Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

Tähän foorumiin voi liittää lehtien kielipoliittisia kirjoituksia.
Viesti
Julkaisija
Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 07.02.2012 21:28

http://yle.fi/uutiset/nakokulmat/2012/0 ... 36917.html

Tulikin oikein harvinaisen puhdasoppisessa muodossa. On vaarallista kyseenalaistaa pakkoruotsia ja sitä kritisoivat vain ihmiset jotka eivät viitsi... jne.

Löytyisikö tuolle kaverille jotain sähköpostiosoitetta tms?

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 07.02.2012 22:09

Matematiikka on selvä globaali-oppiaine, joka kuuluu kaikkien maiden opetusohjelmaan.
Tuntuu todella naiivilta verrata Suomessa väkisin ylläpidettyä pakkoruotsia globaaliin matematiikkaan. Matematiikka ja pakkoruotsi ovat yhtä kaukana toisistaan kuin maa on auringosta.

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Re: Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 07.02.2012 22:17


Tervehdys,

Katsotaanpas josko tämä sähköpostiosoite toimisi. Ehkä toimii, ehkä ei.

Pitkällisenä kielipoliittisena keskustelijana ruotsin kieleen
liittyvää keskustelua koskeva kielipoliittinen kannanottosi YLEn
sivuilla särähti korvaan todella ongelmallisena. Erityisesti
käyttämäsi ns. "pakkomatematiikka-argumentti" on jo suorastaan
legendaariset mittasuhteet saanut klisee, jossa väärän analogian
kautta yritetään perustella sitä, ettei jonkin toisen oppiaineen
kuulumista opetussuunnitelmaan -- tai siihen liittyviä muita
yhteiskunnallisia rakenteita -- voisi kyseenalaistaa tai analysoida
kriittisesti. On surullista todeta, että kun moista propagandistista
väittämää toistellaan tarpeeksi monta kertaa, se alkaa leviämään
jonkinlaisena itsestäänselvyytenä. Se, miten kukaan voi vakavalla
naamalla tätä näkemystä esittää, on ollut minulle suuri mysteeri
suuren osan elämää.

Analogia on väärä, koska matematiikka on ehkä oppiaineista sieltä ihan
universaaleimmasta päästä. Se on formaalin ajattelun esittämistä
symbolein. On vaikea löytää ihmisryhmää, jolle ei voisi sanoa, että
matematiikka on jollain tavoin oleellinen. Toisaalta oman kielen
asettaminen matematiikan asemaan jonkin toisen ihmisryhmän suhteen on
aivan poikkeuksellinen veto. Silloin siihen todella katsotaan
latautuvan jotain aivan poikkeuksellisen merkityksellistä, ja yleensä
moinen jalustalle asettuminen onkin hyvin tarkoitushakuista -- muille
kielille ollaan harvemmin valmiita antamaan sama status.

Kielten opetus ja erilaiset kielivaatimukset voidaan toisaalta
helpostikin nähdä identiteettipolitiikan välineinä ja pahimmissa
tapauksissa väestön manipulointina ja painostuksena ryhtymään
tietynkielisiksi. Tässä on iso ero esimerkiksi vapaaehtoisiin
kieliopintoihin, ja tämä eettinen kuvio on yleisesti ottaen
ymmärretty. Tästähän syystä esimerkiksi Ahvenanmaalla on oleellisesti
oikeus suojeluun suomen kieltä vastaan. Suomessakin on ihan
itsestäänselvyys, että kielipolitiikka on mekanismi, joka nimenomaan
pyrkii tekemällä tekemään ihmisistä tietynlaisia, jos he eivät
tosiasiallisesti muutoin sellaisia olisi. On aika mielenkiintoista
lueskella kaikkein äänekkäimpien suomenruotsalaisten näkemyksiä
kielten merkityksistä -- on vaikea olla näkemättä että kyse on joskus
rasistisiakin sävyjä saavasta skandinaavisesta nationalismista, jossa
juuri he edustavat suurinpiirtein kaikkea hyvää ja kaunista. Tätä on
kieli-identiteetiltään umpisuomenkielisenä aika vaikea niellä.

Väittämät siitä, "ettei vain satu kiinnostamaan" ovat taasen näitä
ylimielisiä läimäyksiä joita suomenruotsalaiselta taholta jokainen
poikkipuolisia mielipiteitä esittävä ihminen saa rutiininomaisesti
osakseen. Kriitikon henkilöön käyminen ja tämän persoonan
kyseenalaistaminen kun on niin helppo taktiikka, jos ei halua
tunnustaa sitä, että toinen ehkä oikeasti ei koe omaa
tärkeysjärjestystään samaksi kuin ruotsinkieliset itse. Esimerkiksi
itse kannattamani kahden pakollisen vapaavalintaisen plus mahdollisten
valinnaisten kielten malli tuottaisi mielestäni yksinkertaisesti vain
monipuolisempaa kielitaitoa, sallisi ihmisen muotoilla oman
näkemyksensä ruotsista ja luultavasti parantaisi ruotsin
oppimistuloksia.

Samalla voitaisiin ja pitäisikin puuttua virkamiesruotsin kaltaisiin
yhteiskunnallisiin välineisiin joilla lähinnä synnytetään perusteet
argumenteille, joiden mukaan "ruotsia on pakko osata jos haluaa olla
akateeminen". Tämä yksiselitteisesti väärin suomenkielisten
todellisuutta kohtaan, koska siinä juuri tarkoitushakuisesti *luodaan*
tietylle ihmisryhmälle ne olosuhteet, joiden perusteella heitä sitten
arvotetaan. Toki suomenruotsalaisten pahin painajainen taitaisi olla
se, että he joutuisivat näkemään, mihin suomenkieliset oikeasti
pystyvät ilman ruotsin "lahjoittamista". Tosin kyllähän tämä meidän
nykyinen yhteiskuntammekin on suurimmalta osalta sellaisten ihmisten
rakentama ja kansoittama, jotka eivät oleellisesti ruotsia puhu...

Olisi tavallaan kiva, että jonkinlaisena älykkönä edes ymmärtäisit
kritisoimaasi asiaa ja katsoisit hieman peiliin omien argumenttiesi
suhteen, vaikket olisikaan samaa mieltä niiden lopputulemien kanssa,
joihin esimerkiksi minä olen ruotsin kielen suhteen päätynyt. Muutoin
alkaa vaikuttaa siltä, että sinäkin olet käytännössä siinä joukossa,
joka lähinnä vain sabotoi aiheeseen liittyvää keskustelua.

On se suomikin muuten naapurikieli Ruotsissa; meilläpä vain on aivan
erityinen velvoite kunnioittaa naapurikieltä -- kuin matematiikkaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 08.02.2012 06:50

Kiitos EN. Teet sankarillisen viileää ja ystävällistä argumentaatiovalistusta. Uskon, että tämä on paras tapa kohdata nämä yleiset argumentaatiovirheet.

Tunnen jonkinlaista myötätuntoa näitä "onhan meillä pakkomatematiikkaakin" -pohtijoita kohtaan, koska luulen, että olisin voinut toisenlaisella elämänpolulla joutua heidän joukkoonsa. Ihminen puolustaa aina itselleen ominaista elämäntapaa ja soisi sen mielellään olevan yhteinen. Sanan ammattilaiset ovat yleensä kielellisesti lahjakkaita. Heille kieltenopiskelu on pikkujuttu. Itsekin lukiossa opiskelin englannin ja ruotsin ohella saksaa ja jonkin verran ranskaa ja venäjää (joista ei kyllä jäänyt syvempiä muistijälkiä) ja kirjoitin kolmesta kielestä ällät ilman suurempia vaikeuksia. Jos olisin jatkanut kieltenopiskelua ja vielä saanut samanlaisia tyttäriä, ymmärrykseni kieltenopiskelun kuormituksesta ja piilotavoitteista olisi jäänyt aivan olemattomaksi.

Ne, jotka haluavat pitää kiinni pakkomatematiikka-vertauksesta, kehittävät keskustelussa jonkinlaista teoriaa siitä, että meillä ruotsi on osa äidinkielen opetusta, ei vieraita kieliä. Heistä "historialliset ja kulttuuriset syyt" tekevät ei vain valtiosta vaan jokaisesta suomalaisesta ja uussuomalaisesta velvollisen jatkamaan historiallisen äidinkielemme kahden komponentin opiskelua.

Kirjoitit hyvin:
"Olisi tavallaan kiva, että jonkinlaisena älykkönä edes ymmärtäisit
kritisoimaasi asiaa ja katsoisit hieman peiliin omien argumenttiesi
suhteen, vaikket olisikaan samaa mieltä niiden lopputulemien kanssa,
joihin esimerkiksi minä olen ruotsin kielen suhteen päätynyt. Muutoin
alkaa vaikuttaa siltä, että sinäkin olet käytännössä siinä joukossa,
joka lähinnä vain sabotoi aiheeseen liittyvää keskustelua."


Tähän mielestäni tulisi pyrkiä, kirkkaaseen ajatteluun ja avoimeen keskusteluun. Demokratian ja sivistyksen peruskiviä.

Olisi päästävä keskustelemaan kansalliskieliopista, jota Rostila blogissaan kuvasi.

On käsittämätöntä, jos maan kielipolitiikasta ja -opetuksesta ei saisi keskustella avoimen kriittisesti eikä kieltenopetusta saisi pohtia pedagogian kannalta. Nyt keskustelun sabotointi kelvottomalla argumentaatiolla ja leimaamisella on jatkuvaa.

Jari Helispuro
Viestit: 65
Liittynyt: 11.11.2008 22:17

Re: Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Jari Helispuro » 08.02.2012 08:49

Olisi päästävä keskustelemaan kansalliskieliopista, jota Rostila blogissaan kuvasi.

On käsittämätöntä, jos maan kielipolitiikasta ja -opetuksesta ei saisi keskustella avoimen kriittisesti eikä kieltenopetusta saisi pohtia pedagogian kannalta.


Eerolta taas sitä taattua laatua, kiitos! Yhdistys on järjestämässä kokoontumisen Helsingissä - tätä on toivottu jäsenten keskuudessa - ja näistä asioista juuri on tarkoitus keskustella ja miettiä keinoja asian eteenpäin viemiseksi. Kuka olikaan tulossa mukaan?

dejavu
Viestit: 466
Liittynyt: 28.01.2010 09:43
Paikkakunta: Tampere

Re: Hannu Reime ja pakkomatematiikka-argumentti

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja dejavu » 08.02.2012 08:52

Kuuntelin aikoinaan Reimen kielisarjaa radiosta ja kuvittelin, että kieliin tutustunut tajuaisi,
ettei rikkauteen tarvitse pakottaa.. Ilmeisesti kyseessä on palkkion toivossa tapahtunut nuoleskelu
YLEn kaksikielisyysstrategian suuntaan..

Aivan, sellainenkin pakkoruotsitusprojekti on kulisseissa kyhätty.. se siitä riippumattomasta YLEstä
ja eduskunnan radiosta. Ja yllätys yllätys, sylttytehtaan osoite on taas sama vanha.. RKP

http://avoinyle.fi/www/fi/?we_objectID=545

Yle vahvistaa aktiivista rooliaan sillanrakentajana ja yhteistyökumppanina, tavoitteena on entistä elävämpi kaksikielinen Suomi.

Ylen hallitus teki kokouksessaan 31.1. päätöksen uusista toimintatavoista, joiden avulla kaksikielisyyttä rakennetaan Ylessä.
Linjauksia ovat mm. että Ylen tarjonnassa ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan määrä pysyy nykytasolla ja että koko yhtiö tukee toimivaa ja aktiivista kaksikielisyyttä.

”Yhä useammat suomalaiset arvioivat itsensä kaksikielisiksi ja elävät kaksikielisessä ympäristössä. Julkisen palvelun yhtiönä ja Suomen suurimpana suomen- ja ruotsinkielisenä mediatalona Ylen pitää ottaa tämä huomioon”, toteaa Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

”Meillä on pitkä kokemus omasta ohjelmatuotannosta sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt haluamme vahvistaa kielirajoista riippumatonta yhteistyötä Ylessä. Tämän lisäksi tarkoituksena on löytää uudenlaisia yhteistyötä tukevia toimintatapoja. Urheilutapahtumat, Areena-palvelu ja Elävä Arkisto ovat muutamia esimerkkejä tuotannoista, joissa yhteistyö toimii jo nyt erinomaisesti”, arvioi Kivinen.

Uudet suuntalinjat pitävät sisällään selvän sisältötavoitteen ja selvän vision Svenska Ylestä. Svenska Ylen visio on tähän asti tarkoittanut läsnäoloa suomenruotsalaisella kielialueella. Tulevaisuudessa Svenska Ylen toiminnan tavoitteena on läsnäolo ruotsiksi koko Suomessa.

”Svenska Ylen tehtävänä on välittää ruotsiksi se, minkä tietäminen on juuri nyt tärkeätä koko yhteiskunnalle. Erittäin tärkeätä tämä on ruotsinkielisille, mutta tärkeätä myös kaksikielisille ja suomenkielisille. Svenska Ylen tapa tehdä ohjelmistoja omalla otteellaan tuo lisäarvoa koko Ylen ohjelmatarjonnalle”, sanoo Kivinen.

Lisätietoa:
Lauri Kivinen, toimitusjohtaja, p. (09) 1480 5003
Gunilla Ohls, strategiajohtaja, p. (09) 1480 2836

Vastaa Viestiin