R Järnefeltiltä kielimix-malli: kaikki yhteen ja sekoitetaan
Lähetetty: 28.08.2013 14:38
Demarissa:
Välimallin kompromissiehdotukset ovat olleet harvassa. Yhden sellaisen esittää pianisti ja pedagogi Richard Järnefelt. Hän kirjoitti vastikään Demokraatin yleisönosastolla naapurikielet-oppiaineesta, joka ei jättäisi ruotsia syrjään mutta toisi sen rinnalle muutakin. Kaikille pakollisilla naapurikielten tunneilla opeteltaisiin eniten ruotsia ja venäjää. Lisäksi tutustuttaisiin viroon ja norjaan ja kokeiltaisiin saamen kielten ja romanikielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Suurimmista maahanmuuttajakielistä opittaisiin yleisimmät termit ja tervehdykset. Viittomakieleenkin tutustuttaisiin. Tavoitteena naapurikielissä ei olisi oppia kieliä täydellisesti vaan saada niistä ja naapurimaiden kulttuureista yleiskuva. Kieliopin pänttäämisen sijaan keskityttäisiin arjen kielenkäyttötilanteisiin. SDP:n kansanedustaja Merja Kuusisto tervehtii kompromissiehdotusta ilolla. Kuusiston kollega Miapetra Kumpula-Natri puolestaan ei innostu yhtä paljon.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset ... ta-venajaa
Tämä malli on siitä hyvä, että oppiaineesta ei voi saada numeroa perinteisellä asteikolla. Kyse on lähinnä osallistumisesta.
Ne, joilla on kielellisiä ongelmia, ovat kyllä ihan pihalla, mutta ovathan he muutenkin, joten miksei näin.
Ajattelen, että tässä ehdotuksessa halutaan näyttää, että jos kerran pohjoismaisuus ja ruotsinkielisyys ovat luovuttamattomia arvoja täällä eläjille, niin varmaan ovat muutkin tällä hetkellä tärkeät kielet naapurissa ja uussuomalaisten parissa. Periaatteessa siis ok.
Opetussuunnitelman laatiminen siten, että minä vuonna mitäkin kieltä käydään peruskoulussa läpi, onkin sitten hiukan haastavampi juttu. Opettajien pätevyys sitäkin hankalampi.
Toinen ongelma on se, että pitkän kielen ja tämän kieli-mixin lisäksi eivät useimmat taaskaan ehdi uuden kielen pariin, joten kielivarantoa ei rakennettaisi vielä peruskoulussa. Lukiossa voisi sitten kielimixin viisastuttamana valita itselleen joko lyhyen tai pitkän lisäkielen. Periaatteessa kielitaito ei kapeutuisi, koska ruotsikin joudutaan useimmissa lukiossa aloittamaan kutakuinkin alusta.
Välimallin kompromissiehdotukset ovat olleet harvassa. Yhden sellaisen esittää pianisti ja pedagogi Richard Järnefelt. Hän kirjoitti vastikään Demokraatin yleisönosastolla naapurikielet-oppiaineesta, joka ei jättäisi ruotsia syrjään mutta toisi sen rinnalle muutakin. Kaikille pakollisilla naapurikielten tunneilla opeteltaisiin eniten ruotsia ja venäjää. Lisäksi tutustuttaisiin viroon ja norjaan ja kokeiltaisiin saamen kielten ja romanikielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Suurimmista maahanmuuttajakielistä opittaisiin yleisimmät termit ja tervehdykset. Viittomakieleenkin tutustuttaisiin. Tavoitteena naapurikielissä ei olisi oppia kieliä täydellisesti vaan saada niistä ja naapurimaiden kulttuureista yleiskuva. Kieliopin pänttäämisen sijaan keskityttäisiin arjen kielenkäyttötilanteisiin. SDP:n kansanedustaja Merja Kuusisto tervehtii kompromissiehdotusta ilolla. Kuusiston kollega Miapetra Kumpula-Natri puolestaan ei innostu yhtä paljon.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset ... ta-venajaa
Tämä malli on siitä hyvä, että oppiaineesta ei voi saada numeroa perinteisellä asteikolla. Kyse on lähinnä osallistumisesta.
Ne, joilla on kielellisiä ongelmia, ovat kyllä ihan pihalla, mutta ovathan he muutenkin, joten miksei näin.
Ajattelen, että tässä ehdotuksessa halutaan näyttää, että jos kerran pohjoismaisuus ja ruotsinkielisyys ovat luovuttamattomia arvoja täällä eläjille, niin varmaan ovat muutkin tällä hetkellä tärkeät kielet naapurissa ja uussuomalaisten parissa. Periaatteessa siis ok.
Opetussuunnitelman laatiminen siten, että minä vuonna mitäkin kieltä käydään peruskoulussa läpi, onkin sitten hiukan haastavampi juttu. Opettajien pätevyys sitäkin hankalampi.
Toinen ongelma on se, että pitkän kielen ja tämän kieli-mixin lisäksi eivät useimmat taaskaan ehdi uuden kielen pariin, joten kielivarantoa ei rakennettaisi vielä peruskoulussa. Lukiossa voisi sitten kielimixin viisastuttamana valita itselleen joko lyhyen tai pitkän lisäkielen. Periaatteessa kielitaito ei kapeutuisi, koska ruotsikin joudutaan useimmissa lukiossa aloittamaan kutakuinkin alusta.