Maksullisessa verkkohesarissa 8.11.2010
Vapaaehtoisten kielten opiskelu romahtanut
Tuntijakoesitys yrittää paikata kieltenopiskelun rajua yksipuolistumista.
Jussi Konttinen
HELSINGIN SANOMAT
Hallituksen käsittelyssä oleva perusopetuksen tuntijakoesityksen taustalla on katastrofaalinen tilanne kieltenopiskelussa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt selvästi.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi viime perjantaina esittävänsä, että kunta määrättäisiin tarjoamaan vähintään kahta kieltä ensimmäisenä vieraana kielenä eli A1-kielenä. Jokaisen kunnan olisi tarjottava myös mahdollisuus viidennellä luokalla aloitettavan vapaaehtoisen A2-kielen opiskeluun. A2-kielen opetusryhmä olisi pakko perustaa, jos oppilaita olisi vähintään 12.
Kielten opiskelu kouluissa on yksipuolistunut rajusti. Muita kieliä kuin englantia ja ruotsia luetaan entistä vähemmän.
Viidesluokkalaiset valitsivat A2-kieltä viime vuonna vähemmän kuin koskaan sen jälkeen, kun sen opetus aloitettiin 1994. Yläasteen B2-kielen opiskelu on vähentynyt kolmasosaan vuodesta 1996. Sama suunta näkyy ylioppilaskirjoituksissa. Lyhyen saksan ja ranskan kokeeseen ilmoittautuneita oli viime vuonna vähemmän kuin koskaan.
Kielten opettaminen vaihtelee runsaasti kunnittain ja maakunnittain. Noin puolessa kunnista A2-kieltä ei opeteta lainkaan. Uudellamaalla A2-kieltä lukevien osuus on moninkertainen esimerkiksi Pohjois-Karjalaan verrattuna.
Kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Kari Jukaraisen mukaan kunnat ovat vähentäneet A2-kielten tarjontaa kustannussyistä. Joissakin kunnissa A2-kielen ryhmille on ollut jopa yli 20 oppilaan minimi. Jukaraisen mielestä tuntijakoesitys voi lisätä A2-kielen opetusta. Sen sijaan B2-kielen tilanne näyttää hänestä heikolta, sillä sen tunnit vähenevät.
Kuntaliiton kehittämispäällikön Juha Karvosen mielestä A2-kielen opiskelun vähäisyys taas johtuu sen raskaudesta opetusohjelmassa.
"On hyvä, että esityksessä A2-kielen tuntimäärää vähennetään."
Opetushallituksen opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta pelkää, ettei tuntijakoesitys lisää merkittävästi muiden kielten opiskelua.
"Kunta voi tarjota tiettyä A1-kieltä vain yhdessä koulussa, eikä oppilaiden ja vanhempien halukkuus vaihtaa koulua ole kovin suuri. Lisäksi kynnys valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi muu kuin englanti on korkea."
Elinkeinoelämän keskusliitto on pitänyt kieltenopiskelun monipuolisuuden tulppana niin sanottua pakkoruotsia.
Itä-Suomen kunnat ovat ehdottaneet ja pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) on kannattanut kokeilua, jossa oppilaat voisivat valita ruotsin sijasta venäjän.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) totesi lokakuussa, ettei pakkoruotsille löydy perustelua perustuslaista. Hänen mielestään venäjää ei voi kuitenkaan kokeilla ruotsin tilalla, ennen kuin on selvitetty, miten se vaikuttaisi oppilaiden myöhempiin valintoihin.
KOMMENTTI
1 + 1 = 2
Jussi Konttinen
HELSINGIN SANOMAT
Esitys A1- ja A2-kielten tarjonnan parantamisesta ei monipuolista suomalaisten kielitaitoa, sillä se ei vapauta levytilaa koululaisten päistä.
Koulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, ja tavalliselle nuorelle kahden vieraan kielen oppimisessa onkin riittävästi haastetta.
Kun kaikki haluavat kuitenkin oppia englantia, suomalaisten osaamien kielten kirjoa voisi tehokkaimmin laajentaa luopumalla pakkoruotsista.
Ruotsinkielisten oikeudet on turvattava, mutta pienen kielen opettaminen koko kansalle on siihen tarkoitukseen ylimitoitettu koulutuspoliittinen investointi.
Jotkut haluaisivat ruotsin vaihtoehdoksi keinotekoisesti venäjän.
Miksei voisi luottaa oppilaiden omaan motivaatioon? Eikö ihminen opi parhaiten sitä, mitä haluaa opiskella? Ruotsia, venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa, portugalia, kiinaa, japania, arabiaa, hindiä. . .