(minä aina luulin että rasismin ideana on väittää että jollain ihmisryhmällä on luonnostaan vähemmän olemassaolon oikeutus kuin toisilla)Rasismin ideahan on väittää, että on olemassa suomalaisuutta, jota muut kansallisuudet uhkaavat
meinasin lopettaa lukemisen kun tiedän mille linjalle lähdetään, mutta pakko oli jatkaa... tottakai kirjoittaja lataa jatkossa täysillä kielipoliittisenkin kannanoton:
Noniin, tulihan se sieltä. Kansallisuusaatteen loivat ruotsinkieliset, joten suomalaisuus on heidän keksintönsä. Sillä ei tietenkään ole yhtään mitään väliä, millaisia ihmisiä maassa asui ja että varmasti mihinkään kansallisuusaatteeseen tuskin olisi paljon ollut syytä ilman heidän olemassaoloaan.Suomalaisuuden toi Suomeen ruotsinkielinen sivistyneistö, jonka suomen kielen taito oli usein olematon tai auttava
Harmi ettei tässä ole sitä koko tekstiä näytettävänä, mutta siitä jää taas se maku suuhun mikä yleensä näistä teksteistä jää -- suomenkielinen suomalaisuus ei ole oikeastaan mitenkään hyväksyttävä ilmiö. Se on joko
a) Impivaaralaista metsäläisyyttä jossa ei ole tarpeeksi kansainvälisiä vieraita vaikutteita ja jonka ruotsalaiset sivistivät, jonka vuoksi meidän on oltava ruotsalaisia
tai
b) Osa kansainvälistä kehitystä jolloin suomalaisuutta ei ole oikeastaan olemassa ja senkin loivat ruotsalaiset, joten meidän on oltava ruotsalaisia.
ts. aina löytyy sopiva selitys. Muun kuvitteleminen on rasismia. Eli kummin päin tahansa, oli meillä omintakeista kulttuuria (on se mitä tahansa) tai ei, se ei ole koskaan legitiimiä (ainoa legitiimi kulttuuri on suomenruotsalaista ).
Kantolan teesi on siis se, että suomalaista rasistista nationalismia on sen kuvitteleminen, että meillä olisi jotain uniikkia joka ei olisi ollut 1800-luvun yleiseurooppalaisen nationalismin (jonka siis suomenruotsalaiset toivat meille) tulosta.
Siis okei -- Euroopassa oli nationalismia tuolloin. Sitä oli myös meillä, osana yleistä kehitystä. Ainakin tämä suomalainen "rasistinationalisti" (siis luultavasti Kantolan mukaan, itse en allekirjoita) kyllä tiedostaa sen ihan hyvin, vaikka Kantola pyrkii teeskentelemään että se olisi minulle jotain uutta. Muualla Euroopassa tosin tuskin hyväksyttäisiin Kantolan jatkoargumenttia, jonka mukaan näillä kansoilla "ei ole mitään uniikkia", koska ne olivat samalla tavalla nationalistisia.
Miksi ihmeessä nimenomaan suomenkielinen suomalaisuus on näin valtavan ristiriidassa joidenkin ihmisten mielissä sen kanssa, että se oikeasti voi olla myös tekemisissä muun maailman kanssa nollautumatta merkitykseltään täysin? Ehkä se voisi olla nationalistisen kehityksen osana eurooppalaisena ilmiönä päätymättä joko pakolliseksi suomenruotsalaisuudeksi tai itsensä uhatuksi tuntevan rasistin nyrkinheilutukseksi metsässä?
Tästä pitää kirjoittaa vaikka blogiin tai SK:n yleisönosastoon kun saan pureskeltua tuon artikkelin vähän pidemmällä tuumauksella...