ANNETAAN MARKKINOIDEN HOITAA KIELIVALINNAT

[Pro et contra]

HBL antaa melko paljon tilaa myös pakkoruotsin vastaisille mielipiteille. Tänään 6.1. helsinkiläinen kauppatieteen tohtori Pekka Lehtonen kirjoittaa Debatt-sivulla:
"...Kansainvälisestä taloudellisesta näkökulmasta ns. pakkoruotsilla on melko pieni merkitys. Suomenkielinen enemmistö on kiltisti uhrannut opiskelutunteja yhteiselle utopialle kaksikielisyydestä.
Henkilökohtaisesti olen nauttinut ruotsista eniten, kun olen oppinut tuntemaan Helsingin paikannimiä alkuperäisessä muodossaan ja myös muita historiallisia faktoja Suomesta. Pohjoismaisessa seminaarissa kaksi kuukautta sitten käytiin koko seminaari läpi ilman yhtäkään esitystä pohjoismaisella kielellä; kaikki tapahtui englanniksi kuten kaikissa aikaisemmisakin seminaareissa.
Meidän täytyy nyt nyt alkaa ajatella Suomen strategisia resursseja ja käyttää niittä optimaalisesti hyväksemme tietoportoflion kehyksissä. Suomen strateginen resurssi ovat ilman muuta 300 000 ruotsinkielistä kansalaista. He voivat kommunikoida sujuvasti toisten pohjoismaalaisten kanssa, jos tarvitsemme sujuvaa ruotsia yhdistettynä muuhun kompetenssiin. He voivat myös helposti sopeutua sukulaiskieliin kuten englantiin. Ja käytännössä järjestelmä on aina toiminut niin.
Henkilöille joiden äidinkieli on suomi asia on toisin. Heille on vaikeampaa oppia erinomaista ruotsia tai englantia, joka on lingua franca kansainvälisessä kommunikaatiossa. Suomen talous täytyy suunnata ja muuttaa palvelukeskeiseksi sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisesti.
Molemmissa tapauksissa suomalaisen täytyy pystyä palvelemaan yhä enemmän vierailla kielillä, ennen kaikkea englanniksi ja useilla muillakin kielellä. Meillä on myös venäläinen ja muita vähemmistöjä ja heidän reurssinsa käytettävinä. Suomen täytyy optimoida älylliset resurssinsa ja hyväksyä olevansa monikulttuurinen ja monikielinen maa. Optimoinnissa suomenkielistä enemmistöä ei rasitettaisi pakkoruotsilla koulussa, vaan annettaisiin markkinoiden hoitaa kielivalikoima koulussa ottaen huomioon äidinkieli ja yksilön suuntautuneisuus. Tietysti kielten tarjonta pitää järjestää tarkoituksenmukaisesti.
Optimointi johtaisi tasapainoon, jossa suomenkieliset ja ruotsinkieliset kansalaiset käyttävät hyväksi suhteellisia etujaan Suomen hyväksi. Niin yksinkertaista se on: ajatelkaa taloudellisesti!

[Eero Nevalainen]

Ihan hyvä teksti mutta sokeroitu toki lievällä pikkunuoleskelulla jotta suruilla on kiva olla

"... olen nauttinut ruotsista oppiessani Helsingin alkuperäisiä paikannimiä..." (kuten Vironniemenkaupunki ja Koskela??)

"... on hyväksyttävä että olemme monikielinen maa..."

"... ruotsinkielisten helpompi sopeutua sukulaiskieliin kuten englantiin.."

Tämä on aivan erityisen hauska veto. Oma englantini on aina ollut kouluopetusta edellä niin paljon, että itse asiassa myös englannin tunneilla istuminen on ollut yhtä turhaa kuin ruotsin tunneilla istuminen. Tätä nykyä varsinkin muut englantia toisena kielenä puhuvat erehtyvät usein luulemaan minua jopa amerikkalaiseksi, ja "pohjoismaisessa yhteistyössä" on kivaa kyykyttää huonompaa englantia puhuvia skandinaaveja...

Englanti on kielellisesti aika oma eläimensä, jolla on paljon omia idiomeja. Nimenomaan tämä idiomaattinen kieli on se hyvän englannin kriteeri. Ainakaan minulle ruotsin ja englannin välinen suhde ei ole ollut mitenkään selvä millään tavalla... tosin kyllähän niitä germaanisista juurista tulevia sanoja sieltä löytyy kun asiasta tähden miettii. Koko argumentti kuulostaa tältä ns. "porttiteorialta" jonka mukaan ensin pitää lukea ruotsia, jotta osaa lukea muita kieliä, mutta ei minulle kyllä ruotsilla ole koskaan ollut mitään konkreettista tekemistä englannin kanssa. Ei siitä ruotsista ole ollut mitään hyötyä edes saksan kanssa, johon olisi pitänyt vaan käyttää suoraan enemmän aikaa...

[Sees]

Demokraattista tietä näyttää vapaan kielivalinnan eteneminen kestävän ikuisuuden. Ilmeiseti on taustavaikuttajia, rahoittajia ja verkostoja, joilla on äänestäjiä enemmän valtaa siihen, mitä asioita lähdetään hoitamaan.

Herättää toiveita, että talouselämästä nousee uusi painostusryhmä. Tuntuu luontevalta ajatella kuten aloitusviestissä kuvattiin, että Suomen talous täytyy muuttaa palvelukeskeiseksi siten, että suomenkielistenkin täytyy pystyä palvelemaan yhä enemmän vierailla kielillä, ennen kaikkea englanniksi mutta useilla muillakin kielillä. Hyvä, jos virallisesti tunnustetaaan, että suomenkielisiltä sujuva ja jopa laaja kielitaito onnistuu vain mikäli pakollisen ruotsin rasite poistuu. Koulutuksen mittarein tätä ei saada esiin, mutta talouselämä voi kertoa, miten tilanne käytännössä on nykyisen kieltenopetuksen jäljiltä.

Pakollinen ruotsi poistui jo ylioppilaskirjoituksista. Se oli ensimmäinen askel. Jotain on nyt tapahduttava tuntijakotyöryhmässä, vaikka opetushallituksen pääjohtaja vakuuttaakin ruotsin pysyvän pakollisena. Ja koska virkamiesruotsi ei ruotsinkielisten itsensäkään mielestä takaa minkäänlaista palvelukykyä ruotsiksi, siitäkin on luovuttava. Kyse on vain aikataulusta.

[Pro et contra]

Lehtonen korostaa, että Suomi on monikielinen maa. Perinteistä kaksikielisyyttä hän pitää utopiana. Tämä on mielestäni tervettä.

[TK]

Suomen "kaksikielisyys" on utopia ja toiveajattelua. Suomi on aina ollut suomenkielinen maa, Suomen selvä pääkieli on aina ollut suomen kieli.

[Sees]

Sampo Terhon kielipolitiikkaa koskevaa blogimerkintää ja keskustelua kommentoi nimimerkki "toivo menetetty" 08/01/2010 näin:

"Svenska litteratursällskapet i Finland säätiön tehtävä on puolustaa ruotsin kieltä Suomessa. 1,5 miljardin omaisuus. Nokian suurin suomalainen omistaja. Erikoista huomata että myös nokian omistajat ovat suomenruotsalaisia. Ankkalammikon piirit ja omaisuus on sellaista, että peli on pelattu, jos reilulla pelillä meinaa pakkoruotsin poistaa.

Ainut mahdollisuus on koko Suomen kyntäminen syvällä taloudellisesti. Ehkä sitten."

Hiukan hengästyttää tällainen omaisuus - näinkö se on?

[Eero Nevalainen]

No, ei sitä rahallakaan ihan mitä tahansa saa. Isompi ongelma meillä kyllä on se, että demokratiaa on vaikea toteuttaa jos kaikki tärkeät paikat yhteiskunnassa on miehitetty jollain Svenska Nu -porukalla. Helppoahan sitä sitten on leimata populismiksi se, että kaksi kolmannesta haluaa pakkoruotsin pois...

[TK]

Eero Nevalainen:
"...jos kaikki tärkeät paikat yhteiskunnassa on miehitetty jollain Svenska Nu -porukalla...."

Jos kaikki tärkeät paikat yhteiskunnanssa on korruptoituneiden tyyppien käsissä, niin suomalainen yhteiskunta alkaa pikku hiljaa muistuttamaan enemmäm ja enemmän italialaista yhteiskuntaa.