vapaakielivalinta.fi

Kielikouluspolitiikkaa käsittelevä väitöskirja ei ole saanut huomiota valtamediassa...
Huhdan mukaan 60 % osuus kansasta olisi riittävä
turvaamaan ruotsin osaamisen Suomessa,
ei siis tarvita 100 % ruotsipeittoa.

http://www.metropolia.fi/tietoa-metropo ... 1177867dc0

http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Vii ... 80-luvulle

Koulujen kielten opetus on jämähtänyt 80-luvulle

28.01.2010 14:05

JÄRVENPÄÄ Teija Uurinmäki
Enemmän kieliä. Tohtori Marjatta Huhta haluaisi uudistaa kielten opetuksen. Opetus perustuu yhä vuonna 1979 laadittuun kielipolitiikkaan, vaikka maailma näyttää koko lailla erilaiselta nyt kuin silloin.
Enemmän kieliä. Tohtori Marjatta Huhta haluaisi uudistaa kielten opetuksen. Opetus perustuu yhä vuonna 1979 laadittuun kielipolitiikkaan, vaikka maailma näyttää koko lailla erilaiselta nyt kuin silloin.
(Kuvaaja: Håkan Mitts)

Koulujen kielten opetus on jämähtänyt 80-luvulle. Koululaiset pänttäävät yhä englantia ja ruotsia - siis ihan kaikki, riippumatta siitä, mitä kieliä he oikeasti tarvitsisivat.

Yritykset kaipaavat eri kieliä taitavia työntekijöitä - kaksi kieltä ei riitä, kun asiakkaita on maailman joka kolkassa.

Järvenpäässä asuvan Marjatta Huhdan mielestä kielitaidon yksipuolisuus heikentää jo Suomen kilpailukykyä. Maanantaina aiheesta väitelleen naisen mielestä jotain on tehtävä ja nopeasti.

–Olen kartoittanut yritysten tarpeita jo 20 vuoden ajan ja viesti on ollut koko ajan sama: yritykset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut, miksi?

Huhdan mielestä nyt on korkea aika luoda uusi kielistrategia - tai menestysstrategia.

–Suomessa on vain viisi miljoonaa asukasta, ja siksi monipuolinen kielitaito on kilpailukykymme elinehto.

Kenen etu on, että kaikki puhuvat huonoa englantia?

–Kenen etu se on, että kaikki osaavat huonoa englantia? Siinä käy niin, että suomalaisten yritysten asiakkaat lähtevät muualle. Ihmiset ostavat omalla kielellään.

Suomalaisten pitäisi petrata erityisesti saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielen taitojaan. Lisäksi yritykset kaipaavat portugalin, kiinan ja japanin osaajia.

Vaikka Huhta kaipaa kielivalikoimaan valinnanvaraa, ei hän silti halua julistaa ruotsiakaan pannaan.

–En haluaisi käyttää pakkoruotsi-sanaa ollenkaan, siihen liittyvä keskustelu on ollut asenteellista ja kapea-alaista. Myös ruotsin osaajia tarvitaan, mutta se riittäisi, että esimerkiksi 60 prosenttia puhuisi ruotsia.

Valinnan varaa pitäisi olla enemmänTohtori toteaa, että ihmisten erilaiset tarpeet pitäisi muutenkin ottaa paremmin huomioon. Itä-Suomessa tarvitaan erityisesti venäjän kieltä, Länsi-Suomessa ehkä ruotsia. Koulussa täytyisi olla mahdollisuus valita lukujärjestykseen juuri itselle tarpeelliset kielet.

Jos oikein radikaalisti haluaisi kielten opetusta uudistaa, voisi englannin ja espanjan pudottaa lukujärjestyksestä kokonaan pois.

–Kieliä ei opita vain koulussa. Espanja ja englanti ovat kieliä, jotka tarttuvat muutenkin. Espanjaa suomalaiset oppivat matkustellessaan ja englantia kuulee televisiossa päivittäin, Huhta yllättää.

Tervetuloa joukkoon dejavu;

Keskeinen ongelma tässä on vielä sitten se, että Suomessa kieliä opetetaan yleisesti ottaen liikaa. Asia-aineille jää paljon vähemmän tilaa kun pitää opetella ensin ruotsi ja, kyllä, englanti, ja sitten jotain muuta...

Eero Nevalainen kirjoitti:Tervetuloa joukkoon dejavu;

Keskeinen ongelma tässä on vielä sitten se, että Suomessa kieliä opetetaan yleisesti ottaen liikaa. Asia-aineille jää paljon vähemmän tilaa kun pitää opetella ensin ruotsi ja, kyllä, englanti, ja sitten jotain muuta...

Kiitos!
Kielikoulutuksen resurssien kohdentaminen on mielestäni isompi ongelma.
Lisäksi ihmetyttää eliitinn kaksinaamaisuus:
Ulkomaille puhutaan, että meillä EU:n tavoite kahdesta vieraasta kielestä
toteutuu, kun opetetaan englantia ja ruotsia.
Suomessa pakkoruotsin kyseenalaistatajille ruotsi onkin
sitten kotimainen kieli, ei suinkaan vieras kieli.
Ruotsin pakollisuutta perustellaan sillä, että se muka kuuluu suomalaisuuteen, vaikka se tosiaan tilastoihin kirjataan vieraaksi kieleksi..
Valitettavasti varsinkaan naispuoliset tutkijat eivät uskalla ääneen sanoa, että juuri pakkoruotsi on ongelma, vaan valittavat englannin ylivallasta.

---------


"Tuore yhteenveto eurooppalaisten kielitaidosta kertoo, että suomalaiset ovat vieraiden kielten osaamisessa unionin kärkeä. Tuloksella ei silti ole varaa elämöidä, jos tavoitteena on monikielinen yhteiskunta, muistuttaa, kielipolitiikan tutkija Sari Pöyhönen.

Eurostatin tilasto kuvaa, miten 25-64-vuotiaat eurooppalaiset kokevat osaavansa vieraita kieliä. Noin kolmannes taitaa vähintään kahta vierasta kieltä, reilu kolmannes yhtä kieltä ja yhtä moni ei ainoatakaan.

Suomi on Slovakian kanssa listan kakkosena: 68 prosenttia sanoo osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä. Parhaiten asiat ovat Sloveniassa, missä vastaava osuus on 72 prosenttia.

Yle uutisoi asiasta toteamalla, että "Suomi on kielitilastossa hyvissä asemissa, sillä moni puhuu ainakin yhtä vierasta kieltä". Vertailun vuoksi Unkarissa kolme neljästä ja Portugalissa joka toinen osaa vain äidinkieltään.
Monikielisyyden pohja pettää

Erikoistutkija Sari Pöyhönen arvostelee Ylen tulkintaa.

- Uutisen pohjalta näyttää riittävän, että valtaosa suomalaisista osaa englantia. Jos ajatellaan, että asiat ovat "näin hyvin" ja hiljaisesti hyväksytään nykyinen kielitaitovaranto, miten voidaan argumentoida monikielisen yhteiskunnan puolesta? hän kysyy.

Euroopan unionin tavoitteena on, että kukin osaisi äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta kieltä. Nyt tarvitaan keskustelua siitä, mitä monikielisyys meillä tarkoittaa.

Eurostatin mukaan yleisimmin osataan englantia, niin myös meillä.

- Se on toki tärkeä kieli, mutta työelämässä perusenglannilla ei vielä kummoisesti selviä. Tämän tietää jokainen asiantuntijatehtävässä oleva, ja tämän tiedostaa myös aikuiskoulutuksessa toimiva kielenopettaja.

http://www.sivistys.net/uutiset/tutkija ... kupla.html

Pakkoruotsi-keskusteluissa olisi hyvä muistaa pitää esillä sitä, että ruotsi on suomenkielisille vieras kieli.

Jos halutaan käyttää ilmaisu "toinen kotimainen", niin silloin puhutaan englannista. Suomalaisten todellinen "kaksikielisyys" on nykyään mallia suomi+englanti, joten "toinen kotimainen" on englannin kieli.