Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm:Schibsted 2007): " Jos kehitys näyttääkin uhkaavalta ruotsinkielisille, ovat (Suomen) kielilait sitäkin anteliaampia. Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Ruotsinkieliset mediat, koulut ja kirjat saavat runsaaasti valtiollista tukea ja kaikki viralliset dokumentit julkaistaan molemmilla kielillä.
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivt tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heitä ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." (s. 60)
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivt tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heitä ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." (s. 60)
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
"Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivt tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heitä ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." (s. 60)" [/quote]
Onpas selväsanaista tekstiä. Onko tätä kirjaa esitelty jossain suomenkielisessä lehdessä?
Onpas selväsanaista tekstiä. Onko tätä kirjaa esitelty jossain suomenkielisessä lehdessä?
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
Ei ole näkynyt
Ei ole näkynyt esittelyjä. Mutta suurimmista, varsinkin yliopistojen kirjastoista sitä löytyy. Tämä ruotsalaisten asiantuntijoiden näkemys kannattaa ottaa argumentiksi kielipoliittisessa keskustelussa.
Re: Ei ole näkynyt
"Pro et contra" Tämä ruotsalaisten asiantuntijoiden näkemys kannattaa ottaa argumentiksi kielipoliittisessa keskustelussa."
Toinen tärkeä asia, joka kannattaa ottaa esille kielipolittiisessa keskustelussa on Ruotsin uusi kielilaki, joka tulee voimaan 1.7.2009.
Ruotsin uudessa kielilaissa ruotsi todetaan maan pääkieleksi ja ainoaksi viralliseksi kieleksi. Suomen kielelle annetaan vähemmistökielen asema.
Suomen nykyinen, onneton kielilaki kaipaa uusimista ja Ruotsin kielilaki antaa hyvän mallin uudistamiselle. Suomessa suomi on määriteltävä maan pääkieleksi ja ainoaksi viralliseksi kieleksi. Ruosin kielelle annettakoon virallisen kielen asema, joka vastaa todellista tilannetta ruotsin kielen osalta.
Toinen tärkeä asia, joka kannattaa ottaa esille kielipolittiisessa keskustelussa on Ruotsin uusi kielilaki, joka tulee voimaan 1.7.2009.
Ruotsin uudessa kielilaissa ruotsi todetaan maan pääkieleksi ja ainoaksi viralliseksi kieleksi. Suomen kielelle annetaan vähemmistökielen asema.
Suomen nykyinen, onneton kielilaki kaipaa uusimista ja Ruotsin kielilaki antaa hyvän mallin uudistamiselle. Suomessa suomi on määriteltävä maan pääkieleksi ja ainoaksi viralliseksi kieleksi. Ruosin kielelle annettakoon virallisen kielen asema, joka vastaa todellista tilannetta ruotsin kielen osalta.
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
TK:n lainaus: "Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivt tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heitä ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." (s. 60)"
Mikä on mieliala Norjassa tällä hetkellä? Puhutaanko siellä kieliolojen uusimisesta? Mikä tämä kahden kirjakielen konflikti on?
Mikä on mieliala Norjassa tällä hetkellä? Puhutaanko siellä kieliolojen uusimisesta? Mikä tämä kahden kirjakielen konflikti on?
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Norjassa tilanne on kuitenkin vähän erilainen; nynorsk on kuitenkin selvästi norjaa, vaikka muutamat norjalaiset tuttavani pitävätkin sitä viikinkiajalle jämähtäneiden hihhuleiden harrastuksena jonka voisivat pitää mieluummin omana juttunaan...
Vertailukohdaksi voisi kai ottaa suomen kirjakielen itä- ja länsimurteiden välillä käyty kiistely tai tilanne jossa joku Lönnrot-henkinen olisi lähtenyt rekonstruoimaan suomen murteista jotain "alkusuomea" jota ei kuitenkaan tosiasiallisesti kukaan puhu...
Vertailukohdaksi voisi kai ottaa suomen kirjakielen itä- ja länsimurteiden välillä käyty kiistely tai tilanne jossa joku Lönnrot-henkinen olisi lähtenyt rekonstruoimaan suomen murteista jotain "alkusuomea" jota ei kuitenkaan tosiasiallisesti kukaan puhu...
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
Pro et contra:
"Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm:Schibsted 2007): " Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa."
Niinpä. Pakkoruotsitus ei ole onnistunut, mutta jotkut haluavat edelleen pitää utopistista tavoitetta yllä puheilla pakkoruotsin tuntien aikaistamisesta.
"Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm:Schibsted 2007): " Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa."
Niinpä. Pakkoruotsitus ei ole onnistunut, mutta jotkut haluavat edelleen pitää utopistista tavoitetta yllä puheilla pakkoruotsin tuntien aikaistamisesta.
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
Tämä kirja pitäisi saada Kataisen ja Kivimäen lukulistalle. Sopiva idea vaikkapa lahjaksi molemmille.
-
- Viestit: 115
- Liittynyt: 18.11.2008 17:06
- Paikkakunta: Tampere
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
Oletan että Katainen ja Kivimäki ovat täysin tietoisia faktoista joita ruotsinkieleen Suomessa liittyy mutta toimivat konsensuksen mukaisesti RKP:n ehdoilla tässä kielikysymyksessä. Eiköhän raha ole se mikä puolueita liikuttaa ja tämä ruotsinkielisen säätiön siirtämät 30 miljoonaa euroa RKP:lle ( ja muille puolueille) jaettavaksi ovat "näkyvin" osoitus miten valtaa ostetaan "laillisesti".TK kirjoitti:Tämä kirja pitäisi saada Kataisen ja Kivimäen lukulistalle. Sopiva idea vaikkapa lahjaksi molemmille.
-
- Viestit: 115
- Liittynyt: 18.11.2008 17:06
- Paikkakunta: Tampere
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
"Svenska Kulturfonden, Konstsamförbundet ja Sparbanksstiftelsen i Helsingfors ovat tähän saakka antaneet ensin joka vuosi noin miljoona euroa Stiftelsen för det tvåsprokiga i Finland -säätiölle, josta summa on sitten edelleen siirretty RKP:n tilille. Nyt koukero yksinkertaistetaan, sillä Svenska Kulturfonden lahjoittaa kertarysäyksellä 30 miljonaa euroa uudelle perustettavalle säätiölle, jonka ainoa tehtävä on tehdä vuosittain noin miljoonan euron lahjoitus RKP:lle."
Re: Ruotsalaiset kielitieteilijät Suomen kielilaista
Todella osuva kuvaus.Pro et contra kirjoitti:Ruotsalaiset kielitieteilijät Lars Melin ja Martin Melin kirjoittavat kirjassaan "Maktspråk" (Stockholm:Schibsted 2007): " Jos kehitys näyttääkin uhkaavalta ruotsinkielisille, ovat (Suomen) kielilait sitäkin anteliaampia. Kaikkien täytyy oppia ruotsia koulussa, mutta tulokset tästä tvångsvenskasta (pakkoruotsi suomeksi) ovat suunnilleen yhtä menestyksekkäitä kuin venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa. Ruotsinkieliset mediat, koulut ja kirjat saavat runsaaasti valtiollista tukea ja kaikki viralliset dokumentit julkaistaan molemmilla kielillä.
Naapurimaissamme (siis Norjassa ja Suomessa) kielilait siis säilyttävät olosuhteita, jotka olivat ajankohtaisia 1800-luvulla. Norjalaiset eivt tarvitse kahta kirjakieltä eikä suomenkielisillä ole pätevää syytä oppia ruotsia. Mutta laki pakottaa heitä ja tekee pysyväksi konfliktin, joka ilman sitä olisi ollut ratkaistu kauan sitten." (s. 60)