HBL on kiirehtinyt haastattelemaan Lipposta. Tekstissä yhdistetään Kööpenhaminan ilmastokokouksen heikko lopputulos ja uhka Suomen luisumille etniseen suomalaisuuteen tavalla, joka menee minulta ihan ohi.
Suomen tulevaisuuden kulmakiviä ovat Lipposen mukaan arkkitehtuuri, muotoilu ja kaksikielisyys.
Kieliä opiskellaan liian vähän ja liian myöhään (englannin aloitus osalla ykkösellä ei sinänsä ole huono ajatus). Ruotsin hylkääminen pakollisena kertoo, että opiskeltaisiin vain aineita, jotka miellyttävät, joissa ei tarvitse ponnistella. Sellaisessa koulussa kukaan ei ehkä opi enää mitään.
Vaikea edes kommentoida näin sekavaa koostetta:
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/1/27/d42359.php
I varumärket Finland vill Lipponen också se arkitekturen, designen och tvåspråkigheten som byggklossar.
– Om situationen i Finland ändras så att tvåspråkigheten inte längre uppskattas utan tänkandet blir etniskt finskt går vi miste om mycket. Överlag borde språkundervisningen tidigareläggas i skolan, engelska kunde man börja läsa redan i första klass.
Tidningen Kaleva skrev nyligen att det är dags att satsa på engelska och slopa den obligatoriska svenskan .
– Det finns en trend nu att man läser kurser som man trivs med. Men att studera betyder att man måste anstränga sig. Utan tvång riskerar vi få en skola där man inte lär sig någonting.
Lipponen: Suomi - arkkitehtuuri, muotoilu ja kaksikielisyys
Lipponen ei elä tässä päivässä.
Suomi on profiloitunut nykyään ennen kaikkea tietotekniikan osaamisessa, ja tällöin tärkein osattava kieli on automaattisesti englanti.
Jos Lipponen haluaa välttämättä puhua kaksikielisyydestä, niin sopiihan se, mutta on muistettava, että Suomen todellinen kaksikielisyys on nykyään mallia suomi+englanti.
Suomi on profiloitunut nykyään ennen kaikkea tietotekniikan osaamisessa, ja tällöin tärkein osattava kieli on automaattisesti englanti.
Jos Lipponen haluaa välttämättä puhua kaksikielisyydestä, niin sopiihan se, mutta on muistettava, että Suomen todellinen kaksikielisyys on nykyään mallia suomi+englanti.