Hesarissa:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/R ... 5250489845
HBL:ssä
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/4/w34386.php
(en ainakaan aamulla löytänyt mahdollisuutta kommentoida? - ikkuna avautui näköjään parin tunnin viiveellä, juttua voi siis kommentoida)
Wideroos ja ruotsinvastainen ilmapiiri 4.11.
Oliko tämä EN:n kynästä - oikea helmi!
Wideroosilla on asenneongelma
Tiuskea Rakki | 4.11.2009 10:37
On jotenkin aika käsittämätöntä että RKP:ssä vakavissaan uskotaan että tämmöinen toisten herjaaminen, automaattinen oletus siitä että he määrittävät oikeat mielipiteet ja vihjailu jostain huonosta kielitaidosta on "argumentti". Mikään muu puolue ei saisi Hesariin asti tämän tasoisia näkemyksiä.
Ylimielisyys kukassa kyllä... olisi kiva tietää, mikä näille suruille sitten riittäisi? Onko kukaan koskaan tullut kysyneeksi?
Wideroosilla on asenneongelma
Tiuskea Rakki | 4.11.2009 10:37
On jotenkin aika käsittämätöntä että RKP:ssä vakavissaan uskotaan että tämmöinen toisten herjaaminen, automaattinen oletus siitä että he määrittävät oikeat mielipiteet ja vihjailu jostain huonosta kielitaidosta on "argumentti". Mikään muu puolue ei saisi Hesariin asti tämän tasoisia näkemyksiä.
Ylimielisyys kukassa kyllä... olisi kiva tietää, mikä näille suruille sitten riittäisi? Onko kukaan koskaan tullut kysyneeksi?
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Hesarissa oli tässä ketjussa toinenkin mielenkiintoinen kirjoitus, jossa jo edettiin ikään kuin asiat olisivat jossakin päätetty:
Valmistelut ruotsinkielisten siirtymisestä viralliseen vähemmistöasemaan ovat alkaneet.
Istuva eduskunta ei vielä tee mitään, ruotsinkielisten edunvalvojat selvittävät ensin omalta kannaltaan asian ja seuraava eduskunta ryhtyy sitten asiaa käsittelemään, kun se saa kuulla ensi vuoden alussa esim. Svenska kulturfondenin tekemän selvityksen, jossa kartoitetaan, miten ruotsinkielisten tilanne muuttuu, kun he siirtyvät EU:n määrittelemään vähemmistöstatukseen.
Ruotsin kielen asema on nyt Suomessa taitekohdassa ja alkaa RKP:n ja Folktingetin sekä ruotsinkielisten rahastojen sekä ruotsinkielisen median puolustustaistelu ja jarrutusviivytys. Käänne kielipolitiikassa tapahtui kuluneessa syyskuussa, 10 vuoden kielikeskustelun jälkeen.
Perustuslaki tullaan aikanaan muuttamaan siten, että vain suomen kieli on maassa virallinen kieli. Alueellisesti tulee ruotsin kieli olemaan toinen (2.) asiointikieli virastoissa niillä alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä tarpeeksi, niin kauan kuin heitä riittää.
Pakkoruotsi poistetaan kaikista kouluista, siitä tulee valinnainen kieli. Virkamiehiltä vaaditaan ruotsin taitamista vain niillä alueilla, joilla asuu kylliksi ruotsinkielisiä, joiden keskuudesta nousee ruotsia taitavi avirkamiehiä. Suomen taito vaaditaan silti heiltäkin.
Paine muuttaa Ahvenanmaan kielipolitiika EU:n säädosten mukaiseksi nousee, koska suomenkielisten sorto on siellä räikeää: kouluahan ei siellä saa käydä omalla kielellä.
Perustuslain muuttaminen kieliasian kohdalla tapahtuu kahden vaalikauden aikana. 2 eduskunnan on hyväksyttävä perustuslain muutos, ennenkuin se tulee voimaan. Pakkoruotsi kouluista lähtee yhdellä nuijan kopauksella.
Ruotsinkieliset saavat säilyttää kulttuuriautonomiansa aivan kuten ennenkin, eli koulut, korkeakoulut, teatterit, lehdet, mutta vähemiillä resursseilla, koska valtio ei enää maksa kaikkea tuplana. YLE:n FST:stä tulee kaikkein vähemmistöjen yhteinen kanava.
Koska perustuslain muuttamisen jälkeen ei enää automaattisesti siirry varoja ruotsinkielisille, on heidän otettava omista rahastoistaan. EU:n vähemmistölait turvaavat ruotsinkielisten oikeudet. Suomenkielisten poliitikkojen tulee hoitaa asia ja RKP:n tulee auttaa sen hoitamisessa, eikä jarruttaa sitä.
Mistä näin positiivinen näkemys?
Valmistelut ruotsinkielisten siirtymisestä viralliseen vähemmistöasemaan ovat alkaneet.
Istuva eduskunta ei vielä tee mitään, ruotsinkielisten edunvalvojat selvittävät ensin omalta kannaltaan asian ja seuraava eduskunta ryhtyy sitten asiaa käsittelemään, kun se saa kuulla ensi vuoden alussa esim. Svenska kulturfondenin tekemän selvityksen, jossa kartoitetaan, miten ruotsinkielisten tilanne muuttuu, kun he siirtyvät EU:n määrittelemään vähemmistöstatukseen.
Ruotsin kielen asema on nyt Suomessa taitekohdassa ja alkaa RKP:n ja Folktingetin sekä ruotsinkielisten rahastojen sekä ruotsinkielisen median puolustustaistelu ja jarrutusviivytys. Käänne kielipolitiikassa tapahtui kuluneessa syyskuussa, 10 vuoden kielikeskustelun jälkeen.
Perustuslaki tullaan aikanaan muuttamaan siten, että vain suomen kieli on maassa virallinen kieli. Alueellisesti tulee ruotsin kieli olemaan toinen (2.) asiointikieli virastoissa niillä alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä tarpeeksi, niin kauan kuin heitä riittää.
Pakkoruotsi poistetaan kaikista kouluista, siitä tulee valinnainen kieli. Virkamiehiltä vaaditaan ruotsin taitamista vain niillä alueilla, joilla asuu kylliksi ruotsinkielisiä, joiden keskuudesta nousee ruotsia taitavi avirkamiehiä. Suomen taito vaaditaan silti heiltäkin.
Paine muuttaa Ahvenanmaan kielipolitiika EU:n säädosten mukaiseksi nousee, koska suomenkielisten sorto on siellä räikeää: kouluahan ei siellä saa käydä omalla kielellä.
Perustuslain muuttaminen kieliasian kohdalla tapahtuu kahden vaalikauden aikana. 2 eduskunnan on hyväksyttävä perustuslain muutos, ennenkuin se tulee voimaan. Pakkoruotsi kouluista lähtee yhdellä nuijan kopauksella.
Ruotsinkieliset saavat säilyttää kulttuuriautonomiansa aivan kuten ennenkin, eli koulut, korkeakoulut, teatterit, lehdet, mutta vähemiillä resursseilla, koska valtio ei enää maksa kaikkea tuplana. YLE:n FST:stä tulee kaikkein vähemmistöjen yhteinen kanava.
Koska perustuslain muuttamisen jälkeen ei enää automaattisesti siirry varoja ruotsinkielisille, on heidän otettava omista rahastoistaan. EU:n vähemmistölait turvaavat ruotsinkielisten oikeudet. Suomenkielisten poliitikkojen tulee hoitaa asia ja RKP:n tulee auttaa sen hoitamisessa, eikä jarruttaa sitä.
Mistä näin positiivinen näkemys?
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti: