Sivu 1/1

Lähetetty: 09.07.2009 20:10
Kirjoittaja TK
Olen samaa mieltä siitä, että surujen kanssa otteleminen ei johda mihinkään.
Suruthan yrittävät pitää yllä epäoleellisia keskusteluja, jotta huomio siirtyisi pois kaikkein tärkeimmistä asioista.

Ehdotat, että meidän pitäisi tehdä "esityksiä laeiksi" ja antaa nämä esitykset "suurella alhaalta tulevalla paineella" parlamentaarikoille.
Kansalaisyhteiskunnan olisi siis herättävä toimimaan.

Jos nyt puhutaan koulujen pakkoruotsin poistamisesta ja virkamiesten pakkoruotsivaatimusten poistamisesta, niin olisiko erilaisten pienten järjestöjen ja yhdistysten jotenkin koottava voimansa yhteen ja tehtävä yhdessä lakialoite-ehdotuksia parlamentaarikoille näistä asioista?

Tavoitteet pitäisi kiteyttää timantinkirkkaiksi ja luonnostella selviksi lauseiksi. Sitten voisi hyvin pitää erilaisia julkisia kansalaiskokouksia, "toritapahtumia", mielenosoituksia ja mitä nyt tarvitaankin, jotta parlamentaarikot huomaisivat, että kansalaiset ovat nyt tosissaan näiden pakkoruotsin poistamiseen tähtäävien vaatimustensa kanssa.

Mielestäni jotain tämäntyyppisiä toimia voisi kehitellä. Ilmeisesti meidän on lähdettävä kaduille sankoin joukoin osoittamaan mieltämme pakkoruotsin poistamiseksi, pakkoruotsittamisen lopettamiseksi, pakkoruotsiuskonnan lakkauttamiseksi.

Voimme hyvin ottaa mallia Itä-Euroopan maista, entisistä Neuvostoliiton satelliittivaltioista. Niissähän lumedemokratian kulissit saatiin kaadettua nimenomaan julkisten mielenosoitusten ja yhteisten selvien tavoitteiden avulla.

Lähetetty: 09.07.2009 21:29
Kirjoittaja Eero Nevalainen
Se on totta, että surut eivät ole varsinainen kohderyhmä. Järkevä keskustelu ei ole heidän ideologisen siipensä kanssa millään tavalla edes mahdollista, eikä heidän kannaltaan tietenkään se ole edes tarkoituksenmukaista. Toisaalta käsitykseni on, että fiksut surut voivat jopa ymmärtää oman parhaansa jos vähemmistöasema sinällään pyritään turvaamaan -- siis siten, ettei siitä seuraa suomenkielisten järjestelmällistä ruotsinkielistämisvelvoitetta.

Itse näkisin asian siten, että voimme vaikuttaa asioihin kaikkein tehokkaimmin käymällä yhteiskunnallista keskustelua kielipoliittisista asioista eri medioissa, Internet nyt etunenässä. Yhdistys voi toimia tässä jonkinsortin ajatushautomona (vrt. surujen Magma). Vastapuolella ei kuitenkaan ole mitään kunnollista argumentaatiota, joten jos liturgia asetetaan järjestelmällisesti kyseenalaiseksi ja jopa naurunalaiseksi niin tämä "uskonto" alkaa luultavasti horjua.

Mitä politiikkaan tulee, niin kyse on tosiaan valitettavasti kerhosta jossa kielipoliittiseen konsensukseen mukaan meneminen on helppo tapa varmistaa pisteitä, ja jonka kyseenalaistaminen toisaalta hyvin nopeasti aiheuttaa porua. Joten poliitikko kyllä tietää, mikä kanta kannattaa ainakin virallisesti ottaa. Tässä olisikin tärkeää esimerkiksi vaalien yhteydessä pystyä kartoittamaan ehdokkaiden kielipoliittisia kantoja, jotta jokainen voi sitten valita omiin muihin näkemyksiinsä sopivan tyypin, joka ei ole ainakaan automaattinen myötäilijä...

Lähetetty: 10.07.2009 08:14
Kirjoittaja Sees
Eero Nevalainen:
"tse näkisin asian siten, että voimme vaikuttaa asioihin kaikkein tehokkaimmin käymällä yhteiskunnallista keskustelua kielipoliittisista asioista eri medioissa, Internet nyt etunenässä. Yhdistys voi toimia tässä jonkinsortin ajatushautomona (vrt. surujen Magma)."

Olen samaa mieltä. Netin kautta leviävät hyvät ajatukset nopeimmin. Arvostan näiden yhdistyksen sivujen ulkoasua ja asiallista tekstiä, näillä eväillä ja sivustoa rikastamalla saavutetaan jo paljon.

Meillä ei ilmanala ole suosinut politiikkaa, joka perustuu mielenosoituksiin. Erilaiset nimienkeruut ovat ennemminkin suomalainen tapa vaikuttaa, ja yleisönosastot.

Eero Nevalainen:
"kyse on tosiaan valitettavasti kerhosta jossa kielipoliittiseen konsensukseen mukaan meneminen on helppo tapa varmistaa pisteitä, ja jonka kyseenalaistaminen toisaalta hyvin nopeasti aiheuttaa porua. Joten poliitikko kyllä tietää, mikä kanta kannattaa ainakin virallisesti ottaa."

Totta. Lisäksi moni poliitikko ja tavis on jo aiemmin ilmaissut pakkoruotsia kannattavia mielipiteitä eikä mielipiteen vaihtaminen ole enää kovin helppoa. Heille olisi mielestäni tarjottava myös mahdollisuutta ajatella, että nyt tilanne on oleellisesti muuttunut. Ollaan saatu monikielinen yhteiskunta ja yhtenevä Eurooppa, jossa yksilöiden ja yhteisön edut ovat toisenlaiset kuin aiemmin. Enää ei voida painottaa vain yhtä vähemmistöä (vaikka se olisikin Suomessa vanha ja oikeutetusti ylpeä historiastaan) eikä voida painottaa vain pohjoismaalaisuutta, koska kuvioissa on yhä enemmän myös baltteja ja keski-eurooppalaisia, jotka eivät muutenkaan puhu ruotsia tai skandinaaviskaa, englannista on tullut työkieli, jonka sujuvaa osaamista edellytetään myös kaikkein vähiten koulutetuilta suomalaisilta - tarvitaan uusi näkemys kielipaletista.

Lähetetty: 10.07.2009 10:17
Kirjoittaja TK
Suomalaisilla, suomenkielisillä on hyvää kokemusta mielenosoitusten vaikutuksesta asioiden eteenpäin viemisessä.

Viimeisin kielipoliittinen mielenosoitus vaikutti melkein välittömästi toivottuun tulokseen pääsemiseen. Kun nuoret Lukiolaisten Liiton johdolla järjestivät vuonna 2004 mielenosoituksen yo-ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi kieleksi yo-kirjoituksissa, niin hallitus ja eduskunta tekivät asiasta päätöksen mielenosoittajien ehdotuksen mukaisesti parin kuukauden sisällä mielenosoituksen järjestämisen jälkeen.

Mielenosoituksen ja julkiset joukkotilaisuudet ovat hyvä keino vaikuttaa päättäjiin. Mielenosoitukset sopivat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, mihin vuodenaikaan tahansa.

Pakkoruotsin poistamisesta suomenkielisistä kouluista on tähän mennessä puhuttu jo niin kauan ja niin paljon, että on jo aika laittaa joukot liikkeelle. Seuraava luonnollinen askel on joukkomielenosoitusten järjestäminen.

Lähetetty: 10.07.2009 17:18
Kirjoittaja Suomalainen
Minä ihmettelinkin miksi Lukiolaisten liitto (oikeastaan vain heidän puheenjohtajansa, joka muuten oli asiallinen tyyyppi, eikä kiroillut) otti äänestyspäätöksen - jossa pakkoruotsi tyrmättiin murskaluvuin - jälkeen niin varovaisen kannan joukkovoiman käytöstä mielenilmauksena. Yksittäisiä ihmisiä on hieman vaikea saada laajempiin mielenilmauksiin kielipolitiikasta jo järjestelyjen ja etäisyyksien takia, tai yksinkertaisesti ei viitsitä kun oma pakkoruotsi on jo lusittu. Opiskelijajärjestöillä olisi tuhannen taalan paikka vaikuttaa ja heidän mielenilmauksensa olisi suhteellisen helppo organisoida.

Lähetetty: 10.07.2009 21:57
Kirjoittaja stenroth
-Laadukkaat Internet-kielikeskustelut
-Mielenosoitus
-Äänestämiseen kannustus (nuoret ja muut nukkuvat). Rkp hyötyy aina kun joka jättää äänestämättä.
-Vaaliehdokkaiden kielipoliittisten mielipiteiden keräys listaan ja julkaisu tällä sivustolla
-Internet-kuvaviestit. Asioiden ilmaisu nopeasti ja mielenkiintoisesti kuvien avulla tavoittaa paljon sellaisia, joita aihe kiinnostaa vain puoliksi ja jotka eivät jaksa lukea yhtä foorumiviestiä enempää.
-Ruotsinkielisten tahojen puhutteleminen ja heille kohdistetut kirjoitukset vaikka ruotsiksi ruotsinkielisessä mediassa. (Miksi ruotsiksi? Siksi koska se hälventää sitä väärää ennakkoluuloa että kielivapaus tarkoittaisi ruotsin kielen totaalista hävittämistä tai että kielivapauden kannattajalla olisi jotain ruotsin kieltä vastaan.) Ei ääriaktivistien käännyttämistä, vaan realismin pohjalta päätöksiä tekevien ruotsinkielisten puhuttelu. Heitä kyllä on vaikka he ovat hiljempaa äänekkäimpien takana.

Tuossa mun näkemys hyvästä reseptistä muutokselle.

Lähetetty: 26.07.2009 12:02
Kirjoittaja TK
Konkreettisia tekoja tarvitaan. Mielenosoituksen organisointi olisi yksi tärkeimmistä asioista. Pitäisi saada kaikenikäiset ihmiset mukaan.

Lähetetty: 06.08.2009 21:23
Kirjoittaja TK
Passiivisen vastarinnan muotojakaan ei pidä unohtaa. Ruotsin kielen puhumisesta kieltäytyminen siihen asti, että pakkoruotsi saadaan poistettua kouluista kaikilta koulutuksen tasoilta, olisi tapa, joka varmasti nopeastikin vaikuttaisi päättäjiin.
Asiasta on olemassa adressikin: www.adressit.com/eiruotsia

Lähetetty: 12.08.2009 09:18
Kirjoittaja Sees
TK: "Ruotsin kielen puhumisesta kieltäytyminen siihen asti, että pakkoruotsi saadaan poistettua kouluista kaikilta koulutuksen tasoilta, olisi tapa, joka varmasti nopeastikin vaikuttaisi päättäjiin."

Joillekin tämä ehkä sopii, muttei varmaan puhuttele kaikkia. Suuri osa ei ensinkään joudu/pääse käyttämään ruotsiaan, koska sen tarve on niin harvinaista. Ja se, että pitäisi olla käyttämättä kielitaitoa, jonka on kovalla työllä saavuttanut, taas tuntuu vain haitan tekemiseltä itselle. Sitä paitsi tällainen valinta provosoisi ruotsinkielisiä/mielisiä ja mitä sillä sitten saavutettaisiin.

Toivoisin, että nostettaisiin päällimmäiseksi ne vaikuttamismuodot, jotka edistäisivät rauhanomaista muutosta eivätkä kärjistäisi eri kieliryhmien välejä tai leimaisi kielivapauden kannattajia.

Lähetetty: 12.08.2009 09:22
Kirjoittaja Sees
stenroth: "Laadukkaat Internet-kielikeskustelut"

Tämä on tämän päivän vaikutuskeino ja tuo erityisesti nuoret mukaan. Nämä pelkästään luettavat foorumit eivät riitä. Ilmeisesti keskustelu tulisi herättää lähes kerran kuukaudessa jollakin näkyvällä areenalla, joka kutsuisi itse kutakin ottamaan kantaa ja kenties jopa muuttamaan mieltään. Erityisesti näkökulman muuttaminen pitäisi tehdä helpoksi välttämällä ruotsinkielen tarpeellisuutta puoltaneiden leimaamista. Minusta olisi aika painottaa nimenomaan koko suomalaisen kielipaletin muutosta ja uusia tarpeita.

Lähetetty: 12.08.2009 09:53
Kirjoittaja TK
Nettikeskustelut ovat yksi vakiintunut vaikuttamisen muoto. Tämä palsta ei suinkaan ole ainut foorumi, jolla käydään kielipoliittista keskustelua.

Nettikeskustelujen lisäksi tarvitaan muutakin toimintaa kielivapauden edistämiseksi.

Kielipoliittisten kirjojen esiinmarssi on alkanut. Parin viime vuoden aikana on ilmestynyt jo useita kirjoja. Uusimpia kirjoja ovat Marja Leena Lempisen toimittamat kirjat "kulissi" ja "nöyryyttävä kielilakimme".

Lukiolaisten Liiton järjestämät mielenosoitukset vuonna 2004 antoivat hyvän näytön mielenosoitusten kautta vaikuttamisesta. Mielenosoitusten järjestämisen jälkeen parissa kuukaudessa yo-ruotsi oli saatu muutettua valinnaiseksi aineeksi yo-kirjoituksiin.

Mielenosoituksilla voi siis olla valtava teho ja niiden vaikutus näkyy heti.

Ruotsin kielen puhumisesta kieltäytyminen passiivisen vastarinnan keinona on varmasti myös tehokas. Jokainen voi kieltäytyä pakkoruotsin puhumisesta.

Lähetetty: 12.08.2009 18:44
Kirjoittaja Sees
TK: "Jokainen voi kieltäytyä pakkoruotsin puhumisesta."

Ne jotka eivät ruotsin kielestä pidä, voivat aivan hyvin lakata sitä käyttämästä. Mutta ruotsi on kuitenkin useimmille ihan ok kieli eikä kehoitus boikotoida sitä välttämättä herätä positiivisia reaktioita.

Lähetetty: 12.08.2009 20:13
Kirjoittaja TK
Pakkoruotsi on suurimmalle osalle suomenkielisistä varsin negatiivisia ajatuksia herättävä pakkokieli.

Pakkoruotsin puhumisesta kieltäytyminen on tietysti jokaisen oma ratkaisu.
Todennäköisesti monet ovat omia aikojaan kieltäytyneet pakkoruotsin puhumisesta jo ajat sitten.

Lähetetty: 12.08.2009 21:47
Kirjoittaja Sees
TK: "Pakkoruotsi on suurimmalle osalle suomenkielisistä varsin negatiivisia ajatuksia herättävä pakkokieli."

Pakko on varmaan useimmille suomalaisille vastenmielinen ja syystä. Mielestäni ei tee oikeutta vapaudenkaipuulle rinnastaa se kieleen kohdistuvaan vastenmielisyyteen. Jokaisella saa tietysti olla henkilökohtaiset mieltymyksensä.

Lähetetty: 01.11.2009 13:13
Kirjoittaja TK
Pakkoruotsi on suurimmalle osalle suomenkielisiä varsin negatiivisia ajatuksia herättävä pakkokieli.

Pakkoruotsi syö jatkuvasti suomenkielisten myönteisyyttä pakkoruotsitettua pohjoismaista yhteistyötä kohtaan. Keinotekoinen, vanhentuneiden, todellisuudesta irronneiden rakenteiden väkinäinen ylläpito syventää jatkuvasti kuilua keinotekoiseen kaksikielisyyteen nojaavan poliittisen eliitin ja tavallisen, suomenkielisen kansan välille.

Suomenkielinen kansa tietää hyvin, että käytännössä kanssakäyminen pohjoismaalaisten kesken tapahtuu englanniksi. Pakkoruotsi ei tarvita. Pakkoruotsi on suomenkielisille hyödytön kieli.