vapaakielivalinta.fi

Kun suomenkielinen lähtökohta laitetaan etusijalle, niin syntyy jotain ihan uutta. Kielitaistelu vahvistaa suomalaisuutta.

Ajattelen, että suomalaisuus vielä odottaa sanallistamistaan virallisessa liturgiassa. Käytännössä elämme suomalaisuutta todeksi kaiken aikaa.

Suomenruotsalaisuus on ihan kiva osa suomalaisuutta, mutta se ei ole toinen puoli suomalaisuudesta. Tästä ei saa kielisotaa. Sotainen vaikutelma syntyy siitä, että railo todellisuuden ja liturgian välillä on päästetty liian suureksi ja erityisesti osa ruotsinkielisistä suomalaisista on omaksunut liturgian ja loukkaantuu aidosti, jos suomenkielinen kokee oman suomenkielisen suomalaisuutensa ihan rikkaana ja riittävänä sivistyspohjana suomalaiselle. On tosi tärkeä, ettei suomenruotsalaisia loukata tai ärsytetä muilla kuin asiaperusteilla.

Nähdäkseni suomalaisuuden moni-ilmeisyyttä tulisi julkisuudessa vahvistaa. Ei voida enää vaalia tätä vanhaa kaksikielisen kansan metaforaa.

Kyllä kielisota on todellisuutta - sitä käydään koko ajan. Panokset kovenevat, pakkoruotsittajat käyttävät kaikkia keinoja pakkoruotsituksen jatkamiseksi. Tilanne laukeaa vasta sitten, kun koulujen ja virkamiesten pakkoruotsista luovutaan.

Pakollisen ruotsin kannattajilla on aitoja pelkoja. Nykyisessä ilmapiirissä, jossa virallisesti ei saa keskustella ja nettipalstoilla lentelee toinen toistaan kahelimpia avauksia, pelot eivät ensinkään vähene.

Näyttää olevan aika vaikea saada aitoa vuoropuhelua aikaiseksi.

Enemmän nyt kaivataan tekoja, kuin keskusteluja. Odotetaan pakkoruotsin lakkauttamista, mahdollisimman nopeasti.