Hyvinvointialueet

Keskustele virkojen kielitaitovaatimuksista, eri kielten asemasta Suomessa ja palvelujen saamisesta eri kielillä.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Hyvinvointialueet

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 21.02.2022 16:50

https://soteuudistus.fi/hyvinvointialue ... vat-kunnat

Varsinais-Suomi 27 kuntaa
muodostuu Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Koski Tl:n, Kustavin, Laitilan, Liedon, Loimaan, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Oripään, Paimion, Paraisten, Pyhärannan, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon, Someron, Taivassalon, Turun, Uusikaupungin ja Vehmaan kunnista
481403 asukasta
416169 suomenkielistä (86,4%)
27347 ruotsinkielistä (5,7%)
37887 muita (7,9%) eli 1,4-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Satakunta 16 kuntaa
muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista
207325 asukasta
198121 suomenkielistä (95,6 %)
768 ruotsinkielistä 0,37%)
8436 muita (4,1%) eli 11-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kanta-Häme 11 kuntaa
muodostuu Forssan, Hattulan, Hausjärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen, Riihimäen, Tammelan ja Ypäjän kunnista
170577asukasta
162367 suomenkielistä (95,2 %)
653 ruotsinkielistä 0,38%)
7557 muita (4,4%) eli 11,6-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pirkanmaa 23 kuntaa
muodostuu Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Kihniön, Kuhmoisten, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnista.
522852 asukasta
493909 suomenkielistä (94,5%)
1992 ruotsinkielistä (0,38%)
26951 muita (5,2%) eli 13,5-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Päijät-Häme 10 kuntaa
muodostuu Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnista.
205771 asukasta
193469 suomenkielistä (94,0%)
764 ruotsinkielistä (0,37%)
11538 muita (5,6%) eli 15,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kymenlaakso 6 kuntaa
muodostuu Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnista.
162812 asukasta
151417 suomenkielistä (93,0%)
1237 ruotsinkielistä (0,76%)
10158 muita (6,2%) eli 8,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Karjala 9 kuntaa
muodostuu Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnista
202140 asukasta
189916 suomenkielistä (94,0%)
758 ruotsinkielistä (0,37%)
11466 muita (5,7%) eli 15,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Savo 12 kuntaa
muodostuu Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kunnista
132702 asukasta
127832 suomenkielistä (96,3%)
211 ruotsinkielistä (0,16%)
4659 muita (3,5%) eli 22,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Savo 19 kuntaa
muodostuu Iisalmen, Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Tuusniemen, Varkauden, Vesannon ja Vieremän kunnista.
248265 asukasta
239999 suomenkielistä (96,7%)
269 ruotsinkielistä (0,11%)
7997 muita (3,2%) eli 29,7-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Karjala 13 kuntaa
muodostuu Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kiteen, Kontiolahden, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnista.
163537 asukasta
156829 suomenkielistä (95,9%)
144 ruotsinkielistä (0,09%)
6564 muita (4,0%) eli 45,6-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Suomi 22 kuntaa
muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista.
284881 asukasta
274236 suomenkielistä (96,3%)
443 ruotsinkielistä (0,16%)
10202 muita (3,6%) eli 23,0-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Etelä-Pohjanmaa 18 kuntaa
muodostuu Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Lappajärven, Lapuan, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vimpelin ja Ähtärin kunnista
192150 asukasta
186902 suomenkielistä (97,3%)
641 ruotsinkielistä (0,33%)
4607 muita (2,4%) eli 7,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjanmaa 14 kuntaa
muodostuu Kaskisten, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Pedersören, Pietarsaaren, Uusikaarlepyyn, Vaasan ja Vöyrin kunnista.
175816 asukasta
73610 suomenkielistä (41,9%)
89085 ruotsinkielistä (50,67%)
13121 muita (7,5%) eli 0,15-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Pohjanmaa 8 kuntaa
muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnista.
67988 asukasta
59699 suomenkielistä (87,8%)
6149 ruotsinkielistä (9,04%)
2140 muita 3,1%) eli 0,3-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Pohjois-Pohjanmaa 30 kuntaa
muodostuu Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Hailuodon, Iin, Kalajoen, Kempeleen, Kuusamon, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Oulaisten, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan kunnista.
413830 asukasta
399994 suomenkielistä (96,7%)
808 ruotsinkielistä (0,20%)
13028 muita (3,1%) eli 16,1-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Kainuu 8 kuntaa
muodostuu Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnista.
65783 asukasta
63626 suomenkielistä (96,7%)
80 ruotsinkielistä (0,12%)
2077 muita (3,2%) eli 26,0-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Lappi 21 kuntaa
Enontekiön, Inarin, Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion, Utsjoen ja Ylitornion kunnista.
176665 asukasta
169482 suomenkielistä (95,9%)
452 ruotsinkielistä (0,26%)
6731 muita (3,8%) eli 14,9-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Itä-Uusimaa 7 kuntaa
muodostuu Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista.
98558 asukasta
65234 suomenkielistä (66,2%)
27320 ruotsinkielistä (27,72%)
6004 muita (6,1%) eli 0,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Keski-Uusimaa 6 kuntaa
muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista.
199330 asukasta
185126 suomenkielistä (92,9%)
2293 ruotsinkielistä (1,15%)
11911 muita (6,0%) eli 5,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Länsi-Uusimaa 10 kuntaa
muodostuu Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista.
473838 asukasta
349250 suomenkielistä (73,7%)
57370 ruotsinkielistä (12,11%)
67218 muita (14,2%) eli 1,2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Vantaa ja kerava
muodostuu Vantaan ja Keravan kaupungeista.
274366 asukasta
212476 suomenkielistä (77,5%)
6033 ruotsinkielistä (2,2%)
55827 muita (20,3%) eli 9,3-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Helsingitön Manner-Suomi 292 kuntaa
4 920 559 asukasta
4 369 663 suomenkielistä (88,8%)
224 817 ruotsinkielistä (4,6%)
326 079 muita (6,6%) eli 1,5-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

Helsinki
656920 asukasta
510849 suomenkielistä (77,8%)
36754 ruotsinkielistä (5,6%)
109317 muita (16,6%) eli 1,7-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Hyvinvointialueet

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.02.2022 20:26

Suurkiitos!

Itä-Uusimaa ei aivan yllä toimivan kaksikielisyyden prosentteihin (vähintään kolmasosa vähemmistökielisiä), mutta Pohjanmaa yltää - ja vain se.

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Hyvinvointialueet

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 22.02.2022 02:06

Vuonna 2004 oli Itä-Uusimaa viimeisen kerran tämän kolmanneksen yläpuolella (33,5%) surujen määrässä, ja 2005 oli lukema 33,2.
Hitaasti mutta varmasti sieltä tullaan, ja viime vuonna oltiin lukemassa 28,6, eli kohta paukkuu neljänneskin.

Käytän paljon punaista näitä negatiivisia lukuja esittäessäni, koska ei monellekaan ne luvut varmaan mieleen jää sellaisenaan eikä ole tarkoituskaan, mutta kun esim. 30 vuoden kehitys näyttää lähes pelkästään punaista, niin toivon että siitä jää yhdellä vilkaisulla oikeanlainen mielikuva tilanteesta vastapainoksi pakkoruotsittajien valheille.

Viimeisin oli reilun kymmenen vuoden takainen vedätys tämän Hurriksi-kamppanjan tiimoilla, josta "trendimuutoksesta" herrat vetivät mitä villimpiä tulevaisuuden näkymiä. On mielenkiintoista nähdä vieläkö sillä kuolleella konilla yritetään ratsastaa.

Miten tyhmänä ihmisiä pidetään kun valehdellaan sellaisista asioista jotka on virallisista tilastoista tarkistettavissa, koska en mitenkään usko, että itse uskovat sepitelmiinsä.

Markus Österlundin "totuuksiin" törmäsin täällä sivustolla ihan alkutaipaleelle, ja luin juuri uutisen, nyt hän on vaihtanut alaa ja ryhtynyt papiksi. En ihmettele.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 12.05.2023 17:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

SJONS
Viestit: 728
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Hyvinvointialueet

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 22.02.2022 11:55

Suurkiitos selvityksestä!

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Hyvinvointialueet

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.02.2022 00:22

Väestötietojärjestelmä ei hyväksy kaksikielisyyttä

Netissä olevaan lomakkeeseen on täydennettävä äidinkielen lisäksi asiointikieli. YLE Uutisten testissä huomattiin, että vaikka asiointikielen täyttäminen on väestörekisterikeskuksen mukaan vapaaehtoista, lomake ei kuitenkaan tallentunut, jos asiointikielen jätti valitsematta.

Lomake toisin sanoen hyväksyy vaihtoehdon, jossa asiointikieli ja äidinkieli ovat eri kieliä.

- Tällaiset ilmoitukset tarttuvat kuitenkin maistraatin tarkistuksiin eivätkä ne mene väestörekisterijärjestelmään asti, kertoo kehityspäällikkö Kaj Välimäki väestörekisterikeskuksesta.
Tämän takia se Hurriksi-kampanja ei tuottanut näkyvää tulosta. Ruotsia taitamattomat uushurrit eivät tietenkään ruksanneet asiointikieleksi ruotsia ja systeemi oli ottavinaan ilmoitukset vastaan, mutta ne eivät menneet väestörekisterijärjestelmään asti. Kahdeksasta tuhannesta vain pieni murto-osa (jos sekään) meni perille, ja kun surut luulivat paikanneensa yli puolet viimeisten 30 vuoden kaksikielisten kuntien väestömenetyksistään -15840, joka oli kertynyt 30 vuodessa keskimäärin -528 henkilöä/vuosi ja revittelivät muuttuneella trendillä pitkin ja poikin kohti uutta uljasta tulevaisuutta ja laativat utopistisia ennusteita jatkostakin.

Tunnen vilpitöntä vahingoniloa siitä, että he ehtivät toitottaa uutista joka puolelle koko mediamahdillaan ennen kuin alkoi valjeta että kaikki ei ole ihan kohdallaan. Hbl:nkin lehtenä olisi luullut edes 2011 marraskuussa tarkistaneen vaikka tilastokeskuksesta, jonka luvuista jo huhtikuun 2011 alussa oli selvästi nähtävissä, että mitään tuhansien surujen lisäystä ei ole olemassa.

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Hyvinvointialueet

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 24.02.2022 16:44

Peruskysymys: keitä nämä itseään "ruotsalaisiksi" kutsuvat ihmiset oikein ovat?

Voiko henkilö muuttua "ruotsalaiseksi" ruksaamalla sopivan kielivalinnan lomakkeesta? Voivatko lapset muuttua "ruotsalaisiksi", kun vanhemmat ruksaavat heidän puolestaan lomakkeeseen sopivan kielivalinnan?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Hyvinvointialueet

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 11.06.2023 19:51

Tapasin tällaisen "ruotsinkielisen" nuoren miehen aloitteen nimienkeruureissulla Itä-Suomessa 2016.
Hän kertoi olevansa ruotsinkielinen, joten vaihdoin riikinruotsiin.
Nuorelta mieheltä meinas rupsahtaa kehnot verkkareihin ja puhe muuttui änkytykseksi kun ei hän osannutkaan.
Äiti oli kuulemma hänet ilmoittanut ruotsinkieliseksi. Ihmettelin sitten että eikös se äiti sitten opettanut ruotsia saman tien.
Ei kuulemma sekään osannut.

Vastaa Viestiin