Miksi ruotsinkielisten keskustelu pakkoruotsista vaikeni?

[Sees]

Kaksi vuotta sitten Ylen tutkimuksen mukaan jo 40% suomenruotsalaisista haluaisi luopua muiden kieliryhmien pakkoruotsista!

Miksei tämän ryhmän ääni näy RKP:n ja folktingetin politiikassa? Tämän jälkeenhän nämä ruotsinkielisten etujärjestöt verkostoineen ovat ottaneet vahvasti kantaa pakkoruotsin puolesta ja saaneet pakkoa varhaistetuksi ja lisää on tulossa.

Siis jouluna 2010 kirjoitettiin:

Keskustelu ns. pakkoruotsista on saamassa uutta suuntaa, kun liki 40 prosenttia suomenruotsalaisistakin on valmiita luopumaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Samaan aikaan myös RKP:n johdossa on alettu epäröidä pakkoruotsin tarpeellisuutta. Puolueen varapuheenjohtaja Nils Torvalds olisi valmis kuoppaamaan koko pakkoruotsin.

- Yksinkertainen totuus on, ettei nykyinen järjestelmä toimi, Torvalds sanoo.

Hänen mukaansa nykyisenkaltainen pakkoruotsi ei auta ruotsinkielisiä, koska tarvittavia palveluja ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan ruotsiksi.

- Suomenkielisissä kouluissa ei opita kunnolla ruotsia emmekä saa ruotsiksi niitä palveluja, joihin meillä on oikeus, Torvalds sanoo.

Torvaldsin mielestä pakollista kouluopetusta tärkeämpää olisi taata palvelujen saatavuus. Hän arvioi, että myös Ylen kyselyssä näkyy kaksikielisillä alueilla asuvien suomenruotsalaisten arkipäivä.

- Suurin osa niistä, jotka ovat valmiita luopumaan [pakollisesta] ruotsin kielen opetuksesta, asuvat ruuhka-Suomessa. He näkevät, ettei nykyinen systeemi toimi.

http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_repii ... in/2239156

[Sees]

Laitoin tekstin myös Suomi24-palstalle, missä siihen vastasi nimimerkki "Vesa Kaitera" 22.11.2012 06:14

Jos kyse olisi pelkästään ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta suomenkielisiltä koululaisilta, niin uskon, että tuo noin periaatetasolla saisi varsin paljon kannatusta ruotsinkielisellä puolella. Mutta tämä kokonaisuus on melkoinen vyyhti, johon sisältyy ruotsinkielisen väestön suomenkielisestä väestöstä poikkeava käsitys suomalaisen kulttuurin sisällöstä ja suomalaisesta identiteetistä. Kyse on myös rahasta ja vallasta, sekä siitä, että pieni vähemmistö varsin ymmärrettävistä syistä pelkää jokaisen muutoksen heikentävän omaa asemaansa. Ensin lopetetaan pakkoruotsi, sitten menee kaksikielisyys, ja lopulta ruotsinkielisen väestön omalla kielellään saamat palvelut näivettyvät kokonaan. Tätä kehitystä ruotsinkieliset pelkäävät, ja tämän voin kyllä ymmärtää.

Mutta tilanne on kuitenkin sellainen, että hyvin huomattava enemmistö suomalaisista vastustaa selkeästi pakkoruotsia. Tuon systeemin ylläpitäminen synnyttää katkeruutta ja vihaa ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä vähemmistöämme kohtaan. Kaksikielistä Suomea kannatti vielä kymmenisen vuotta sitten noin 3/4 suomalaisista, nyt yksikielisyyden kannattajia on jo enemmän kuin kaksikielisyyden. Väitän, että suurin syy tuohon kehitykseen on ollut katkeroituminen siihen, ettei kansan suuren enemmistön ääni kuulu Suomen kielipolitiikassa. En usko, että pakkoruotsin poistaminen palauttaisi Suomea mihinkään idylliseen tilaan, mutta kyllä asiat muuttuisivat pari pykälää nykyistä normaalimmaksi.

[Eero Nevalainen]

Luultavasti siksi, että pari vuotta sitten vähän avoimemmaksi muuttunut kielikeskustelu saatiin aika tiukalla junttauksella ajettua takaisin niihin virallisiin uomiinsa, missä sen pitääkin kulkea. Mielestäni tilanne on nyt huonompi kuin noin viisi vuotta sitten. Keskustelu on tavallaan yksipuolisesti "päätetty" ja kaikki kriitikot leimataan automaattisesti kaikilla mahdollisilla negatiivisilla assosiaatioilla, joita vastaan sitten pääsee taistelemaan -- ettei vain itse asiasta voisi puhua.

Sitten ruotsinkielisellä puolella kannattaa olla vain hiljaa.

Pitää muistaa tämä oliko se nyt Taxellin toteamus, että suomenkielisten kanssa ei pidä keskustella asiasta...

[TK]

Pakkoruotsittaja-Kataisen hallitusohjelma Ahtisaaren papereineen lienee suurin syy keskustelujen tyrehtymiseen. Pakkoruotsittajat ajattelevat olevansa nyt vahvoilla ja uskovat pakon purevan suomalaisiin samoin kuin aiempinakin vuosikymmeninä. Kun pakotetaan tarpeeksi kovaa, niin kansa napisee aikansa, mutta tyytyy lukemaan pakkoruotsia entiseen malliin. Näin pakkoruotsittajat ilmeisesti ajattelevat.

Saa nähdä, miten käy. Kauanko kansa alistuu ja istuu kiltisti pakkoruotsituksen piinapenkkiin.

[dejavu]

uskovat pakon purevan suomalaisiin samoin kuin aiempinakin vuosikymmeninä"

Mutta eihän pakko ole tuonut ruotsin osaamista.. eli pakko ei pure.

Mutta josoa pakko onkin itseisarvo.. eli pakotetaan ihmiset turhan pantiksi istumaan tunneille..
Massat saadaan liikkumaan ruotsin luokkaan ja takaisin, mutta ilman hyötyä-

No, kai väestön massasiirtymiset jollekin tuottavat tyydytystä
Tuleehan siinä vallan tuntua!
"Minä määrään" nämä finnit menemään massoina ruotsinluokkaan!

[dejavu]

Luultavasti siksi, että pari vuotta sitten vähän avoimemmaksi muuttunut kielikeskustelu saatiin aika tiukalla junttauksella ajettua takaisin niihin virallisiin uomiinsa, missä sen pitääkin kulkea. Mielestäni tilanne on nyt huonompi kuin noin viisi vuotta sitten. Keskustelu on tavallaan yksipuolisesti "päätetty" ja kaikki kriitikot leimataan automaattisesti kaikilla mahdollisilla negatiivisilla assosiaatioilla, joita vastaan sitten pääsee taistelemaan -- ettei vain itse asiasta voisi puhua.

Sitten ruotsinkielisellä puolella kannattaa olla vain hiljaa.

Pitää muistaa tämä oliko se nyt Taxellin toteamus, että suomenkielisten kanssa ei pidä keskustella asiasta...

Mielestäni kielikeskustelusta on tullut nyt enemmän omilla nimillä käytävää keskustelua, jota käydään myös puolueiden sisällä.
SDP ja vasemmisto tosin on oman keskustelunsa hiljentänyt, mutta kokoomuksessa kapina jatkuu,
Kokonaan uusi peluri on PS ja erityisesti PS-nuoret, jotka vaativat jopa virallista yksikielisyyttä-

Ei keskustelu mihinkään ole loppunut eikä lopu, vaikka ruotsalainen puoli ja Ahtisaari sanoisi PUNKT OCH SLUT!
Sieltä maton alta se kyllä koko ajan tulee esiin, vaikka sitä kuinka työnnettäisiin piiloon.

Keskustelua käydään muuallakin kuin netissä, eikä paljon tarvitse pintaa rapsuttaa, kun rivikansalainen kertoo kantansa..
eikä se ole paremman väen mieleen..Siksi ovat hiljaa.

Seuraava avaus heiltä on "Kansallinen kielistrategia"!
Se tulee olemaan samaa unelmahöttöä kuin tähänkin asti..

[Suomalainen]

Keskustelua käydään muuallakin kuin netissä, eikä paljon tarvitse pintaa rapsuttaa, kun rivikansalainen kertoo kantansa...

Eikö mieleen vieläkään muodostu että muitakin tapoja on kuin tyhjänpäiväinen keskusteleminen oman porukan kesken? Tästähän voidaan keskustella sata vuotta eikä mikään muutu.

[Jari Helispuro]

Keskustelua käydään muuallakin kuin netissä, eikä paljon tarvitse pintaa rapsuttaa, kun rivikansalainen kertoo kantansa...

Eikö mieleen vieläkään muodostu että muitakin tapoja on kuin tyhjänpäiväinen keskusteleminen oman porukan kesken? Tästähän voidaan keskustella sata vuotta eikä mikään muutu.

Keskustelu ei ole ollut turhanpäiväistä. Joskus tietenkin tämä oman porukan kesken asioista vatvominen voi turhauttaa, mutta kymmenen vuotta on lyhyt aika ja tänä aikana on saatu asiaa esille melko hyvin. Ihmisiä on tullut mukaan keskusteluun, on avauduttu ja on onnistuttu rohkaisemaan sanomaan mielipiteensä. "Suomalainen" on oikeassa siinä, että mikään ei ole muuttunut (paitsi yo-pakkoruotsi) konkreettisesti. 800 vuotta pakkoruotsitusta ei pyyhitä pois vahvoine yhteiskuntaan juurrutettuine rakenteineen hetkessä.

"Suomalainen" saa - kuten kaikki muutkin - kertoa keinoja asiamme eteenpäin viemiseksi. Voisi ajatella tehokkaampaa verkostoitumista esim yli puoluerajojen kaikkien meitä lähellä olevien tahojen kanssa. Nyt olemme liian hajallaan. Tiedämme tahoja, jotka ovat meidän kannalla mutta puuttuu yhteistyö.