Sivu 1/1

Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 22.08.2022 15:06
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Elikkä kun vähennetään turhaa diibadaabaa, on ruotsinkielisten tilanne tällainen, ja tätä on kyllä ilo lukea.
Erittäin hyvä asia on, että opetusministeri sattui olemaan ruotsinkielinen kun tämä pakkoruotsin kirjoittaminen nostettiin esiin, ja ruotsinkielinen 0ikeusministerikin oli käsittelyn ajan hiljaa kuin neste sukassa.
Tämä takuulla vaikeutta asian nostamista esiin myöhemminkään.

https://www.hbl.fi/artikel/e8fad45d-f56 ... b3de08fb53

Tässä lienee realistinen kuvaus todellisesta kaksikielisestä arjesta

Mikael Sjövall: Bistert språkklimat i skärgården

Det är något som inte riktigt stämmer i vårt sommarparadis i år. Allt fler kaféer, restauranger, affärer och försäljare skyltar enspråkigt finskt i Åbolands skärgård, trots att nästan sex av tio ortsbor talar svenska som modersmål. Tvåspråkigheten har fått stryka på foten på alla fronter.
Tänä vuonna kesäparatiisissamme on jotain pielessä. Turunmaan saaristossa on yhä enemmän kahviloita, ravintoloita, kauppoja ja myyjiä yksikielisillä kylteillä, vaikka lähes kuusi kymmenestä paikallisesta puhuu äidinkielenään ruotsia. Kaksikielisyyden on täytynyt väistyä kaikilla rintamilla.

17.08.2022 21:22 UPPDATERAD 18.08.2022 08:25
I Lidl i Pargas bemöter en expedit mig med ett försmädligt hånskratt då jag dristar mig till att fråga på svenska var de utannonserade brödrostarna finns någonstans. En bilmekaniker avbryter mig bryskt och stöter väsande fram ordet ”suomea” då jag ber om hjälp med att reparera bilen. Vissa expediter väljer att helt resolut köra med imperativformen ”tala finska!” då kunden yttrar sig på svenska. Det outtalade tillägget ”klantskalle” verkar vara inbakat i undertexten till den hutlösa uppmaningen.
Paraisten Lidlissä virkailija tervehtii minua pilkallisesti nauraen, kun uskallan ruotsiksi kysyä, missä mainostetut leivänpaahtimet ovat. Automekaanikko keskeyttää minut röyhkeästi ja sihisee sanan "suomea", kun pyydän apua auton korjaamiseen. Jotkut virkailijat valitsevat kielen täysin päättäväisesti käskyllä ​​"puhu suomea!" kun asiakas puhuu ruotsia. Ilmaan jää roikkumaan ääneen lausumaton lisäys "tollo".
Tidigare gick det att använda sig av svenska i alla livets sfärer i Åbolands skärgård. Så är det inte längre. Den nyväckta tokfennomanin, som omhuldas av Sannfinländarna, och det förödande beslutet om studentsvenskan, som vår undervisningsminister inte vill ompröva, har eroderat respekten för tvåspråkigheten i våra svenskbygder.
I Nagu besökshamns barer vältrar sig köpstarka turister i däckstolarna medan de läppjar Aperol Spritz och solar sig i minglet. De förundrar sig över de svenska ortnamnen och ortsbornas exotiska språkbruk. Svenskan, som kunde användas som ett kulturellt lockbete och trumfkort, har plötsligt förvandlats till en barlast. En stor del av ortens barer ägs av krögare i Åbo som kör sitt tondöva, enspråkigt finska race när de rekryterar personal. Svenskan har förpassats till marginalen i Svenskfinlands vardagsrum.
Aiemmin Turunmaan saaristossa oli mahdollista käyttää ruotsia kaikilla elämän aloilla. Näin ei enää ole. Äskettäin herännyt perussuomalaisten vaalima tokfennomania ja ruotsin kielen kirjoituspakkoa koskeva tuhoisa päätös, jota opetusministerimme ei halua harkita uudelleen, ovat murentaneet kunnioitusta kaksikielisyyttä kohtaan ruotsalaisissa yhteisöissämme.
Nauvon sataman baareissa ostovoimaiset turistit makoilevat lepotuoleissa siemaillen Aperol Spritziä ja ottavat aurinkoa vilinässä. He ihmettelevät ruotsinkielisiä paikannimiä ja paikallisten käyttämää eksoottista kieltä. Ruotsin kieli, jota voitaisiin käyttää kulttuurisyöttinä ja valttikorttina, on yhtäkkiä muuttunut painolastiksi. Suurin osa kaupungin baareista on turkulaisten ravintoloitsijoiden omistamia, jotka käyttävät henkilökunnan rekrytoinnissa suomea. Ruotsin kieli on ajautunut marginaaliin ruotsinkielisen Suomen olohuoneessa.

De lokala snabbköpen Sale och K-affären i Nagu använde sig tidigare av kutymen att rabbla upp beloppet vid kassan först på kommunens majoritetsspråk svenska och sedan på finska. Den vanan upphörde efter att ursinniga utsocknes besökare fick raseriutbrott över tågordningen och anklagade personalen för attitydproblem. Hellre finska som första språk än en blåtira liksom.
Pargas stadsbiblioteks filial i Nagu, som ska följa språklagen, valde att tillämpa samma språkliga ordningsföljd av bara farten. Ett bandat meddelande upplyser alla besökare, med finska som första språk, att nu stängs biblioteket och det är dags att gå hem. Välkommen åter.
Paikalliset supermarketit Sale ja Nauvon K-kauppa käyttivät aiemmin tapaa ilmoittaa ensin summat kassalla kunnan enemmistökielellä ruotsiksi ja sitten suomeksi. Tämä tapa päättyi, kun kiukustuneet ulkopaikkalaiset saivat raivareita tästä käytännöstä ja syyttivät henkilökuntaa asenneongelmasta. Mieluummin suomi ensimmäisenä kielenä kuin mustelma.
Paraisten kaupunginkirjaston Nauvon toimipiste, jonka tulee noudattaa kielilakia, päätti soveltaa samaa kielellistä järjestystä. Nauhoitettu viesti kertoo kaikille suomi äidinkielenään vierailijoille, että kirjasto suljetaan ja on aika lähteä kotiin. Tervetuloa takaisin.


I Nagu hamnkontor är det finska som gäller för hela slanten då jag bokar en tvättmaskin under högsäsongen. Gästhamnen ägs och drivs av Pargas stad som via ett anbudsförfarande har utlokaliserat hamnkontorets tjänster till företaget Turun rantaravintolat. Då jag påtalar dilemmat för en av Pargas stads toppchefer får jag höra att hon minsann inte har haft dylika problem under sin semester. Det är alltså underförstått kundens eget fel om hen inte har fått service på svenska. Skyll dig själv och håll klaffen.
En finlandssvensk företagare i Nagu urskuldar sin uteblivna service på svenska med argumentet att merparten av företagets kunder är finskspråkiga. Med samma töntiga argument kunde man lägga ned all svensk kundbetjäning i hela landet.
Det är inte lätt att påtala förfinskningen i svenskbygden. Man vill ju inte framstå som en påstridig och kompromisslös språkkämpe. En nationell minoritet ska helst ligga lågt. Det är bara att tacka och ta emot. Men helst på finska.
Nauvon satamatoimistossa suomi jyllää koko voimalla kun varaan pesukoneen sesonkiaikana. Vierassataman omistaa ja operoi Paraisten kaupunki, joka on ulkoistanut satamatoimiston palvelut Turun rantaravintolat -yritykselle tarjouskilpailulla. Kun mainitsen ongelman yhdelle Paraisten kaupungin ylimmälle johtajalle, minulle kerrotaan, ettei hänellä todellakaan ole ollut tällaisia ​​ongelmia lomansa aikana. Näin ollen katsotaan asiakkaan omaksi syyksi, jos hän ei ole saanut ruotsinkielistä palvelua. Syytä itseäsi ja pidä pääsi kiinni.
Nauvolainen suomenruotsalainen yrittäjä perustelee ruotsinkielisen palvelun puutetta sillä, että suurin osa yrityksen asiakkaista on suomenkielisiä. Samalla typerällä argumentilla voisit sulkea ruotsalaisen asiakaspalvelun koko maassa.
Ruotsinkielisen alueen suomalaistumiseen ei ole helppo puuttua. Et halua olla riitaisa ja tinkimätön kielitaistelija. Kansallisen vähemmistön tulisi mieluiten vetää matalaa profiilia. Pitää vain kiittää ja ottaa vastaan. Mutta mieluiten suomeksi.


Tässä jatkoa edelliseen
https://www.hbl.fi/artikel/ebc010b6-b9f ... 0e0f89b5d2
Meidän pitää taas tulla ylpeiksi suomenruotsalaisiksi.

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 22.08.2022 18:12
Kirjoittaja lpo
Ja sitten ihmetellään, miten ruotsin kieli nähdään täysin hyödyttömäksi sisämaassa. RKP saa syyttää tilanteesta täysin itseään. Suurin osa suomea puhuvasta väestöstä on nyt päässyt nauttimaan pakkoruotsista kouluaikanaan ja tätä satoa niitetään nyt. Nyt se on lähinnä suomenkieliset turistit jotka tuovat rahaa Turun saaristoon ja turkulaiset ravintoloitsijat varmasti ymmärtävät olla ampumatta itseään jalkaan.

Jatkoartikkelissa ratkaisuksi ehdotetaan pakkoruotsin kiristämistä. Senhän onkin nähty toimivan tosi hyvin menneisyydessäkin... :roll:

Kiinnitin huomiota myös kohtaan, missä puhuttiin BBC:n artikkelista (ei linkkiä), jossa Hangon ja Tammisaaren kerrottiin mainostavan kaksikielisyyttä vahvuutena. Kirjoittajan mielestä ruotsia pitäisi käyttää kulttuurisena houkuttimena markkinoinnissa ulkomaita myöten. Sääliksi vaan käy taas maahanmuuttajia, jotka eivät perehdy kunnolla maan kielitilanteeseen ja päättävät kotoutua ruotsiksi.

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 22.08.2022 18:28
Kirjoittaja NRR
Kiitos, HH!

Huipputeksti!

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 22.08.2022 20:03
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Tämähän on HBL:n tekstiä eikä varmastikaan tarkoitettu meidän luettavaksemme. Siksi käänsin sen oikein mielelläni kaikkien luettavaksi.
Suomenkielisille sitten syötetäänkin ihan erilaista totuutta. Sitä tietenkin helpottaa se, että yhä harvemmat osaavat ruotsia.

Mielenkiintoista on se, että alue joka haluaa tienata turismilla samalla vaatii turisteilta paikallisen pikkumurteen osaamista. Onko jossain muualla maailmassa sellaista käytäntöä? Sen murteen osaajille taas eivät tuommoiset vähäpätöiset hommat tietenkään kelpaa, koska heille täytyy järjestää hinnalla millä hyvänsa koulutus parempiin virkoihin, joten jokin tässä järjestelyssä mättää eikä yhtälö oikein toimi heidän mielensä mukaan.
Kiinnitin huomiota myös kohtaan, missä puhuttiin BBC:n artikkelista (ei linkkiä), jossa Hangon ja Tammisaaren kerrottiin mainostavan kaksikielisyyttä vahvuutena.
Kaipa isännät ovat huolehtineet tarjoiluista kunnolla saadakseen viestinsä perille.
Lieneekö vanhakin juttu vai jokohan se on poikinut ruuhkaksi asti turisteja ihailemaan kaksikielisiä katukilpiä?

Ei ole vanha juttu.
https://www.vastranyland.fi/artikel/045 ... 006554f5c3
https://abounderrattelser.fi/viral-vide ... prakighet/
Ihan 2000 katselukertaa ja satakunta kommenttia on video saanut, joten kyllä ne siitä nyt kaksikielisistä katukylteistä kiinnostuneiden turistien virrat lähtevät vyörymään..
https://www.hbl.fi/artikel/0728efc0-474 ... 6e67e0ea53
...ja sitten vielä suomenkielisillekin jymyuutinen, että BBC on käynyt Suomessa ihailemassa katukylttejä kahdella kielellä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009006544.html

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 22.08.2022 20:30
Kirjoittaja Hillevi Henanen
NRR kirjoitti: 22.08.2022 18:28 Kiitos, HH!

Huipputeksti!
Ei ole liiemmin aiheesta missään kirjoiteltu viime aikoina. Olen kyllä pitänyt tarkkaan silmällä uutisia. On jopa herännyt epäilys että surujen uusi taktiikka olisi yrittää vaieta asia kuoliaaksi, mutta kyllä ne varmasti siellä isompien uutisten varjoissa käärmekeittojaan keittelevät.
Tuosta artikkelista voi tosin ilahduttavasti päätellä, että vaikka ei nyt ole isompaa panostusta ollut näkyvillä, niin aika hoitaa ongelmaa omalta osaltaan.

Jos minulta riittäisi rippuakaan sääliä suruille, niin tuolle uutiselle saattaisin säälipisteen antaa - yrityksestä.

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 24.08.2022 11:18
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Karman laki..

Vuosisatojen ajan ruotsinkieliset vähemmistönä ovat pomottaneet suomenkielistä enemmistöä..

Ja edelleen pomottavat poliittisen koneiston kautta pakkoruotsilla ja palveluvelvoitteella.

Käärmekeittoa hämmentää esim svekomaani Kimmo Sasi, suomenruotsalaiseksi kääntynyt RKP-läinen kokoomuksen sisällä.
Uuden hallituksen on palautettava pakollinen ruotsi

Marinin vasemmistohallituksen puoluejohtajat päättivät kesäkuussa, että eivät toteuta hallitusohjelmaa ja palauta ruotsia pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. HBL on pääkirjoituksissaan (mm. 17.7.) ansiokkaasti vaatinut keskustelua ruotsin asemasta Suomessa.

[...]

Kun on kokouksia ruotsinkielisten kanssa, on kaksi suomalaista kieliryhmää. Kaikki yli 35-vuotiaat (ylioppilasruotsi ennen vuotta 2006) puhuvat tai ainakin yrittävät puhua ruotsia. Kaikki alle 35-vuotiaat puhuvat vain englantia. Nuoret ministerimme ovat näkyvä esimerkki tästä.

Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä. Muodollinen kielivaatimus varmasti säilyy, mutta tulevaisuudessa heikennetään perusteita pitää siitä kiinni. Ehkä riittää, että osaa sanoa "goddag".

Seuraus tulee Etelä-Suomessa olemaan, että tärkeimmissä palveluissa yritetään pitää henkilö, joka voi hätätapauksissa tulla paikalle ja tulkata ruotsista suomeksi. Lopputulos on, että meillä ei enää ole kanta kansalliskieltä. Ruotsista tulee vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa.

Tiedämme nyt, että vasemmistohallitus ei tule tekemään mitään asialle. Nyt onkin tärkeää, että henkilöt edistyksellisissä tulevaisuuspuolueissa taistelevat sen puolesta, että tuleva hallitus tekee sitovan lupauksen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. (käännös)

Kimmo Sasi


Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 24.08.2022 11:27
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Äskettäin herännyt perussuomalaisten vaalima tokfennomania
Pakkoruotsista on haluttu eroon viimeiset sata vuotta..

Vain perussuomalaiset ovat kuunnelleet äänestäjiensä enemmistön näkemyksiä..
Muut puolueet kuuntelevat vain vähemmistöä.

Mutta vääristely on ollut HBL:n linja jo
yli sata vuotta ..

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 27.08.2022 16:36
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Hain lapsenlastani (isoisä suru) esikoulusta perjantaina, ja siellä kerrottiin ylpeänä, että perjantain ohjelmassa oli ollut kielikylpyjä, ja sinä päivänä oli ollut espanjaa ja ranskaa, ja seuraavalla viikolla olisi vuorossa englanti.
Kysyin varovasti, että mitenkäs ruotsi, onko siitä ollut puhetta. Ei ollut, koska opettajan mukaan sehän tulee vasta paljon myöhemmin. :lol: Olin sujuvasti samaa mieltä ja hymyilin hiljaa sisäänpäin. Lapsi odottaa innolla ensi viikkoa, koska hän on käynyt tarhansa englantipainotteisessa ryhmässä. Kotona emme käytä tekstityksiä, vaan englanninkieliset ohjelmat simultaanitulkataan hänelle.
Koko kotimatkan hän toisteli ranskan- ja espanjankielisiä sanoja, ja tenttasi välillä minun tietojani niistä.
En pärjännyt kovin hyvin.
(Viime jouluksi opetin hänelle ruotsiksi "mors grisar" suuresti arvostamani isoisän iloksi.)

Hänen serkkunsa, joka kirjoittaa ensi keväänä, on opiskellut kuutta kieltä, mutta nyt on venäjän kirjoittaminen muuttunut epävarmaksi, sattuneesta syystä. Ruotsia hän on toki pakosta lukenut, mutta ei ole kirjoittamassa sitä.
Se on ainoa kieli, jota hän ei ole itse valinnut.
Toinen keväällä kirjoittava samassa serkussarjassa, jonka isosä on riikinruotsalainen on jo vuosia puhunut englantia sen puolen sukulaisten kanssa. Hän on valinnut matematiikkapainotteisen lukion.

Minä heräsin tähän ruotsivedätykseen vajaa kymmenen vuotta sitten, eli en siis ole vaikuttanut heidän kielivalintoihinsa.

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 31.08.2022 13:40
Kirjoittaja Hillevi Henanen
https://www.hbl.fi/artikel/4ec3c228-724 ... 4a7628f9e0
Maailmassa on höblänkin mukaan tällä hetkellä vähän kaikenlaista mietittävää mutta ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin hoitaa se kaikkein tärkein, eli pakkoruotsin tuntien lisääminen muille kieliryhmille.

Pakkoruotsiasia jäi puolitiehen silloin aikaistusvaiheessa kun tunteja ei lisätty saman tien ja nyt on monta vuotta koulusysteemi suoltanut ulos vieläkin huonommalla toisella kotimaisella varustettuja oppilaita kuin aikaisemmat 50 vuotta. Toki kuviteltiin, että homma hoidetaan jollain vippaskonstilla heti kun ala-asteelle siirto on tehty, vaan ei ole hoidettu.

Jos joku haluaa, käännän tuonkin jutun kunhan pääsen kotikoneeni ääreen.

Re: Melkoisen realistinen kuva ruotsinkielisten tilanteesta

Lähetetty: 06.11.2022 20:33
Kirjoittaja TK
Nämä kääntämäsi tekstit ovat hyvin mielenkiintoista luettavaa.
Parainen suositun saariston rengasreitin myötä on saanut paljon suomenkielisiä turisteja alueelleen. Seili lienee yksi pääkohteista, jonne etelästä tullessa matkataan Paraisten keskustan läpi.
Raasepori ruotsinkielisine lähialueineen ei ole noussut ainakaan vielä mitenkään erityisesti suomenkielisten turistien kohteeksi. Poikkeuksen tekee Fiskari, joka yleisemmin tunnetaan ruotsinkielisellä nimellään Fiskars, vaikka ruukkikylä onkin suomenkielinen kylä. Fiskarissa asuu suomenkielisten lisäksi paljon ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita ja käsityöläisiä, joten siitä on tullut kansainvälisestikin kuuluisa taidekeskus.
Närpiön tapaisissa pienissä rantaruotsalaisissa kunnissa suomenkieliset turistit eivät löydä mitään katsottavaa tai koettavaa, joten ne voivat edelleen rauhassa elää omassa murrekuplassaan ja esittää ummikkoja suomenkielisen Suomen suuntaan.

Mamuille tehdään todella suuri karhunpalvelus, kun heidät ohjataan näillä surujen alueilla ruotsinkieliseen kotoutukseen selittämättä, että maan pääkieli on suomi, jonka osaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää Suomeen kotoutumisen kannalta.