Tänään on 24.11.2017 01:25




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 28.08.2013 14:38 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
Demarissa:
Välimallin kompromissiehdotukset ovat olleet harvassa. Yhden sellaisen esittää pianisti ja pedagogi Richard Järnefelt. Hän kirjoitti vastikään Demokraatin yleisönosastolla naapurikielet-oppiaineesta, joka ei jättäisi ruotsia syrjään mutta toisi sen rinnalle muutakin. Kaikille pakollisilla naapurikielten tunneilla opeteltaisiin eniten ruotsia ja venäjää. Lisäksi tutustuttaisiin viroon ja norjaan ja kokeiltaisiin saamen kielten ja romanikielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Suurimmista maahanmuuttajakielistä opittaisiin yleisimmät termit ja tervehdykset. Viittomakieleenkin tutustuttaisiin. Tavoitteena naapurikielissä ei olisi oppia kieliä täydellisesti vaan saada niistä ja naapurimaiden kulttuureista yleiskuva. Kieliopin pänttäämisen sijaan keskityttäisiin arjen kielenkäyttötilanteisiin. SDP:n kansanedustaja Merja Kuusisto tervehtii kompromissiehdotusta ilolla. Kuusiston kollega Miapetra Kumpula-Natri puolestaan ei innostu yhtä paljon.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset ... ta-venajaa

Tämä malli on siitä hyvä, että oppiaineesta ei voi saada numeroa perinteisellä asteikolla. Kyse on lähinnä osallistumisesta.

Ne, joilla on kielellisiä ongelmia, ovat kyllä ihan pihalla, mutta ovathan he muutenkin, joten miksei näin.

Ajattelen, että tässä ehdotuksessa halutaan näyttää, että jos kerran pohjoismaisuus ja ruotsinkielisyys ovat luovuttamattomia arvoja täällä eläjille, niin varmaan ovat muutkin tällä hetkellä tärkeät kielet naapurissa ja uussuomalaisten parissa. Periaatteessa siis ok.

Opetussuunnitelman laatiminen siten, että minä vuonna mitäkin kieltä käydään peruskoulussa läpi, onkin sitten hiukan haastavampi juttu. Opettajien pätevyys sitäkin hankalampi.

Toinen ongelma on se, että pitkän kielen ja tämän kieli-mixin lisäksi eivät useimmat taaskaan ehdi uuden kielen pariin, joten kielivarantoa ei rakennettaisi vielä peruskoulussa. Lukiossa voisi sitten kielimixin viisastuttamana valita itselleen joko lyhyen tai pitkän lisäkielen. Periaatteessa kielitaito ei kapeutuisi, koska ruotsikin joudutaan useimmissa lukiossa aloittamaan kutakuinkin alusta.


Viimeksi muokannut NRR päivämäärä 28.08.2013 15:24, muokattu yhteensä 3 kertaa

Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 28.08.2013 15:10 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6304
Tässä alkuperäinen ehdotus:

Oppiaine: Naapurikielet

Lukijalta
19.07 05:00
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/miel ... et-1.43571

Hyvä kompromissi on sellainen, että kaikki luulevat voittaneensa. Suomalaislasten ja -nuorten kieltenopetus tuntuisi nyt vaativan hyvää kompromissia, sillä kaikki esitetyt uudistus-, lopetus-, muutos- ja säilytysehdotukset kun tuntuvat olevan perusteltuja, toiset paremmin kuin toiset.

Ehdotukseni on uusi oppiaine: naapurikielten opetus. Sen toteuttaminen vaatisi opettajilta ja oppilaitoksilta asennemuutosta. Se todentaisi ajatusta opintojen tarpeellisuudesta ”ei koulua vaan elämää varten.”

Riikinruotsia ja venäjää opetettaisiin eniten, viroa ja norjaa pienemmässä mittakaavassa. Opetus olisi samanaikaista eikä eri tunteihin pilkottua. Se keskittyisi kuulemalla oppimiseen, käytännön tilanteisiin, sanomalehtien ymmärtämiseen ja niin edelleen. Kielioppi saisi jäädä sivuraiteelle. Katsottaisiin elokuvia ja mahdollisuuksien mukaan tehtäisiin vierailuja.

Opetuskokonaisuuteen sisältyisi myös suomenruotsin ääntämyksen ja erilaisen sanaston esittely, saamen kielen (eri ryhmät) ja romanin kielen käyttö sosiaalisissa tilanteissa, samaten ainakin yleisimmät termit ja tervehdykset suurimmista maahanmuuttajakielistä. Viittomakielen perusteet olisi myös kiva edes näyttää.

Tällainen oppiaine kuulostaa raskaalta toteuttaa. Sitä se ei ole, jos tavoitteeksi hyväksytään naapurikieliin tutustuminen ja oman kiinnostuksen herättäminen, ei sujuva kielitaito. Tämä uusi oppiaine korvaisi pakkoruotsin, vaaditun pakkovenäjän sekä monet monikulttuuristamishankkeet.

Tämän lisäksi voisi vapaavalintaisesti opiskella mitä hyvänsä kieltä tai kahta tai vaikka kolmea, jos oma pää ja koulun resurssit sen sallivat. ”Pitkä kieli” olisi valittavissa myös naapurikielien joukosta.

Richard Järnefelt
rehtori, Kauniainen


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com