäni lukioiden opojen pitäisi korostaa tätä lukiolaisille, etteivät he sahaisi omaa oksaansa liian varhaisessa vaiheessa. Amk:n ja yliopistojen propedeuttiselle kurssille joutuminen -–ja usein pitkään kestävä jonottaminen – on varmasti harmittavampaa kuin riittävän pohjan luominen lukiossa.
MERVI KAILA
Kieltenopettaja, Saimaan AMK
Opettaja-lehti 24/09 ilm. 12.6.2009
Keskustelua-palstalla
Virkaruotsia pitää päästä karkuun
Numerossa 21/22.5. kieltenopettaja (kukas muukaan) muistutti, että vaikka lukiossa ja toisella asteella ruotsi olisi vapaaehtoinen, pitää ammattikorkeassa ja yliopistossa suorittaa virkaruotsi.
Keskustelun pakkoruotsin poistamisesta pitäisikin koskea koko järjestelmää peruskoulusta yliopistoihin. Virkoihin, joissa oikeasti joudutaan tekemään töitä ruotsin kielellä, ei ole juuri asiaa kuin sellaisilla, jotka ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä tai sitten poliittisesti sopivia riippumatta kielitaidosta.
Nykyisin koko ”virkamiesruotsi” on vitsi opiskelijoiden keskuudessa. Sen läpäisee lähes jokainen jollain pakkokonstilla, eikä se takaa edes välttävää ruotsinkielen taitoa. Itsekin suoritin tuon virkamiesruotsin jopa hyvällä arvosanalla, enkä osaa ruotsia kuin auttavasti. Tälläkin hetkellä olen tekemässä venekauppoja Ruotsista englanninkielellä ja homma toimii varmasti paremmin niin. Silloin kun molemmat osapuolet käyttävät vierasta kieltä, ei tule kovin helposti sorruttua vaikeisiin lauserakenteisiin tai murresanoihin, vaan asia hoidetaan kaikessa yksinkertaisuudessa.
Koko opiskelujärjestelmä on jo luotu siten, että kurssivalinnat ohjaavat hyvin pitkälti sitä, minkä tyyppiseen työhön ja mille alalle jatkossa olet hakeutumassa. Ruotsin kielen ylläpito ei ole mitään muuta kuin yhä pienenevän väestönosan sitkeää roikkumista vallansyrjässä, eli politiikkaa.
ARI PAJUKOSKI
Ex ope, nykyinen yrittäjä
Keskustelua-palstalla mielipidekirjoitus
Virkaruotsia ei pääse karkuun
Ruotsin vapaaehtoisuuskeskusteluissa näyttää unohtuneen eräs olennainen asia: vaikka ruotsi saataisiinkin lukiossa vapaaehtoiseksi, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ruotsin opintoja ei pääse karkuun, sillä kaikkien on siellä pakko suorittaa virkaruotsi.
Mielestäni lukioiden opojen pitäisi korostaa tätä lukiolaisille, etteivät he sahaisi omaa oksaansa liian varhaisessa vaiheessa. Amk:n ja yliopistojen propedeuttiselle kurssille joutuminen -–ja usein pitkään kestävä jonottaminen – on varmasti harmittavampaa kuin riittävän pohjan luominen lukiossa.
MERVI KAILA
Kieltenopettaja, Saimaan AMK
Opettaja-lehti 24/09 ilm. 12.6.2009
Keskustelua-palstalla
Virkaruotsia pitää päästä karkuun
Numerossa 21/22.5. kieltenopettaja (kukas muukaan) muistutti, että vaikka lukiossa ja toisella asteella ruotsi olisi vapaaehtoinen, pitää ammattikorkeassa ja yliopistossa suorittaa virkaruotsi.
Keskustelun pakkoruotsin poistamisesta pitäisikin koskea koko järjestelmää peruskoulusta yliopistoihin. Virkoihin, joissa oikeasti joudutaan tekemään töitä ruotsin kielellä, ei ole juuri asiaa kuin sellaisilla, jotka ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä tai sitten poliittisesti sopivia riippumatta kielitaidosta.
Nykyisin koko ”virkamiesruotsi” on vitsi opiskelijoiden keskuudessa. Sen läpäisee lähes jokainen jollain pakkokonstilla, eikä se takaa edes välttävää ruotsinkielen taitoa. Itsekin suoritin tuon virkamiesruotsin jopa hyvällä arvosanalla, enkä osaa ruotsia kuin auttavasti. Tälläkin hetkellä olen tekemässä venekauppoja Ruotsista englanninkielellä ja homma toimii varmasti paremmin niin. Silloin kun molemmat osapuolet käyttävät vierasta kieltä, ei tule kovin helposti sorruttua vaikeisiin lauserakenteisiin tai murresanoihin, vaan asia hoidetaan kaikessa yksinkertaisuudessa.
Koko opiskelujärjestelmä on jo luotu siten, että kurssivalinnat ohjaavat hyvin pitkälti sitä, minkä tyyppiseen työhön ja mille alalle jatkossa olet hakeutumassa. Ruotsin kielen ylläpito ei ole mitään muuta kuin yhä pienenevän väestönosan sitkeää roikkumista vallansyrjässä, eli politiikkaa.
ARI PAJUKOSKI
Ex ope, nykyinen yrittäjä