Sivu 1/1

Söpöä kun hbl on huolissaan kansan tahdon toteutumisesta pääkirjoituksessaan

Lähetetty: 18.09.2022 14:05
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Beslutsfattare nedvärderar vanligt folk
Päättäjät aliarvioivat tavallista kansaa

Siinä vaiheessa kun ministereistä 3/19 sattuu olemaan ruotsinkielisiä, eli yli kolminkertainen määrä verrattuna heidän osuuteensa väestöstä, ei kansan tahto ole toteutunut.

Skulle du gärna delta mer när viktiga beslut fattas i samhället, men tycker att det verkar krångligt? Då är du inte ensam – 700 000 finländare är av den åsikten. Men de som är beslutsfattare eller tjänstemän litar inte på att vanligt folk vet och kan tillräckligt. Det är nedvärderande och därför alarmerande.
Haluaisitko osallistua enemmän, kun yhteiskunnassa tehdään tärkeitä päätöksiä, mutta se tuntuu mielestäsi monimutkaiselta? Silloin et ole yksin - 700 000 suomalaista on sitä mieltä. Mutta päättäjät tai virkamiehet eivät luota siihen, että tavalliset ihmiset tietävät ja osaavat tarpeeksi. Se on halventavaa ja siksi hälyttävää.

Val och att folk faktiskt använder sin rösträtt är viktigt för att demokratin ska fungera och för dess legitimitet. När allt färre engagerar sig i partiernas verksamhet behövs andra former av deltagande.
Vaalit ja se, että ihmiset todella käyttävät äänioikeuttaan, ovat tärkeitä demokratian toiminnalle ja sen legitimiteetille. Kun puolueiden toimintaan osallistuu yhä vähemmän ihmisiä, tarvitaan muita osallistumisen muotoja.

Tässä on vain se suomalainen käytäntö, että kansanedustajat joko pääsevät isolle lompsalle ennen ensimmäisiä äänestyksiä eduskunnassa tai sitten heidät vain käskytetään hiljaisiksi tai siirretään muihin hommiin jos on vaarana, että äänestävät väärin. (Esim. Jukka Gustafsson)

Det är ett faktum att allt färre är intresserade av att själva delta i partiernas arbete. Det har varit den traditionella vägen att engagera sig i och påverka samhället, lokalt och på riksplan. Jämfört med andra industrialiserade länder är finländarnas tro på att de kan påverka politiken låg. Det blir lätt en ond cirkel, om man inte tror att man kan påverka låter man bli att ens försöka, och låter kanske också bli att rösta. Valdeltagandet hos oss är lågt redan nu.
Partierna är och kommer att vara viktiga för det demokratiska systemet, men nu måste de inse behovet av att släppa fram och utveckla nya sätt för medborgarna att delta politiskt, och inte stå i vägen för dem. Annars står vi inför stora problem.
On tosiasia, että yhä harvemmat ihmiset ovat kiinnostuneita osallistumaan itse puolueiden työhön. Se on ollut perinteinen tapa osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa siihen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Muihin teollisuusmaihin verrattuna suomalaisten usko siihen, että he voivat vaikuttaa politiikkaan, on heikko. Siitä tulee helposti noidankehä, jos ei usko voivansa vaikuttaa, ei edes yritä, eikä ehkä myöskään äänestä. Äänestysprosenttimme on jo nyt alhainen.
Puolueet ovat ja tulevat olemaan tärkeitä demokraattiselle järjestelmälle, mutta nyt niiden on tunnustettava tarve vapauttaa ja kehittää uusia tapoja, joilla kansalaiset voivat osallistua poliittisesti, eikä olla heidän tiellään. Muuten meillä on suuria ongelmia.


En färsk kartläggning som jubileumsfonden Sitra nyligen har låtit göra visar på en tydlig skillnad mellan vad folket tycker, bland annat om hur man vill öka sitt samhällsdeltagande, och hur beslutsfattarna ser på möjligheterna och formerna.
Två tredjedelar av finländarna anser att beslutsfattandet borde föras närmare den vanliga människan eftersom det i dag känns väldigt avlägset och inte är en del av den egna vardagen. Det är ett glädjebudskap att 700 000 finländare gärna vill delta mer än de gör nu. De vill att det ska vara enkelt – och gärna anonymt.
Digitala lösningar är populära. Visst är det anmärkningsvärt att det på nätet minutiöst går att följa med transporten av varor man har beställt hem, medan det är betydligt svårare att följa beslutsgången i frågor som är av både praktiskt och principiellt intresse. Närmare 70 procent av finländarna kunde tänka sig att delta genom att skriva under en adress på nätet.
Men av beslutsfattarna litar enbart 19 procent på att medborgarna har de färdigheter som behövs för att kunna delta i samhällsdiskussionen och beslutsfattandet om komplicerade frågor. Bland tjänsteinnehavarna är andelen bara 14 procent. Nätadresser som deltagande form vill enbart 14 procent av beslutsfattarna befrämja. När det gäller beslut i hemkommunen tror hälften av beslutsfattarna på invånarnas förutsättningar att delta.
Juhlapäivärahasto Sitran äskettäin teettämä tutkimus osoittaa selkeän eron sen välillä, mitä ihmiset ajattelevat muun muassa siitä, miten he haluavat lisätä osallistumistaan ​​yhteiskuntaan, ja miten päättäjät näkevät mahdollisuudet ja muodot.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallisia ihmisiä, koska se tuntuu nykyään hyvin kaukaiselta eikä kuulu heidän arkeen. On hyvä uutinen, että 700 000 suomalaista haluaisi osallistua enemmän kuin nyt. He haluavat sen olevan yksinkertaista - ja mieluiten nimetöntä.
Digitaaliset ratkaisut ovat suosittuja. On varmasti huomionarvoista, että verkossa on mahdollista seurata tarkasti tilaamasi tavaran kuljetuksia kotiin, kun taas päätöksentekoprosessia on huomattavasti vaikeampi seurata niin käytännön kuin periaatteellisissa asioissa. Lähes 70 prosenttia suomalaisista voisi kuvitella osallistuvansa allekirjoittamalla osoitteen verkossa.
Mutta päättäjistä vain 19 prosenttia luottaa siihen, että kansalaisilla on valmiudet osallistua monimutkaisten asioiden julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Viranhaltijoista osuus on vain 14 prosenttia. Vain 14 prosenttia päättäjistä haluaa edistää verkko-osoitteita osallistumismuotona. Kotikunnan päätöksissä puolet päättäjistä uskoo asukkaiden osallistumisedellytyksiin.

Den här nedvärderande inställningen är verkligen uppseendeväckande. I vårt representativa system, där vi väljer dem som nationellt, regionalt och lokalt ska fatta beslut, är en grundläggande idé att alla oberoende av bakgrund och utbildning ska kunna vara med. Få beslutsfattare, oberoende av om de har valts in i kommun- eller välfärdsområdets fullmäktige, eller riksdagen, har från början haft alla färdigheter som behövs. Lyckligtvis lär man sig under resans gång.
Sitra oroar sig för att finländarnas deltagande i samhällsprocesser håller på att vittra sönder och inom ramen för projektet ”Demokrati och deltagande” har Sitra engagerat sig i de nya välfärdsområdenas beslutsstruktur. Eftersom de är helt nya finns det bättre möjligheter att införa nya former av deltagande. Den färska enkäten är en del av det här projektet.
När fullmäktige för de nya regionerna valdes i januari röstade i medeltal under hälften. Av dem som var under 20 år röstade under en femtedel. Det låga deltagandet kan delvis förklaras av att välfärdsområdena var nya och folk inte förstod sig på dem, men den allmänna trenden är ändå oroväckande. Var och en förstår vad det betyder för systemets och beslutsfattandets legitimitet.
Tämä halventava asenne on todella merkittävä. Edustusjärjestelmässämme, jossa valitsemme valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti päättäjät, perusajatuksena on, että kaikki taustasta ja koulutuksesta riippumatta voivat osallistua. Harvalla päättäjillä, riippumatta siitä, onko heidät valittu kunnan tai hyvinvointialueen valtuustoon tai valtiopäiviin, on alusta asti ollut kaikki tarvittavat taidot. Onneksi matkan varrella oppii.
Sitra on huolissaan suomalaisten osallistumisen yhteiskunnallisiin prosesseihin murenemisesta, ja "Demokratia ja osallistuminen" -hankkeen puitteissa Sitra on mukana uusien hyvinvointialueiden päätöksentekorakenteessa. Koska ne ovat täysin uusia, on olemassa paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia osallistumismuotoja. Tuore tutkimus on osa tätä projektia.
Kun uusien seutukuntien valtuutetut valittiin tammikuussa, keskimäärin alle puolet äänesti. Alle 20-vuotiaista alle viidennes äänesti. Alhainen osallistuminen selittyy osittain sillä, että hyvinvointialueet olivat uusia ja ihmiset eivät ymmärtäneet niitä, mutta yleinen suuntaus on edelleen huolestuttava. Kaikki ymmärtävät, mitä tämä tarkoittaa järjestelmän legitiimiyden ja päätöksenteon kannalta.

När partiverksamheten inte lockar som förr, men en förutsättning för att demokratin ska fungera är att folk deltar och känner sig delaktiga, är det viktigt att hitta nya former av deltagande. I sista hand är det alltid de valda beslutsfattarna som avgör frågor. Men vägen till beslutet kan och bör involvera fler människor.
Medborgarinitiativet har i 10 år har varit en möjlighet för finländare att få riksdagen att behandla en viss fråga. Det har varit populärt och lett till konkreta resultat. Till exempel initiativet om en könsneutral äktenskapslag, om en moderskapslag och om att vattnet inte får privatiseras.
Medborgarpaneler har internationellt, men också i Finland, varit framgångsrika. Deltagarna utses slumpmässigt men så att representativiteten är garanterad. Paneldeltagarna får faktapaket och för diskussioner som modereras. Panelerna kan även diskutera med beslutsfattarna. Det här är även en effektiv metod att motverka polarisering och öka förståelsen för olika verkligheter.
Formerna kan variera och för enklare frågor kan enkla digitala påverkningsmöjligheter vara bra. Det väsentliga är att det måste bli enklare att delta och att vi behöver nya former av deltagande. Det måste vi få partierna att inse och befrämja.
Kun puoluetoiminta ei ole yhtä houkuttelevaa kuin ennen, mutta demokratian toiminnan edellytys on ihmisten osallistuminen ja osallistuminen, on tärkeää löytää uusia osallistumisen muotoja. Viime kädessä asiat päättävät aina valitut päättäjät. Mutta polku päätökseen voi ja sen pitäisi koskea enemmän ihmisiä.
Kansalaisaloite on ollut 10 vuoden ajan suomalaisten mahdollisuus saada valtiopäivät pohtimaan tiettyä asiaa. Se on ollut suosittu ja johtanut konkreettisiin tuloksiin. Esimerkiksi aloite sukupuolineutraalista avioliittolaista, äitiyslakista ja siitä, ettei vettä voida yksityistää.
Kansalaispaneelit ovat menestyneet kansainvälisesti, mutta myös Suomessa. Osallistujat valitaan satunnaisesti, mutta siten, että edustavuus on taattu. Panelistit saavat tietopaketteja ja osallistuvat moderoituihin keskusteluihin. Paneelit voivat keskustella myös päättäjien kanssa. Tämä on myös tehokas tapa torjua polarisaatiota ja lisätä ymmärrystä eri todellisuuksista.
Lomakkeet voivat vaihdella ja yksinkertaisempiin kysymyksiin yksinkertaiset digitaaliset vaikuttamismahdollisuudet voivat olla hyviä. Olennaista on, että osallistumisen tulee helpottaa ja tarvitsemme uusia osallistumisen muotoja. Meidän on saatava osapuolet ymmärtämään tämä ja edistettävä sitä.

Re: Söpöä kun hbl on huolissaan kansan tahdon toteutumisesta pääkirjoituksessaan

Lähetetty: 18.09.2022 16:27
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Siinä vaiheessa kun ministereistä 3/19 sattuu olemaan ruotsinkielisiä, eli yli kolminkertainen määrä verrattuna heidän osuuteensa väestöstä, ei kansan tahto ole toteutunut.
Tosin A-M H on lypsyjakkara kainalossa valmiina minkälaiseen hallitukseen tahansa.
Vaalit ja se, että ihmiset todella käyttävät äänioikeuttaan, ovat tärkeitä demokratian toiminnalle ja sen legitimiteetille. Kun puolueiden toimintaan osallistuu yhä vähemmän ihmisiä, tarvitaan muita osallistumisen muotoja.
Kun äänestetään eduskunta joka sitten ensi töikseen kääntää nuttunsa kun päätösten aika tulee, niin se kummasti vierottaa koko hommasta.
On tosiasia, että yhä harvemmat ihmiset ovat kiinnostuneita osallistumaan itse puolueiden työhön. Se on ollut perinteinen tapa osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa siihen paikallisesti ja valtakunnallisesti. Muihin teollisuusmaihin verrattuna suomalaisten usko siihen, että he voivat vaikuttaa politiikkaan, on heikko. Siitä tulee helposti noidankehä, jos ei usko voivansa vaikuttaa, ei edes yritä, eikä ehkä myöskään äänestä. Äänestysprosenttimme on jo nyt alhainen.
Mikä Suomessa poikkeaa kaikista muista teollisuusmaista? Jotain, mitä meillä on mitä ei ole missään muualla.
Pienen vähemmistön hallussa on kohtuuton osa maan kansallisomaisuudesta jolla pidetään yllä kansalliskielen nimellä suitsia enemmistön suussa. Sattuuhan se suupieliin, mutta ne pärjää jotka ei vikuroi.
Kansalaisaloite on ollut 10 vuoden ajan suomalaisten mahdollisuus saada valtiopäivät pohtimaan tiettyä asiaa. Se on ollut suosittu ja johtanut konkreettisiin tuloksiin. Esimerkiksi aloite sukupuolineutraalista avioliittolaista, äitiyslaista ja siitä, ettei vettä voida yksityistää.
Kansalaiset pitäisi saada näön vuoksi hiukan mukaan, mutta kansalaisia ei missään siunaaman nimessä pitäisi päästää vaikuttamaan päätöksen tekoon. Pakkoruotsialoitetta tuossa ei mainita, ja se olikin pelottava tapahtuma ja vaati paljon valehtelua ja kieroilua että se saatiin vesitettyä.