Mikaela Nylander kirjoittaa HBL:n lukijakirjeessä taas suomenkielisten kieliopinnoista aivan samoin kuin aikaisemminkin mm.
"Orsaken till att elever inte väljer svenska som första främmande språk i större utsträckning beror delvis på bristande utbud. Antalet kommuner som erbjuder svenska som långt främmande språk har minskat drastiskt under 2000-talet.
Undervisningen i det andra inhemska språket som läses som kort språk borde tidigareläggas så att undervisningen inleds senast i åk 5. Den här justeringen kan göras i samband med att man nu på ministeriet ser över timfördelningen.
Språkundervisningen i svenska kunde med fördel göras mer kulturbunden, vid sidan av språkinlärningen borde eleverna bekanta sig med finlandssvensk kultur och traditioner och på det sättet få större förståelse för språket. Betoningen borde ligga på kommunikativa färdigheter. Språkbadsundervisningen kan utvidgas avsevärt."
http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2011 ... tisk-vilja
Siis Nylanderin mielestä syy siihen, etteivät suomenkieliset valitse useammin ruotsia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi johtuu osittain puuttuvasta tarjonnasta. Kuitenkin kyse on ollut siitä, etteivät vanhemmat ja lapset ole valinneet ruotsia, näin on englannin hyödyllisyys näyttäytynyt kielivalinnoissa.
Tuntijaon uusimisen yhteydessä ruotsin tulisi jatkossa alkaa viidenneltä Nylanderin mielestä. Ja mitenkähän käynee virkamiestyöryhmän tehdessä suunnitelmat.
Ruotsin opetuksesta tulisi tehdä enemmän kulttuurisidonnaista, sanoo Nylander, oppilaita tulisi tutustuttaa suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja traditioihin ja siten antaa suurempi ymmärrys kieleen. Opetuksessa keskityttäisiin kommunikaatiovalmiuksiin.
Kielikylpyjä tulisi Nylanderin mukaan lisätä, siis ruotsin kylpyjä. Periaatteessa on hyvä, että ruotsin kielestä innostuneet saavat sitä lukea yllin kyllin - mutta mikäli muuta kielikylpyä ei ole tarjolla, ruotsista tulee se tapa, jolla valistuneet vanhemmat voivat etsiä lapsilleen valikoituneen vertaisryhmän. Pienillä paikkakunnilla se tarkoittaisi kaikkein kunnianhimoisimpien perheiden lasten siirtymistä pois normaaliopetuksesta ruotsin kielikylpyluokille, mikä takaisi kiintiöpaikoista kiinnostuneiden ja ruotsin pakollisuutta kannattavien suomenkielisten määrän lisääntymistä - heillehän pakollinen kieli, jossa he itse ovat etulyöntiasemassa, on kaikkein kannattavin. Samalla ns. normaaliluokat köyhtyisivät.
Nämä ovat suuria kielipoliittisia linjauksia - ja niitä tehdään taas vain ruotsinkielisten kesken. Suomenkieliset eivät tällä kertaa näytä pääsevän pohtimaan lastensa kieltenopetusta edes lehtien tai opetusviraston nettipalstoilla. RKP:n linjaukset eivät ole piiruakaan pehmenneet suomenkielisten valtavasta vastustuksesta huolimatta. Löytyykö ruotsinkieliseltä puoleta ketään viisasta kirjoittamaan tähän vastinetta - kommentointi lehteen ei onnistu.