Sivu 1/1

Kaksikielisyyden rikkaus

Lähetetty: 21.11.2008 13:49
Kirjoittaja Pro et contra
"Kaksikielisyyden rikkaus" on ollut kielipoliittisessa keskustelussa yleinen argumentti, joskin sen käyttö näyttää jonkin verran vähentyneen. On olemassa kuitenkin monia muitakin kulttuurisia rikkauksia, mutta ne eivät ole kaikille pakollisia. Pär Stenbäck rinnastaa pamfletissaan "Vision och verklighet" ruotsin kielen ja ortodoksisen kirkon. Ortodoksiseen kirkkoon liittyvät kuitenkin vain halukkaat ja ortodoksista uskontoa opiskelevat vain ortodoksit.

On myös perinnemusiikkia, perinneruokia, perinneasuja jne. Niitä harrastavat kiinnostuneet. Myös ruotsin kielen opiskelun pitäisi olla ainakin jossain määrin valinnaisempaa kuin nykyään.

Lähetetty: 21.11.2008 13:53
Kirjoittaja Pro et contra
P.S. Oikeastaan tämä olisi pitänyt laittaa Koulutuspolitiikka-osioon, mutta jääköön nyt tänne?

Lähetetty: 21.11.2008 16:49
Kirjoittaja TK
Vertaus ortodoksiseen kirkkoon on osuva.
Meillä on kaksi "virallista" uskontoa, luterilainen ja ortodoksinen uskonto, kuten on kaksi "virallista" kieltä, suomi ja ruotsi.

Jos molempia "virallisia" kieliä on pakko-opiskeltava, niin saman periaatteen mukaan olisi luonnollisesti pakko-opiskeltava myös molempia "virallisia" uskontoja.

Kahden uskonnon rikkaus!!!! Kaksiuskonnollisuuden rikkaus!!!

Suomi tarvitsee vahvaa ortodoksisuutta!

Ja, kuinka paljon enemmän maailmassa onkaan ortodokseja kuin ruotsinkielisiä!

Lähetetty: 22.11.2008 12:09
Kirjoittaja Pro et contra
Luin Stenbäckin pamfletin tuoreeltaan 2003 ja tuo vertaus ortodoksiseen kirkkoon jäi mieleeni. Hän teki toisenkin rinnastuksen ruotsin kielen ja jonkin muun instituution välillä,, mutta en saa sitä nyt millään mieleeni. Täytyy kaivaa "Vision och verklighet" esiin kirjastosta.

Monikielisyys on rikkautta

Lähetetty: 24.11.2008 20:02
Kirjoittaja Valtion virkanainen
Päivän Aamulehdessä on aiheeseen sopiva kirjoitus otsikolla "Venäjä ja ruotsi vaihtoehtokieliksi". Vasta valmistunut venäjän ja englannin opettaja kuvaa tilannetta Suomen työmarkkinoilla. Periaatteessa kaikkia kieliä arvostetaan ja kannustetaan opiskelemaan, mutta käytäntö on toinen. Aikuisina kauppatieteilijät ja insinöörit huomaavat tarvitsevansa muitakin kieliä.

Parempi mutta ei tarpeeksi hyvä

Lähetetty: 28.11.2008 15:40
Kirjoittaja Hannu Koho
Päivän Aamulehdessä on aiheeseen sopiva kirjoitus otsikolla "Venäjä ja ruotsi vaihtoehtokieliksi". Vasta valmistunut venäjän ja englannin opettaja kuvaa tilannetta Suomen työmarkkinoilla.

Tämäkin olisi tietysti parempi kuin nykyinen järjestelmä, mutta siihen ei pidä tyytyä: Hbl esitti taannoin ajatusta naapurikielistä, jossa valittaisiin norjan, saamen, viron venäjän ja ruotsin välillä, mikä kuulostaa monipuoliselta, mutta jättäisi käytännössä vaihtoehdoiksi vain ruotsin ja venäjän. Eli Euroopan merkittävät kielet saksa, espanja, ranska ym- jäisivät edelleen ulkopuolelle.

Hbl:n kirjoittajan taka-ajatus varmasti oli, että naapurikielten seurassa ruotsin suosio olisi parempi kuin jos mukana on merkittäviä maailmankieliä.
Itse pitäisin realistisena pakettina kahta - kolmea kieltä, jotka ovat kunnan opetuslautakunnan valittavissa.

Re: Parempi mutta ei tarpeeksi hyvä

Lähetetty: 29.11.2008 00:19
Kirjoittaja TK
"Hbl esitti taannoin ajatusta naapurikielistä, jossa valittaisiin norjan, saamen, viron venäjän ja ruotsin välillä, mikä kuulostaa monipuoliselta, mutta jättäisi käytännössä vaihtoehdoiksi vain ruotsin ja venäjän. Eli Euroopan merkittävät kielet saksa, espanja, ranska ym- jäisivät edelleen ulkopuolelle.

Hbl:n kirjoittajan taka-ajatus varmasti oli, että naapurikielten seurassa ruotsin suosio olisi parempi kuin jos mukana on merkittäviä maailmankieliä.
Itse pitäisin realistisena pakettina kahta - kolmea kieltä, jotka ovat kunnan opetuslautakunnan valittavissa.[/quote]"

Tietenkin Hbl esittää tämäntyyppisiä ehdotuksia vain ketunhäntä kainalossa. Mutta huomattavaa on, että Hbl yleensä esittää jotakin vaihtoehtoa valinnaiseksi pakkoruotsin kanssa. Jopa Hbl:n piirissä ollaan jo tietoisia suomenkielisten voimakkaasta ja jatkuvasti voimistuvasta halusta päästä eroon pakkoruotsista.

Lähetetty: 29.11.2008 09:24
Kirjoittaja Jari Helispuro
"Hbl:n kirjoittajan taka-ajatus varmasti oli, että naapurikielten seurassa ruotsin suosio olisi parempi kuin jos mukana on merkittäviä maailmankieliä.
Itse pitäisin realistisena pakettina kahta - kolmea kieltä, jotka ovat kunnan opetuslautakunnan valittavissa.
"

Hannu on oikeassa. Muistetaan vielä, että ruotsinmieliset pyrkivät älyttömistä vaatimuksistaan ainoastaan pykälää alempana oleviin vaatimuksiin, jolloin suomenkieliset muka ovat saaneet olla päättämässä. Eli se ketunhäntä juuri, niitähän riittää, eikös Pohjanmaalla ketunhäntiä oikein kasvateta.

Lähetetty: 30.11.2008 16:55
Kirjoittaja Pro et contra
Sain Stenbäckin "Vision och verklighet"in uudeleen käsiini. Luvussa "Därför läses svenska" hän esittää ensimmäisenä (pakollisen) ruotsin perusteluna: "Svenskan är en del av Finlands kulturarv, andra delar är till exempel den lutherska kyrkan, grekisk-ortodoksin, inslagen från kejsartiden och så vidare." (s.43-44)

Näin ollen ortodoksisen uskonnon ja venäjän kielen pitäisi olla kaikille pakollisia aineita.

Lähetetty: 03.12.2008 20:07
Kirjoittaja Pro et contra
Stenbäckin muut teesit:

2. Ilman ruotsin kieltä on vaikea ymmärtää Suomen kehitystä itsenäiseksi valtioksi.
Kommentti: keskivertoihminen voi ymmärtää asian hyvin suomenkielisistä lähteistä. Historiantutkijoiden tosin täytyy ymmärtää ruotsia, mutta he joutuvat usein hankkimaan itselleen uusien kielten passiivitaitoja. Ruotsi sopii tähän hyvin.

3. Ruotsi on yhä lähin naapurimme, meillä on vähemmän saatavaa muista ilmansuunnista. Ruotsin kanssa meillä on eniten yhteistä 600 vuoden yhteiselon jälkeen.
Kommentti: Tämä on hyväksyttävä peruste vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta, ei kuitenkaan pakollisen.

4. Tasavallan perustuslaki määrää, että maalla on kaksi kansalliskieltä. useimmissa monikielisissä maissa luetaan toistensa kieliä, käytännöllisistä syistä ja maan yhtenäisyyden vahvistamiseksi.

Kommentti: termi "kansalliskieli" on RKPn silloisen puheenjoatajan Axel Lillen keksintö eikä sillä ole vastinetta muualla. Kielten opiskelu Kanadassa, Belgiassa ja Sveitsissä ei ole maan kielten osalta yhtä poikkeuksettoman pakollista kuin Suomessa. Irlannissa iirin pakollinen opetus lopetettiin 1973.

5. Pohjoismainen yhteistyö helpottuu, jos niin monet kuin mahdollista osaavat ruotsia. Pohjoismaat ovat yhä tärkeä viitekehys Suomelle ja voivat tulla tärkeämmäksi tulevaisuudessa.
Kommentti: Tämäkin voi olla peruste vapaaehtoisen ruotsin opiskeluun, ei kuitenkaan pakollisuuteen. Nuorten Pohjoismainen neuvosto haluaa laajentaa englannin käyttöä. Tulkkausmäärärahoja on lisätty.

6. Suomenkieliset voivat ruotsin taidollaan laajentaa näköalojaan omassa maassaan seuraamalla mitä Suomessa tapahtuu ruotsiksi. Ruotsinkielinen Tv ja radio kattavat lähes koko maan.
Kommentti: tässä on jotain perää, mutta kelpaa perusteeksi vain valinnaisen ruotsin opiskeluun.

Lähetetty: 08.12.2008 12:55
Kirjoittaja TK
Stenbäckin teesit noudattelevat tavallista pakkoruotsittajien käyttämää ajatusmallia. Samoilla perusteilla voitaisiin perustella venäjän pakollisuutta kouluissa.

Yhtään todellista asiaperustetta ei pakkoruotsitukselle enää nykypäivän Suomessa ole olemassa.

Englannin kieli on nykyään tosiasiallinen yhteinen kieli pohjoismaisessa kanssakäymisessä, kaikilla tasoilla.

Lähetetty: 17.12.2008 18:56
Kirjoittaja Pro et contra
Stenbäck kirjoitti eilen melkoisen pessimistisen kolumnin HBL:ään. Hän näkee vuonna 2003 esittämiensä aavistusten toteutuvan odotettua nopeammin ja ruotsin kielen kokevan Suomessa jatkuvia vastoinkäymisiä. Stenbäckin mielestä voisi ainaisten vaatimusten lisäksi taktisista syistä myös luopua jostakin. Ehdottaisin luopumista kaikille pakollisesta ruotsista kiinnipitämisestä. Se varmasti parantaisi imagoa.

Lähetetty: 12.01.2009 11:58
Kirjoittaja TK
Stenbäck on oikeassa: jostain pitää luopua.
On luovuttava koulujen pakkoruotsista ja virkamiesten pakkoruotsivaatimuksista. Vähemmällä luopumisella ei ole mitään merkitystä eikä vaikutusta.