Vaihtoehtoina pakkoruotsi tai autonominen Svenskfinland?

[Sees]

JV Lehtosen blogissa antoisaa pohdintaa pakkoruotsin syistä ja vaihtoehdosta nimeltä autonominen Svenskfinland:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profil ... eparatismi

Tässä kohtia tekstistä:

Mikä on pohjimmiltaan pakkoruotsin todellinen syy?

Se on ruotsalainen henkinen ja myös alueellinen separatismi, jolle ei vaikeina aikoina osana Venäjää ja Neuvostoliiton naapurina haluttu antaa mahdollisuutta. ---

Suomessahan oli 1900-luvun alussa moninkertaista sortoa: Suomenruotsalaiset (Freudenthalin seuraajat) sortivat suomenkielisiä suomalaisia, ja Venäjä sorti kaikkia suomenmaalaisia. Ahvenanmaalle annettiin Suomen itsenäistyttä ruotsin kielen turva-alueen asema. --- Ahvenanmaa, ei kuitenkaan riittänyt suomenruotsalaisille. He alkoivat havitella uusia erityisalueita, omaa lääniä, Korsholman lääniä. Samoin Raaseporin seudulla oli vastaavia pyrkimyksiä. Sotien jälkeen nämä aloitteet haudattiin... mutta ne ovat taustalla vielä 2013, pakkoruotsin muodossa.

Miten niin?

Kun ruotsinkielisten suhteellinen osuus väheni eikä suomenruotsalaisille heidän tavoitteistaan huolimatta annettu omaa uutta autonomiaa Ahvenanmaan lisäksi, suomenkielisen poliittisen eliitin piti tehdä myönnytys: Koska teillä ei ole omaa autonomiaa, teemme olonne niin mukavaksi, että te olette kaikkialla Suomessa kotonanne. Siksi jokaisen suomenkielisen on oltava ikäänkuin palveluvalmiudessa, menipä suomenruotsalainen minne tahansa päin Suomea. Näin syntyi nykyinen kulissikaksikielisyys!"

No, miksi laajennettuun autonomiaan ei sitten suostuttu?

Tärkein syy on se, että pelättiin Neuvostoliittoa. Kun NL hyökkäisi taas Suomeen, autonomiset ruotsinkieliset alueet liittyisivät Ruotsiin eli Suomen valtiollinen kokonaisuus hajoaisi ja Suomi valtiona loppuisi siihen. Toinen, tänään relevantimpi syy on se, että näillä, nykyään niin sanotuilla, ruotsalaisilla alueilla alkaa olla jo suomalaisenemmistö tai tilanne on 50-50. Ne ovat siis kaksikielisiä alueita, eivät ruotsalaisia alueita.

Jos näille aidosti kaksikielisille alueille annettaisiin ruotsinkielinen autonomia, puolet alueen asukkaista jäisi koko iäkseen ruotsin kielen panttivangeiksi. Näitä äänenpainoja kuulee usein esim Pohjanmaalla.

RKP ja suomenruotsalaiset eivät kuitenkaan ole hylänneet tätä unelmaansa omasta autonomiasta, siis alueellisesta autonomiasta, missä RKP olisi käytännössä yksinvaltainen puolue.

Asiasta käydään kauppaa koko ajan, esim. kuntauudistusneuvotteluissa. Koska edes vanhat puolueet eivät suostu suomenruotsalaisten autonomiavaatimuksiin, kauppoja ei synny.

Hinta pakkoruotsista luopumiselle on siis liian korkea, Svenskfinlandin autonominen ruotsalaiskantoni!

---

Kumpi olisi parempi: Antaa suomenruotsalaisille ruotsinkielinen kantoni autonomiseksi alueeksi ja jättää kymmeniä tuhansia suomalaisia sinne panttivangeiksi VAI antaa pitää lapsiamme ja nuoriamme, siis perheitämme, pakkoruotsin panttivankeina koko Suomessa?

Näiden kahden vaihtoehdon välillä jokainen hallitus joutuu taiteilemaan..
Lastemme panttivankeus on toistaiseksi voittanut..

Vaa'ankielipuolueena RKP:llä on kaikki kiristyksen avaimet taskussaan.. Noita avaimia ei nykyisessä poliittisessa tilanteessa saa millään pois.. siksi kiristys jatkuu..

[Sees]

Keskustelimme täällä aiheesta kolmisen vuotta sitten
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... nskfinland

Silloin nimimerkki Suomalainen esitti vielä lisäyksen: "Ruotsinkielisille ei oma alue tuo mitään nykyisenlaista lisäarvoa mikäli sopimuksiin ei sidota yhteistyömuotoja, joissa maksajina ovat suomalaiset, esim. koulutus ja työskentely näiden alueiden välillä."

Pelkkä autonominen Svenskfinland ei siis vielä riittäisi hinnaksi pakkoruotsista luopumiselle.

[Sees]

Nostin tämän joulukuisen ketjun näkyviin, kun useammassa ketjussa viitattiin tähän Svenskfilandin mahdollisuuteen.

JV Lehtosen blogissa antoisaa pohdintaa pakkoruotsin syistä ja vaihtoehdosta nimeltä autonominen Svenskfinland:

Mikä on pohjimmiltaan pakkoruotsin todellinen syy?
Se on ruotsalainen henkinen ja myös alueellinen separatismi, jolle ei vaikeina aikoina osana Venäjää ja Neuvostoliiton naapurina haluttu antaa mahdollisuutta. ---
Vaa'ankielipuolueena RKP:llä on kaikki kiristyksen avaimet taskussaan.. Noita avaimia ei nykyisessä poliittisessa tilanteessa saa millään pois.. siksi kiristys jatkuu..

Mutta tätä ajatusta on myös kritisoitu:

--- nimimerkki Suomalainen esitti vielä lisäyksen: "Ruotsinkielisille ei oma alue tuo mitään nykyisenlaista lisäarvoa mikäli sopimuksiin ei sidota yhteistyömuotoja, joissa maksajina ovat suomalaiset, esim. koulutus ja työskentely näiden alueiden välillä."
Pelkkä autonominen Svenskfinland ei siis vielä riittäisi hinnaksi pakkoruotsista luopumiselle.

Onko Svenskfinland edelleen hengissä oleva mahdollisuus? Missä sen rajat kulkisivat?

[Eero Nevalainen]

Svenskfinland olisi siitä ongelmallinen tapaus, että suomi olisi siellä luultavasti kielletty ja sen kanssa pitäisi olla tekemisissä ruotsiksi kuten nykyään Ahvenanmaan kanssa. Joten meillä olisi entistä pahempi riippakivi velvoittamassa ruotsin puhumiseen.

[Hannu Jussi]

On varmaan turhaa yrittää piirtää karttaa surujen puolesta, mutta sen tiedän että Raaseporissa tehdään suomenkielisen asukkaan olot hankalaksi. Raasepori on yrittänyt saada Inkoota ja Siuntiota liittymään alueeseensa. Kirkkonummi??? Hangossa suomenkieliset eivät halua liittyä Raaseporiin. Kemiönsaari on kutakuinkin surujen valtaama, sitten Parainen ja Turun saaristo jne.
Eikö Kotkastakin saatu nyt virallisesti kaksikielinen, Loviisa ja Porvoo.... ja eivätkö ruotsinkieliset (ainakin hbl:n mukaan) löytäneet Helsingforsin?

Alue ja sen eristäminen suomalaisilta tulee todellakin aivan liian vaikeaksi, joten taitaa se toinen vaihtoehto olla sittenkin suruille parempi eli Suomen liittäminen takaisin Ruotsiin. Tätä varmaan odottelevat, koska eivät vaivaidu opettelemaan suomea.

[Jan-Erik Andelin]

Onko Svenskfinland edelleen hengissä oleva mahdollisuus? Missä sen rajat kulkisivat?

Ei missään. Suomenruotsalaiset asuvat niin hajanaisesti. Ruotsinenemmistöisistä alueista ei syntyisi yhtenäistä hallintoaluetta vaan kolmea jonkin sortin suurkuntaa, joista ihmiset kuitenkin pendelöisi suurissa määrin Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan.