Valtion taidemuseon monikulttuurisuuskoordinaattori Umayya Abu-Hanna otti äskettäin Six Degrees-lehdessä kantaa ruotsinkielisten liian dominoivaan asemaan vähemmistöasioissa. Kaikilla pitää olla näkyvyyttä myös vallan ytimessä. HBL:n haastattelussaan 30.10 hän sanoo: " Suomenruotsalaiset ovat taistelleet kovasti asemastaan ja oikeuksistaan. Mutta ne annettiin toisena aikana, jolloin todellisuus oli yksinkertaisempi - maailma ei enää näytä siltä kuin silloin. On selvää, että siirtymävaihe tekee kipeää - kukaan ei tietysti halua vapaaehtoisesti luopua oikeuksistaan. Taistelusta tulee kova."
Abu-Hanna ei usko, että valtiollinen kaksikielisyys tulee elämään kauaa monikulttuurisessa Suomessa. Hän ymmärtää, että kysymys ruotsin kielen asemasta herättää suuria tunteita ja pelkoja, mutta vaatii älyllisempää keskustelua asiasta. Suomenruotsalaisten asema tulee välttämättä muuttumaan,kun muut vähemmistöt kasvavat.
"On selvä, että tietyn ryhmän erityslaatu on tärkeä, mutta siitä ei saa tulla itseisarvoista tavoitetta (självändamål). Jos siitä tulee kuin uskonto, joka on pyhä ja johon kukaan ei saa koskea, se ei hyödytä ketään."
Umayya Abu-Hanna HBL:ssä
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
Re: Umayya Abu-Hanna HBL:ssä
Pro et contra:
Umayya Abu-Hanna HBL:n haastattelussaan 30.10: " Suomenruotsalaiset ovat taistelleet kovasti asemastaan ja oikeuksistaan. Mutta ne annettiin toisena aikana, jolloin todellisuus oli yksinkertaisempi - maailma ei enää näytä siltä kuin silloin. On selvää, että siirtymävaihe tekee kipeää - kukaan ei tietysti halua vapaaehtoisesti luopua oikeuksistaan. Taistelusta tulee kova."
Hän ymmärtää, että kysymys ruotsin kielen asemasta herättää suuria tunteita ja pelkoja, mutta vaatii älyllisempää keskustelua asiasta.
"On selvä, että tietyn ryhmän erityslaatu on tärkeä, mutta siitä ei saa tulla itseisarvoista tavoitetta (självändamål). Jos siitä tulee kuin uskonto, joka on pyhä ja johon kukaan ei saa koskea, se ei hyödytä ketään."
Pakkoruotsituksesta on jo tullut uskonto, valtion pakkouskonto, jota ei saisi asettaa kyseenalaiseksi.
Kuitenkin, yhä useampi asettaa pakkoruotsi-uskonnon olemassaoalon kyseenalaiseksi.
On hyvä, että muiden kielivähemmistöjen (muiden kuin ruotsinkielisten) edustajat alkavat vähitellen ottaa kantaa pakkoruotsin mielettömyyteen.
Umayya Abu-Hanna HBL:n haastattelussaan 30.10: " Suomenruotsalaiset ovat taistelleet kovasti asemastaan ja oikeuksistaan. Mutta ne annettiin toisena aikana, jolloin todellisuus oli yksinkertaisempi - maailma ei enää näytä siltä kuin silloin. On selvää, että siirtymävaihe tekee kipeää - kukaan ei tietysti halua vapaaehtoisesti luopua oikeuksistaan. Taistelusta tulee kova."
Hän ymmärtää, että kysymys ruotsin kielen asemasta herättää suuria tunteita ja pelkoja, mutta vaatii älyllisempää keskustelua asiasta.
"On selvä, että tietyn ryhmän erityslaatu on tärkeä, mutta siitä ei saa tulla itseisarvoista tavoitetta (självändamål). Jos siitä tulee kuin uskonto, joka on pyhä ja johon kukaan ei saa koskea, se ei hyödytä ketään."
Pakkoruotsituksesta on jo tullut uskonto, valtion pakkouskonto, jota ei saisi asettaa kyseenalaiseksi.
Kuitenkin, yhä useampi asettaa pakkoruotsi-uskonnon olemassaoalon kyseenalaiseksi.
On hyvä, että muiden kielivähemmistöjen (muiden kuin ruotsinkielisten) edustajat alkavat vähitellen ottaa kantaa pakkoruotsin mielettömyyteen.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Yllättävän rationaalista tekstiä Abu-Hannalta; olen oikeastaan todella yllättynyt hänen näkemyksestään. Nyt kun hän vielä tajuaisi historian puolelta sen, että ne ovat pikemminkin suomenkieliset joiden oikeuksista on jouduttu taistelemaan ja surut ovat lähinnä olleet siellä jarruttajan puolella -- heille ei ole "annettu" oikeuksia, vaan pikemminkin suomenkieliset pääsivät hissukseen elämään elämää omalla kielellään keskenään, mikä sitten johti tietysti väistämättä ruotsin käytön vähenemiseen yhteiskunnan "tärkeillä" aloilla. Sitä ruotsin statustahan tässä kielipolitiikassa yritetään koko ajan vielä pönkittää.