Karlsson, Meinander, Lax ja identiteetit hesarissa

[Sees]

Professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat Hesarin yleisönosastossa ympäripyöreästi toimivan kielistrategian tarpeesta Suomessa. Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista ja vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laatineet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus. (Myönnän, että nämä kaikki nimet kuulostavat jo minusta pahaenteisiltä. Mikä luottamuspula onkaan syntynyt yhteiskunnan keskeisiin toimijoihin!)

Mielenkiintoisinta itselleni on tekstin kytkökset identiteettipuheeseen:

"Mustavalkoinen eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa?

---

Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi.

---

Äidinkieltemme hyvä hallinta on muidenkin kielten hyvän omaksuminen edellytyksenä. Kaipaamme nämystä kansalliskieltemme elintan turvaamisen edellytyksistä, jotta suomalaisille voitaisiin varmistaa kestävät kielten opiskelumahdollisuudet. Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia."

Mitä tässä oikeastaan yritetään sanoa?

Minusta on tärkeää, että keskeinen teema on "identiteetti", "identiteettipolitiikka". Avoimesti asiasta ei kuitenkaan vielä keskustella, mutta avainsanat on selkeästi esillä.

[Suomalainen]

Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi.

No eihän tämä tietenkään näin mene sen paremmin isommalla kuin pienemmälläkään kansakunnalla. Todellisuudessa kieltenopetuksen linjaukset määrittelevät sen kielitaitovarannon minkä kansalaiset hallitsevat. Identiteetti ja kulttuurihöpinää tuohon kieltenopiskeluun on aivan turha sekoittaa mistään kytköksistä puhumattakaan.