vapaakielivalinta.fi

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat pärjäävät suomenkielisiä heikommin kansallisissa ja kansainvälisissä oppimisvertailuissa.

Koululaisten osaaminen on heikompaa esimerkiksi äidinkielessä, luonnontieteissä ja matematiikassa. Osasyynä on, että viidennes ruotsinkielisten koulujen oppilaista puhuu kotikielenään enimmäkseen suomea.

Pisa-tuloksiin perehtyneen Helsingin yliopiston tutkijan Heidi Harju-Luukkaisen ja Opetushallituksen mukaan koulujen pitäisi tukea nykyistä enemmän näitä oppilaita.

Harju-Luukkainen pitää kuitenkin hyvänä, että koulut avaavat ovensa oppilaille, joiden kotikieli on suomi.

- Vanhempien on syytä tiedostaa, ettei kielitaito tule ilmaiseksi, hän sanoo.

Oppimistuloksissa alueelliset erot koulujen välillä ovat suurempia kuin erot suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 48049.html

viidennes ruotsinkielisten koulujen oppilaista puhuu kotikielenään enimmäkseen suomea.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että opetustoimen arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulla kymmenessä vuodessa enemmän kuin viidennes oppilaista on maahanmuuttajataustaisia eli puhuvat kotona jotain muuta kieltä kuin suomea.

Ongelma on siis yhteinen ja sitä ei ratkaista lisärersursseilla ruotsinkielisille kouluille. Tarvitaan avointa puhetta siitä, mitä lasten erilaiset kotikielet vaativat koululta ja miten tulee panostaa erityisesti äidinkielen/koulukielen oppimiseen.

Sama uutinen myös Hesarissa http://www.hs.fi/kotimaa/Kaksikieliset+ ... 5614213330

Etenkin pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisiin kouluihin laitetut lapset ovat lähes kaikki kaksikielisiä (suomi+ruotsi mallilla). Tarvittaisiin kaksikielisiä kouluja. Tämä asia on ollut usein esillä julkisuudessa. Rkp vastustaa kaksikielisiä kouluja uppiniskaisesti.

Vanhempien pitäisi tiedostaa, että ruotsinkielisten koulujen oppimistulokset ovat selvästi suomenkielisiä kouluja heikompia.
Kannattaako suomenkielisiä lapsia laittaa heikkotasoisiin ruotsinkielisiin kouluihin?

TK, kirjoitit taannoin: "Keskustelu kaksikielisistä kouluista on jatkunut pitkin syksyä. Hesarissa on su 18.12./D7 kirjoitus otsikolla "kaksi kieltä, kaksi mieltä", jossa viitataan koko syksyn keskusteluun. Kirjoituksessa nykyisenlaiset ruotsinkieliset koulut saavat osakseen voimakasta kritiikkiä siksi, että ruotsinkielissä kouluissa väheksytään kaksikielisten lasten suomenkielistä identiteettiä. Kirjoittajan mukaan Helsingin seudulla ruotsinkielisten koulujen oppilaista kaksi kolmesta on syntyjään kaksikielisiä."

Tarkoittaakohan tässä "syntyjään kaksikielisiä", että toinen vanhemmista puhuu muuta kuin ruotsia?

Mistä tällaiset luvut saisi tarkistettua?

Selasin palstan vanhoja viestejä. Vuosi sitten alkoi näkyä vaatimuksia kaksikielisistä kouluista.

Kaksikielisyystutkimuksen tohtori varoitti HBL:ssä muutoksesta, joka on tapahtumassa:

http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2011 ... et-en-fara

- Koulukeskustelussa on ero entiseen - vahvaa ruotsia äidinkielenä tai ensimmäisenä kielenä ei enää tavoitella ensisijaisena ja itsestäänselvänä vaan tavoitellaan hyvää, jopa erinomaista suomentaitoa.

- Ei uskota enää kansalliskielimalliin vaan ennemminkin ollaan siirrytty vähemmistökielimalliin ruotsin suhteen.

- Ilman koulua, joka voimallisesti välittää äidinkieltä ruotsia tulevaisuuden tärkeimpänä valmiutena ja jatkaa lasten sosiaalistamista suomenruotsalaiseen ryhmään ja identiteettiin, emme voi olettaa, että nämä lapset aikuisina myös välittäisivät kielen seuraavalle sukupolvelle.

Kaksikielisyys on siis todella vaaralliseksi koettu asia "kaksikielisyystutkimuksessa".

Viime talvena toimittaja Ängelslevän omasta kaksikielisestä perheestään ja sen kouluongelmista kertova juttu Hesarissa (ei nettihesarissa) herätti keskustelua (ei enää toimivaa linkkiä) ja moni kertoi siitä, miten ruotsinkielinen koulu ei palvele su+ru -kaksikielisiä perheitä:

"Olisin toivonut, että HS olisi julkaissut tämän artikkelin myös nettisivuillaan ja siten myös avannut keskustelun asiasta --- Toimittaja Ängelslevä oli erittäin hyvin saanut kuvattua tämän ongelman jonka edessä on suuri osa --- kaksikielisistä perheistä joissa äidinkielet ovat suomi ja ruotsi. Ne perheet joissa kielet ovat esimerkiksi suomi ja saksa/ranska/englanti eivät kohtaa tätä ongelmaa olleenkaan. --- Jos tällainen perhe tekee koulun valinnan kuten Ängelslevän perhe, niin lopputulos on juuri kuvatun kaltainen. Lapsen kielellinen kehitys on Suomen kielen osalta väistämättä huono. Niin agressiivisesti ruotsinkieliset koulut (opettajat) pyrkivät pakottamaan lapset vain ruotsinkielisiksi."

"Miksi tosiaan ruotsikieliset pitävät kiinni kielestään, mutta vaativat suomenkielisille ruotsin opetusta ja kielikylpyjä bulvaaniensakin (MA) avulla? Perheeni on lapsinemme kietoutunut tähän verkkoon. Itse olen 1/4 ruotsinmaalainen ja puhun jossakin määrin ruotsia kuten lapsenikin. Lapseni ovat aviossa ruotsinkielisten kanssa. Appivanhemmat ovat fanaatikkoja kielensä suhteen. Eivät salli lastensa lasten menoa edes suomenkieliseen päiväkotiin jotteivät oppisi suomea. Yksi apeista puki pelon sanoiksi. "Suomenkieliset jyräävät ruotsinkieliset yhdessä sukupolvessa suomenkielisiksi ellemme ole ehdottomia". Niinpä 12 vuotiaatkin lapsenlapsemme ovat ummikkoruotsalaisia Suomen Espoossa!"

"Suomenruotsalaisena yhdyn tähän kirjoitukseen täysin, olen itse naimissa suomenkielisen kanssa ja lapsemme käy ruotsinkielistä koulua. Meitä palvelisi huomattavasti paremmin kaksikielinen koulu missä molemmat kielet esitettäisiin tuttuina ja kivoina kielinä. Oikein jurppii kun ei voida opettaa myös suomenkieltä heti ekasta äidinkielenä. Suuri syy tähän on Folktinget jotka ovat niin fundamentaaleja että saavat talebaanitkin näyttämään kompromissinhaluisilta partasediltä. Joka kerta kun joku rkp:ssä vahingossa ehdottaa jotain ratkaisua, jossa ruotsi ei ole kielenä ehdoton ykkönen, hänet palautetaan ruotuun asap ja jatketaan kuten ennen toivoen että 1800-luku palaisi. Nyt on toki valoa tunnelin päässä kaksikielisiä perheitä on jo saavuttanut kriittisen massan pääkaupunkiseudulla joten jotain vaihtoehtoista ratkaisua on pakko keksiä. Sen lisäksi yhä useampi suomenruotsalainen kokee folktingetiä fanaattiseksi lahkoksi, johon ei haluta kuulua, joten tämäkin organisaatio täytyy uudistua. Toivon että parin vuoden päästä kalsikielinen koulu toimii pääkaupunkiseudulla ny kun kissa on nostettu pöydälle. Meidän perheelle se on jo liian myöhään mutta muut voisivat hyötyä tästä."

Näin äkkiseltään ei tule mieleeni mitään kaksikielistä tässä maassa. Ja jos kärjistää ja puhuu vain "kansalliskielistämme", niin ei sittenkään.
On ruotsalainen teatteri ja niin, toimiiko vielä "Lillan"?
Kahden kielen kaksikielistrategia ei todellakaan ole toteutunut missään. Edes Tammisaaressa ei saa simultaanitulkkausta, saati että kokoukset voisi pitää muulla kuin ruotsinkielellä.
Taitaa koko kielistrategia olla vain suomalaisten hämäämistä. Pelaavat aikaa.