HBL: Vertailussa ruotsinkieliset lukiot menestyvät parhaiten

[Sees]

http://hbl.fi/nyheter/2012-12-08/svensk ... jamforelse

Monessa mediassa on kerrottu uudesta lukiovertailusta, jossa yritetään etsiä, missä oppilaat menestyvät parhaiten lähtötasoonsa nähden. Ikään kuin haetaan tehokkainta opetusta. Siis verrattiin lukioon 2009 otettujen keskiarvoja heidän 2012 pakollisina kirjoittamiensa aineiden tuloksiin.

Vertailussa menestyvät erityisesti ruotsinkieliset lukiot, joissa pakollisten aineiden keskiarvo on 18,2 pistettä, kun se suomenkielisellä puolella on 17,1 pistettä. Tässä ruotsinkielisellä puolella yleisen kaksikielisyyden arvellaan nostavan tuloksia jonkin verran.

Aika ongelmallinen vertailu, sillä
- hyvää keskiarvoa on vaikeampi nostaa kuin huonoa, joten koko vertailu suosii heikoilla keskiarvoilla oppilaita ottavia lukioita
- jos tulosten vertailussa ei erityisesti oteta huomioon esimeriksi pitkän matematiikan laajojen luonnontieteellisten kurssien kirjoittajia, vinoutuma vain pahenee

Merkittävää on myös se, että surullisenkuuluisassa Ahtisaari-paperissa, joka luotsaa kielipolitiikkaamme osana hallitusohjelmaa, kaikille oppilaille vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta. Tämähän on ruotsinkielisille ylioppilaille se helpoin yhdistelmä, mutta muunkielisten ja maan kilpailukyvyn kannalta se tuhoisin yhdistelmä.

Missä tätä vertailua on avattu selväjärkisesti?

[Sees]

Tässä ruotsinkielisten omia kommentteja HBL:n keskustelusta. En lähde näitä kääntämään (pahoittelu, mutta eivät ole sen arvoisia). Tämä kuvaa sitä kysyntää, joka näille 'ruotsilla pärjää' -tutkimuksille on:

Anders Celsius: "Det här var väntat. Överlägsen på gymnasium nivån är ju förstås trevligt. Det verkar som att den svenska sociala intelligensen generar mera resultat vi den ålder när det har en begtydelse att vara på topp och generera pengar. Den överlägsna svenska uppfinnar kulturen är något man kunde forska mera i."

Svenskfinland: "Väntat. Med svenska i bagaget så har du alla förutsättningar att bli en vinnare. Vi är som rödvin - vi bara blir bättre och bättre med tiden. Det är ingen slump att Finlands framgångssagor förr som nu klingar i takt med de svenska tonerna. Idag linux, angrybirds och mumin sagorna igår Finlands hela industri och kultur. Otroligt att spjutspetsen på 5-6% ger 80% av framgången i vår nation." (ketjun peukutetuin)

[Sees]

Suomi24/RKP-palstalla kirjoitetaan, että aihetta on käsitellyt myös Aamulehti (9.12.2012, sivu A08, otsikko Maakuntien väliset erot pieniä lukiovertailussa). Lehden mukaan ilmeisesti opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut kysymykseen "Suosiiko yo-tutkinto liikaa kaksikielisiä kouluja?" näin:
”En sano, että suosii liikaa, mutta ONHAN SE TIETYLLÄ TAVALLA LUONNOLLISTA. SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ, JA SILLÄ ON POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN.” (painotus kirjoittajan Suomi24/RKP-sivustolla)

Ns. toisen kotimaisen koe siis korottaa nimenomaan ruotsi-suomi-kaksikielisten yo-arvosanoja. Eikö meidän pitäisi saada omat kielikokeet maahanmuuttajien kotikielissä, jotta heidän kannattaisi ylläpitää kotikieliään ja jotta toisaalta heillekin tulisi vastaavaa hyötyä kaksikielisyydestä?

Yo-kokeiden kielipainotteisuus on ollut ongelma, se on edelleen ongelma ja mikäli Ahtisaari-paperin kolme pakollista kielikoetta palautetaan, ongelma taas pahenee. Kaksoistutkinnon suorittajien ja raskaan matemaattis-teknis-luonnontieteellisen painotuksen valinneiden urakka vain kiristyy.

Miksei yo-kokeen kielipainotteisuutta pureta? Miksi opetusministeriömme ja poliitikkojemme mielestä kielet ovat edelleen lukion tärkein asia?

[Tapsa]

Ei pureta lukion kielipainotteisuutta, koska ei ole käsketty.

Ministeriö ja edustajamme odottavat käskyä folktinget-suunnasta. Tärkeintähän on, että, kuten Katainen sanoi, maksetaan ylimääräistä veroa pakkokielipolitiikan muodossa, jotta folktinget-taho olisi tyytyväinen, eikä tuo verokarhu vielä ole saanut tarpeekseen.

Kukaan johtava henkilö ei ole ilmaissut olevansa muuta mieltä.