Suomenruotsalaisilla koululaisilla vähemmän aikaa läksyille
Lähetetty: 21.11.2011 07:20
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-s ... 92234.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
Ei, en ole sitä mieltä, että ruotsinkieliset tekevät liian vähän läksyjä. Peruskoululaisen äitinä olen sitä mieltä, että läksyjä ja kokeisiin lukemista on kohtuuttoman paljon. Päivät koulussa ovat pitkiä ja illalla on aina sekä läksyt että harrastukset. Lasten todellinen työpäivä on minusta aikuisten päivää pitempi ja raskaampi, sen tulisi olla iloisempi, toiminnallisempi ja toiveikkaampi eikä ollenkaan niin stressaava. Meidän on mielestäni päästävä kevyempään mutta mielekkäämpään kouluun, jossa omaksutaan vahvat perustaidot, ei luoteta ulkolukuun vaan oppilaiden itseilmaisua tuetaan valinnaisin taide- ja taitoainein.
Mutta tämä tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi suomenruotsalaiset vähättelevät "muutaman tunnin" pakollista kieltä. Paitsi, että suomi on monelle lähes toinen kotikieli, ainakin pihakieli ja kaikkialla läsnä, heille koulu kokonaisuudessaankin on kevyempi kokemus. He ehkä todella luulevat, että läpi koulu-uran seuraava ruotsi on kohtuullisen kevyt paketti.
Ehdotan, ettei suomenkielisistäkään jatko-opiskelupaikoista tarvitsisi kilpailla niin ankarasti. Erityisesti pojat kärsivät ja jäävät matalammalle koulutustasolle kuin olisi tarpeen.
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
Ei, en ole sitä mieltä, että ruotsinkieliset tekevät liian vähän läksyjä. Peruskoululaisen äitinä olen sitä mieltä, että läksyjä ja kokeisiin lukemista on kohtuuttoman paljon. Päivät koulussa ovat pitkiä ja illalla on aina sekä läksyt että harrastukset. Lasten todellinen työpäivä on minusta aikuisten päivää pitempi ja raskaampi, sen tulisi olla iloisempi, toiminnallisempi ja toiveikkaampi eikä ollenkaan niin stressaava. Meidän on mielestäni päästävä kevyempään mutta mielekkäämpään kouluun, jossa omaksutaan vahvat perustaidot, ei luoteta ulkolukuun vaan oppilaiden itseilmaisua tuetaan valinnaisin taide- ja taitoainein.
Mutta tämä tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi suomenruotsalaiset vähättelevät "muutaman tunnin" pakollista kieltä. Paitsi, että suomi on monelle lähes toinen kotikieli, ainakin pihakieli ja kaikkialla läsnä, heille koulu kokonaisuudessaankin on kevyempi kokemus. He ehkä todella luulevat, että läpi koulu-uran seuraava ruotsi on kohtuullisen kevyt paketti.
Ehdotan, ettei suomenkielisistäkään jatko-opiskelupaikoista tarvitsisi kilpailla niin ankarasti. Erityisesti pojat kärsivät ja jäävät matalammalle koulutustasolle kuin olisi tarpeen.