Paavo Haavikko sanoi aikoinaan, että Suomessa ei ole vapaata mielipiteen ilmaisua, koska ei ole taloudellisesti riippumattomia ihmisiä. "Ruokkivaa kättä ei voi purra" ja "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt" ovat asiaa kuvaavia sananlaskuja. Nokian entinen johtaja Kalle isokallio viittasi samaan asiaan haastattelussaan HS:ssä 30.1 Hän on taloudellisesti riipumaton, ja se on näkynyt hänen kielipoliittsiissa kannanotoissaan mm. Iltalehden kolumneissa. Hänen ei tarvitse nöyristellä valtiollista kieli-ideologiaa.
Romaanissaan "Suomalainen puolisukeltaja" (Tammi 2007) Isokallio rokottaa pakkoruotsia ja keinotekoista kaksikielisyyttä vastaan sangen terävästi rommanihenkilöiden keksustelussa sivuilla 128-131. Suosittelen.
Taloudellinen riippumattomuus ja sananvapaus
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
Korjattu versio:
Korjattu versio:
Paavo Haavikko sanoi aikoinaan, että Suomessa ei ole vapaata mielipiteen ilmaisua, koska ei ole taloudellisesti riippumattomia ihmisiä. "Ruokkivaa kättä ei voi purra" ja "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt" ovat asiaa kuvaavia sananlaskuja. Nokian entinen johtaja Kalle isokallio viittasi samaan asiaan haastattelussaan HS:ssä 30.1 Hän on taloudellisesti riipumaton, ja se on näkynyt hänen kielipoliittisissa kannanotoissaan mm. Iltalehden kolumneissa. Hänen ei tarvitse nöyristellä valtiollista kieli-ideologiaa.
Romaanissaan "Suomalainen puolisukeltaja" (Tammi 2007) Isokallio rokottaa pakkoruotsia ja keinotekoista kaksikielisyyttä vastaan sangen terävästi romaanihenkilöiden keskustelussa sivuilla 128-131. Suosittelen.
Takaisin alkuun
Korjattu versio:
Paavo Haavikko sanoi aikoinaan, että Suomessa ei ole vapaata mielipiteen ilmaisua, koska ei ole taloudellisesti riippumattomia ihmisiä. "Ruokkivaa kättä ei voi purra" ja "Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt" ovat asiaa kuvaavia sananlaskuja. Nokian entinen johtaja Kalle isokallio viittasi samaan asiaan haastattelussaan HS:ssä 30.1 Hän on taloudellisesti riipumaton, ja se on näkynyt hänen kielipoliittisissa kannanotoissaan mm. Iltalehden kolumneissa. Hänen ei tarvitse nöyristellä valtiollista kieli-ideologiaa.
Romaanissaan "Suomalainen puolisukeltaja" (Tammi 2007) Isokallio rokottaa pakkoruotsia ja keinotekoista kaksikielisyyttä vastaan sangen terävästi romaanihenkilöiden keskustelussa sivuilla 128-131. Suosittelen.
Takaisin alkuun