Suomen Kuvalehti saattaa kunnostautua
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Suomen Kuvalehti saattaa kunnostautua
Hyvä avaus keskustelun herättämiseksi.
Re: Suomen Kuvalehti saattaa kunnostautua
Mielenkiintoinen pätkä - otin vapauden lihavoida:
Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?
”Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”
Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?
”Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”
Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?
”Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”
Re: Suomen Kuvalehti saattaa kunnostautua
Ruotsinkieliset ovat yksi kielivähemmistö muiden kielivähemmistöjen joukossa. Tästä lähtökohdasta käsin ruotsinkielisten ylimitoitettuja etuoikeuksia on lähdettävä purkamaan. Koulujen pakkoruotsin lakkauttaminen on oleellinen ja tärkeä osa kielipolitiikan uudistamisessa.