Tänään on 24.11.2017 01:20




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 02.01.2015 10:05 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
jänkäkoira kirjoitti:
Lukemisen arvoinen juttu: http://www.tylkkari.fi/node/3339


Kiitos jänkäkoira! Tämä on minulle äärettömän tärkeä teksti! Vihdoinkin!

Lainaa:
Ruotsia vaille valmis

Kielikeskuksen ruotsin kielen kertauskursseille on vuosi vuodelta enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
---
”Ruotsin kielen opetukseen menee nykyisin enemmän resursseja kuin mihinkään muuhun kieleen.”
---
Toni osallistui kielikeskuksen järjestämälle kertauskurssille. Hän ajoi Helsingistä Turkuun jokaiselle luennolle, teki läksyt ja pyrki olemaan aktiivinen tunnilla. Yrittämisestä huolimatta hän ei päässyt läpi edes kertauskurssista.

Kurssin anti jäi Tonin mukaan vähäiseksi, eikä hän kokenut sen auttaneen häntä ruotsin opiskelussa.
---
Toni sai suullisen ruotsin suoritettua hyväksytysti, mutta kirjallisen kohdalla tie nousi pystyyn. Hän otti yhteyttä kielikeskukseen.

”Olin kuin jonkinlainen idiootti, jolle tokaistiin vain, että sori, et päässyt kertauskurssia läpi, ala opiskella vaikka kansanopistolla. Valmistumisellasi ei ole kiire.”

Kielikeskuksen johtaja --- sanoo, että kaikkein epätoivoisimmille on järjestetty jopa yksityisopetusta.

”Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”

---
Toni haki kaksi kertaa kielikeskuksen Ruotsia vaille valmis -tukikurssille, joka on tarkoitettu valmistuvassa oleville opiskelijoille.

”Tilanne oli aika lohduton. Päässä kuumotti, kun tiesin opintojeni päättyvän kandidaatin tutkielmaan.”
--- kielikeskus tarjoaa myös Kieliklinikka-kurssia niille, jotka eivät ole päässeet läpi pakollisesta kurssista. Tänä syksynä kieliklinikalle pääsi 18 opiskelijaa 42 hakijasta.

”Kertaaville kursseille on aina enemmän kysyntää kuin tarjontaa, koska ne ovat vapaaehtoisia. Tilanne on kuitenkin täysin erilainen esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen verrattuna.”

--- ongelmat ruotsin kielen opetuksessa eivät ratkea pelkästään rahalla. Opetusta on lisätty joka vuosi, mutta se ei yksistään riitä. ---

”Tarvitaan poliittinen ratkaisu. Ongelmat alkoivat, kun ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa.”

[Kielikeskuksen johtaja] kehottaa päättäjiä panostamaan ruotsin opetukseen enemmän jo peruskoulussa ja lukiossa. Nyt heikentynyt ruotsin opetus kaatuu kielikeskuksen korjattavaksi.

”Toinen vaihtoehto on vapaaehtoisuus. Nyt ollaan siinä välimaastossa. Tehdään kunnolla tai sitten ei ollenkaan.”

Toni --- ”Kaksi vuotta hukattua aikaa, taistelua, vittumaisia kommentteja ja välinpitämättömyyttä Turun yliopiston kielikeskuksen puolelta.”

[Kielikeskuksen johtaja] ”En tunne tätä yksittäistapausta, mutta voi olla, että joillain ihmisillä on elämässään muita ongelmia, jotka purkautuvat tällä tavalla.”
---


Tämä artikkeli oli ehdottomasti ruotsalaisuuden päivän osuvin artikkeli.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 02.01.2015 10:18 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
Huomaatteko mikä lipsahdus kielikeskuksen johtajalta, toisaalta hän sanoo
Lainaa:
”Karu totuus on se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle. Me emme pysty auttamaan loputtomiin.”

ja toisaalta hän kiistää kaksi vuotta ruotsin kanssa taistelleen opiskelijan ongelmat
Lainaa:
”En tunne tätä yksittäistapausta, mutta voi olla, että joillain ihmisillä on elämässään muita ongelmia, jotka purkautuvat tällä tavalla.”


Pelkästään jo ihmisenä ja oman alansa ammattilaisena hänen tulisi olla kauhuissaan siitä, että ihminen on opiskellut kaikki muut opintoihinsa vaadittavat osiot ja olisi siis naapurimaissa jo valmis - mutta meillä jää ilman paperia, koska ruotsi ei onnistu. Sen sijaan hän kylmän rauhallisesti toteaa, että kaikki eivät yksinkertaisesti pysty saamaan osaamistaan vaadittavalle tasolle.

Ja kun tällainen tapaus sitten kertoo oman kokemuksensa, tämä ihminen ja ammattilainen kääntääkin selkänsä, kieltää koko tilanteen ja antaa ymmärtää, että opiskelijalla täytyy olla muita ongelmia, jotka purkautuvat tällaisena kritiikkinä.

Meidän kielipolitiikkamme pakottaa ihmiset tällaiseen järjen ja myötätunnon puutteeseen.

Monilla on vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Kaikilla tasoilla.

Näistä vinoutumista saadaan silloin tällöin tietoa myös esiin, mutta se häivytetään nopeasti.

- Opettajalehdessä peruskoulun erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen."

- Oppilaat, joilla on kiitettävät numerot matemaattisissa aineissa mutta ongelmia kielissä jättävät yleensä lukion väliin, kielilahjakkaat taas menevät lukioon matikan ongelmista huolimatta. Kuitenkin samalla ruotsinkurssilla sitten istuvat peruskoulusta kutosella tullut ja kympin ruotsinlukijat. Jo lukiossa moni jää lakkia vaille ruotsin takia. Osalle kielellisiä haasteita omaavista viiden kurssin suorittaminen hyväksytysti on mahdotonta. Erityisopetusta ei lukioissa ole vaan opiskelijat patistetaan kallisiin yksityisopintoihin, kun ruotsi ei suju.

- Satakunta-lehdessä oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."

- Tutkiva amk-ruotsinope kirjoittaa työstään osana kyselytutkimustaan: "Suuri osa opiskelijoista on tyytymätön nykyiseen järjestelyyn. Turhautuminen näkyy opiskelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opettajalle, koska ruotsia vastustavan opiskelijan ajatukset, sanat ja teot näkyvät oppitunnilla selvästi. Hänen on oltava henkisesti vahvempi kuin ne opettajat, joiden aineista yleisesti pidetään, joita ei kyseenalaisteta eikä kritisoida."

Mikä on tämä järjetön oppiaine, jonka opetus karsii erilaisia oppilaita, joka on raskas niin opettajille kuin opiskelijoille, joka unohdetaan pian koulutuksen jälkeen?

Vapautuksia ruotsista ei saa sen paremmin maahanmuuttajanuori, oppimisvaikeusdiagnoosin omaava kuin kymmenen vuotta sitten koulunsa päättänyt ja sen vähäisen ruotsinsa täysin unohtanut.

Tällaista pakkopalvelukielijärjestelmää ei ole missään muussa maassa, ei Sveitsissä, ei Irlannissa, ei Kanadassa... Pakkovirkakieltä kaikille akateemisille ei tunneta muualla!


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 02.01.2015 10:19 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
Hannu Niemen väitöskirja korkeakoulujen virkaruotsista valmistui jo vuonna 2007 (siis vain kaksi vuotta ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisuuden jälkeen). Siinä tämä ruotsiin ja sen opiskeluun erittäin positiivisesti suhtautuva tutkija toteaa näin: "Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. --- Korkeakoulutasolla opiskelee yhä enemmän opiskelijoita, joiden ruotsin kielen taito on miltei olematon. --- katson, että tulokset antavat vahvaa näyttöä siitä, että virkamiesruotsin osoittamisen siirtäminen korkeakoulututkinnon yhteyteen oli kielisuunnittelullisesti ja kielikoulutuksellisesti virheellinen ratkaisu ---"

Vaikka siis aiheesta on tehty väitöskirja, näiden huomioiden ei ole annettu mitenkään häiritä pakkovirkaruotsin jatkamista vuodesta toiseen opiskelijoiden, yliopistojen ja korkeakoulujen avunhuudoista huolimatta. Ainoa, millä tätä on ajateltu korjata, on se ruotsin aikaistus alakouluun.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 02.01.2015 12:07 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
Muistellaan vielä, miten folktinget perusteli 2014 vaatimustaan pakollisesta ruotsin lisäkurssista lukioihin.

Folktinget perusti vaatimuksensa kartoitukseen, jossa kyseltiin 2007 kirjoittaneiden ja korkeakoulupaikan saaneiden käsityksiä 2011
a) korkeakouluopintojen kannalta hyödyllisimmästä lukioaineesta
(tärkeimmäksi koettiin matematiikka 24%, jossakin hännillä ruotsi 2%)
ja
b) eniten parantamista vaatineesta lukioaineesta
(eniten lisätyötä valmistumisen jälkeen oli teettänyt ruotsi 21%, muut kaukana perässä)

Tästä on siis tehty johtopäätös, että ruotsin opintoja suomalaisessa lukiossa on liian vähän, koska pakkovirkaruotsi vaatii niin paljon töitä ja jopa valmistavia kursseja. Sen sijaan ei olla huomaavinaan, että ruotsin todellinen tarve on ollut olematon.

Näin siis selkeä ongelma korkeakouluissa, joka korjaantuisi virkaruotsista luopumalla, nostetaan perusteeksi aiheuttaa pakkoruotsilla lisää ongelmia lukioon.

Tämä on sitä päätöntä päättelyä, jota virallisen kielipolitiikan varjolla harjoitetaan.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com