vapaakielivalinta.fi

Ajanhukka vai investointi?

Juhani Mykkänen (2.10. HS) ilmaisi kantansa kielten opiskelun tuottamaan ajanhukkaan.
Tärkeä näkökulma sikäli, että yhä useampi impivaaralaissuomalaisten kannattaja on aivan samaa mieltä:
vain englantia tarvitaan.

Lisäksi viimeisin peruskoulun opetussuunnitelma tukee samaa: kielitaitoa ei tarvitse monipuolistaa, lisää vain samaa.

http://www.proflang.org/?x103997=169153

HS (10.9.2012): Uusi tuntijako huonontaa kielitaitoa

Kieltenopettajat uskovat, että uusi peruskoulun tuntijako saattaa heikentää ja kaventaa oppilaitten kielitaitoa, vaikka tarkoitus oli päinvastainen.

Lehdessä haastatellaan SUKOLin puheenjohtajaa Kari Jukaraista, jonka mukaan peruskoulun päättövaiheessa kieliä osataan vastedes todennäköisesti huonommin kuin nyt. Etenkin pakollisen ruotsin opintojen alun varhentaminen oli yllättävä ja kohtalokas ratkaisu. "Sisältö ei siirry tuntien mukana", Jukarainen toteaa.

Ruotsin varhentaminen vähentää vapaaehtoisen pitkän kielen valintoja.
Lehden haastatteleman Jukaraisen mukaan uudistus saattaakin vain vahvistaa nykyistä tilannetta,
jossa lähes kaikki opiskelevat vain englantia ja ruotsia.

Peruskoulun uusi tuntijako tulee voimaan 2016. Yksi uudistuksen päämääristä oli kieliohjelmien monipuolistaminen.

http://www.hs.fi/kotimaa/Kieltenopettaj ... 5597815078
----------------

Suomalaisille tärkein opeteltava vieras kieli on englanti. Suomenkielisille turhin opeteltava vieras kieli on pakkoruotsi.
Englantia pitäisi osata mahdollisimman hyvin. Englannin opetukseen tarvittaisiin lisätunteja.

Ruotsi on saanut kehuja kansalaistensa hyvästä englannin taidosta: http://www.upi.com/Odd_News/2012/10/26/ ... 351270435/
Ruotsalaisten kanssa, kuten myös muiden pohjoismaalaisten kanssa, voidaan näin ollen kommunikoida englanniksi pakkoruotsin sijaan. Pohjoismainen yhteistyö ei siis voi olla peruste pakkoruotsin ylläpidolle. Pohjoismaisen yhteistyön kieli on englanti, ei pakkoruotsi.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yl ... elena.aspx

Kuntaliitto korostaa että, vaikka uudessa tuntijaossa B1- kielen laajuus säilyykin nykyisessä kuudessa vuosiviikkotunnissa, ruotsin kielen varhentamisesta aiheutuu kunnille opetuksen järjestämisestä ja opettajien täydennyskoulutuksesta huomattavia lisäkuluja.

Kuntaliitto pitää raportin puutteena sitä, ettei siinä ole arvioitu ruotsin kielen varhentamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia eikä muita vaikutuksia. B1-kielen varhentamiseen liittyvät todelliset kustannukset tulee arvioida ja korvata kustannukset kunnille täysimääräisenä.

Alakoulussa vuosiluokilla 1-6 opetusta antaa pääsääntöisesti luokanopettaja. Mikäli ruotsinkielen opetus 6. vuosiluokalla toteutetaan luokanopettajan toimesta, edellyttää se laajaa luokanopettajien jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä lisää kuntien kustannuksia muun muassa kasvaneina sijaiskuluina.

Ratkaisu lisännee ruotsin kielen opetusryhmien määrää. Kuntakohtaisista ratkaisuista riippuen jouduttanee opetusta antamaan myös aineenopettajien toimesta. Tämä merkitsee sitä, että kunnissa joudutaan palkkaamaan myös kokonaan uusia kiertäviä ruotsinkielen aineenopettajia. Ratkaisu lisää myös oppimateriaalikustannuksia.

Ruotsin kielen varhentaminen lisää myös oppilaiden kuljetuksia ruotsin kielen tunneille toisiin kouluihin, mikä kasvattaa kuntien kuljetuskustannuksia.

Kuntaliitto edellyttää, että B1 -kielen varhentamisesta aiheutuneet kustannus- ja muut vaikutukset arvioidaan yksityiskohtaisesti ja tuodaan Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsittelyyn. Ruotsin kielen varhentamisesta aiheutuvat kustannukset tulee huomioida vuonna 2013 tehtävän kehyspäätöksen yhteydessä.

Kuntaliitto muistuttaa, että jos kuntien kustannuksia lisätään tai tehtäviä laajennetaan, on valtio luvannut osoittaa rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Tässä kuntien taloustilanteessa valtion tulisi maksaa ruotsin kielen varhentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset täysimääräisesti kunnille.

"Opiskelumotivaation vahvistamisen ja asenteiden kannalta EK pitää erittäin tärkeänä, että jokainen saa valita, mitä kieliä opiskelee.

Perusopetuksen tuntijakouudistusta koskevassa lausunnossaan (2012) EK esitti siirtymistä pidemmällä aikavälillä toisen kotimaisen osalta vapaaseen valintaan.

Ruotsin valitsijoiden määrä pitkänä A-kielenä lisääntyisi ja saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja, että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.
-------------

"Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on maahanmuuttajilla kantaväestöä yleisempää, mikä heikentää myöhemmin heidän työllistymismahdollisuuksiaan. On tärkeää, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksen läpäisyä ja työllistymistä ei tarpeettomasti hankaloiteta liian tiukalla kieliohjelmalla.

Kieliohjelmien osalta tarvitaan yksilöllistä joustavuutta.
[/b

Lähde: http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/la ... _ek20-9750

Ken jaksaa, kahlatkoon läpi!
Eniten ihmetyttää oman liittoni Akavan pakkoruotsihehkutus..
Mutta puheenjohtaja onkin suomenruotsalainen Fjäder, joten objektiivisuutta on turha odottaa...

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSela ... iId=186934

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat ... rkosto.pdf

Tässä ehdotetaan korkeakoulututkinnon ja toisen kotimaisen kielen taidon välinen kytköksen purkamista!
Rohkea lausunto.

Luokanopettajat eivät ole ollenkaan innostuneita kovennetusta pakkoruotsista..

"Yhteenvetona Luokanopettajaliitto haluaa korostaa, että uudessa tuntijaossa on ruotsin kieleen liittyviä asioita, jotka tulevat myöhemmin osoittautumaan virheellisiksi. Näitä ovat ruotsin kielen pakollisuuden alentaminen alakoulun puolelle ja varsinkin A2-kielen varhentaminen alkamaan kolmannelta luokalta. Tämä jälkimmäinen tehdään oman äidinkielen osaamisen ja oppimisen kustannuksella.
Lisäksi koulutuksellinen tasa-arvo koko valtakunnan alueella ei toteudu ja se lisää eriarvoisuutta perusopetuksen osalta. Tämä on vastoin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2011-2016. Siellä todetaan, että korostetaan koulutuksellisen tasa-arvoisuuden periaatteita.
Luokanopettajaliitto näkee, että erityisen lisähuomion kiinnittäminen S2-kielen opetukseen mahdollistaa maahanmuuttajien jatko-opintokelpoisuuden parantamalla heidän suomen kielen taitoaan. Jos tätä pohjaa ei ole, niin pelkkä B3-ruotsin tarjoaminen itsessään ei takaa riittävää ja laajaa kielitaitoa jatko-opintojen mahdollistamiseksi. Näitä kahta pitää siis molempia kehittää rinnakkain. Näin toteutuisi Kesun tavoite ”maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen kielikoulutuksen tasoa parannetaan ja laajuutta lisätään”. Luokanopettajaliitto näkee tämän tavoitteen tärkeämpänä kuin ruotsin kielen opetuksen aientamisen.

Luokanopettajaliitto ry"

dejavu kirjoitti:http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat ... rkosto.pdf

Tässä ehdotetaan korkeakoulututkinnon ja toisen kotimaisen kielen taidon välinen kytköksen purkamista!
Rohkea lausunto.

Kiitos, täällä sanotaan mm. että opiskelijoiden pohjataidot ovat aina vain heikommat ja "Kun koko yliopistotutkinnon saaminen voi jäädä riippumaan toisen kotimaisen suorituksesta, muodostuvat myös paineet kielikeskuksia kohtaan suuriksi. Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoitla luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. Perusasetelma on siis varsin ongelmallinen, ja todellisia, kestäviä ratkaisuja olisi korkeakoulujen näkökulmasta kaksi: joko 1) peruskoulun ja lukion tuottaman kielitaidon selvä kohentuminen, jotta sen varaan voidaan kielikeskuksissa rakentaa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito, tai 2) lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan."

Hallinto on pulassa. Toisaalta ruotsinkielisten vaatimuksesta (folktinget, RKP) pakkoruotsi on tuotu alakouluihin, virkamiehet eivät anna vapautuksia, maahanmuuttajille suunnitellaan lukiossa alkavaa ruotsia ja yo-tutkintoihin puuhataan pakollisia kielikokeita takaisin. Nämä toimenpiteet taas näyttävät asiantuntijoiden mukaan vain heikentävän kielitaitoa, heikentävän jopa oman äidinkielen osaamista, haittaavan siirtymistä lukioon ja matemaattisen osaamisen vahvistamista lukiossa sekä pidentävän lukion kestoa, lisäävän reppuja - kaikki asioita, joista on pyritty eroon.

Virallinen liturgia toistaa, että pakkoruotsi ei ole mistään poissa. Todellisuudessa se tietysti on poissa muusta kielitaidosta, muusta osaamisesta ja pidentää opiskeluaikoja sekä lisää syrjäytymistä. Mitä ihmettä tekee hallintomme, kun todellisuus ja liturgia kohtaavat eikä liturgia näytäkään olevan oikeassa?! Tunnustettaisiinko jo todellisuus vai leikitäänkö vielä...

En ymmärrä mitä järkeä on aikaistaa ruotsi kuudennelle luokalle. Uudistus tulee kalliiksi ja epäilen että se ei paranna kielitaitoa yhtään. Esimerkiksi vaikkapa Janakkalan kunnassa on kaksi yläastetta ja kymmenen ala-astetta. Koulutetaanko luokanopettajat ruotsinopettajiksi vai kiertääkö ruotsinopettaja kymmenessä koulussa? Joka tapauksessa kalliiksi tulee kunnalle. Kun tuntimäärä pysyy samana ja se vaan jaetaan neljälle vuodelle kolmen vuoden sijaan niin oppimistulokset eivät välttämättä parane.

En kannata ruotsin opetuksen lisäämistä mutta jos virkaruotsista ei voida luopua ja yliopistoon menijöiden lähtötasoa on pakko parantaa niin väitän että tehokkaampaa olisi lisätä pakollisten kurssien määrää lukiossa ja palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Kun itse kirjoitin ylioppilaaksi niin pakollisia B1-ruotsin kursseja oli viisi mutta melkein kaikki valitsivat vapaaehtoiset kurssit 6 ja 7 ylioppilaskirjoitusten takia. Noiden kurssien määrääminen pakolliseksi parantaisi ylioppilaiden kielitaitoa enemmän kuin ruotsin aikaistaminen ala-asteelle ja tulisi myös halvemmaksi.

thmas kirjoitti: Koulutetaanko luokanopettajat ruotsinopettajiksi vai kiertääkö ruotsinopettaja kymmenessä koulussa?

Tästä on jo sovittu, luokanopettajista ryhdytään koulimaan ruotsinopettajia lisäkoulutuksella. Näin saadaan myös mukavasti pakkoruotsiin suopeasti suhtautuva, siitä osin palkkansa saava opettajaryhmä.

thmas kirjoitti: jos virkaruotsista ei voida luopua ja yliopistoon menijöiden lähtötasoa on pakko parantaa niin väitän että tehokkaampaa olisi lisätä pakollisten kurssien määrää lukiossa ja palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

Tässähän ei ole muuta vikaa kuin että se rokottaa aivan kaikkien lukiolaisten muita opintoja. Kun yo-ruotsista tehtiin vapaaehtoinen tavoitteena oli lisätä matemaattisten aineiden kirjoittajia (onnistui) ja tehdä ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset mahdollisiksi (onnistui) sekä vähentää yo-tutkinnon kielipainotusta (onnistui, mutta edelleen nimenomaan kielellisesti lahjakkaiden on kaikkein helpointa kirjoittaa hyvin arvosanoin ja itselleen vahvimpiin aineisiin keskittyen) ja vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa (onnistui).

Sees kirjoitti: Tässähän ei ole muuta vikaa kuin että se rokottaa aivan kaikkien lukiolaisten muita opintoja. Kun yo-ruotsista tehtiin vapaaehtoinen tavoitteena oli lisätä matemaattisten aineiden kirjoittajia (onnistui) ja tehdä ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset mahdollisiksi (onnistui) sekä vähentää yo-tutkinnon kielipainotusta (onnistui, mutta edelleen nimenomaan kielellisesti lahjakkaiden on kaikkein helpointa kirjoittaa hyvin arvosanoin ja itselleen vahvimpiin aineisiin keskittyen) ja vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa (onnistui).

Ei nykytilannekaan ole hyvä kun lukion voi läpäistä käymällä viisi ruotsinkurssia joista yksi saa olla hylätty ja neljästä riittää vitonen. Sitten lähtötaso korkeakoulussa on niin huono että joskus opiskelijan pitää käydä kolme kertauskurssia ennen virkaruotsia ja näissä kertauskursseissa käydään läpi koko lukion oppimäärä. On suurta verovarojen ja opiskelijoiden ajan haaskausta opettaa samat asiat kahteen kertaan, ensin lukiossa ja sitten korkeakoulussa. Läksyjä ei tehdä yhtään koska ruotsi ei ole pakollinen kirjoituksissa ja virkamiesruotsi tuntuu niin kaukaiselta eikä siitä informoida lukiolaisia tarpeeksi.

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... iew=unread

En kannata ruotsin aikaistamista ala-asteelle. Jos sekä englanti että ruotsi alkavat ala-asteella niin kuinka moni valitsee vapaaehtoisen saksan, ranskan, espanjan tai venäjän A2-kieleksi. Kolme kieltä ala-asteella voi olla liikaa useimmille.

No, sehän on selvä, että kolme vierasta kieltä on useimmille liikaa ala-asteella, eikä oppilas sellaista itse ryhdy yrittämäänkään, ellei vanhemmat haaveissaan työnnä. Yläasteella se on yhtä helvettiä, kun halutaan päästä eroon A 2-kielestä, kun on tullut pakkoruotsi englannin lisäksi, ja muutakin pitäisi tehdä. Yläkoulussa ei leikitä luokanopettajan mukavassa piirissä eikä kuljeskella kokeilusuurluokassa tms.

Peruskoulu on menossa hajalle. Varakkaat ja koulutetut vanhemmat varmaan etsivät ohituskaistoja. Viranomaisääliöt ministerin johdolla kukkuvat yhtä ja samaa käkikellon tavoin.

thmas kirjoitti:
Ei nykytilannekaan ole hyvä kun lukion voi läpäistä käymällä viisi ruotsinkurssia joista yksi saa olla hylätty ja neljästä riittää vitonen.

Niin siinä on tasan viisi kurssia liikaa

Muuten tuo oikeus yhteen reputettuun kurssiin koskee koko opiskelua, ei vain ruotsia.

thmas kirjoitti:
Sitten lähtötaso korkeakoulussa on niin huono että joskus opiskelijan pitää käydä kolme kertauskurssia ennen virkaruotsia ja näissä kertauskursseissa käydään läpi koko lukion oppimäärä.

Vaarantaisitko matemaattisten aineiden kirjoittamisen ja ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset ja lisäisit jälleen yo-tutkinnon kielipainotusta, reppuja ja pidentäisit lukioaikaa vain, jotta virkaruotsi sujuisi opiskelijoilta paremmin?

Pakkoruotsin perustelu on kehä. Peruskoulun pakkoruotsia tarvitaan, koska toisella asteella ja erityisesti lukiossa on pakollinen ruotsi. Lukion pakollista ruotsia tarvitaan koska on korkeakoulujen virkaruotsi. Olisiko järkevää kysyä, mihin virkaruotsia tarvitaan? Niin, jotta pieni määrä valmistuneista voisi hakeutua virkamiehiksi, jotka eivät hekään tarvitse ruotsia vaan ainoastaan paperin sen suorituksesta.

thmas kirjoitti:
En kannata ruotsin aikaistamista ala-asteelle. Jos sekä englanti että ruotsi alkavat ala-asteella niin kuinka moni valitsee vapaaehtoisen saksan, ranskan, espanjan tai venäjän A2-kieleksi. Kolme kieltä ala-asteella voi olla liikaa useimmille.

Ei ruotsin aikaistamista ala-asteella kannata kuin Ahtisaaripaperi ja sen taustavoimat. Uusi tuntijakoehdotus tuotiin hallitukseen ilman pakkoruotsin varhaistusta. Mutta samana päivänä RKP:n Nylander ilmoitti tv-uutisissa, että RKP lähtee hakemaan varhaistusta suljettujen ovien takana. Ja kuinka ollakaan, RKP sai lapsillemme varhaistetun ruotsin. RKP:n ajamassa tuoreessa kansalliskielistrategiassa todetaan:

"tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä"

Joko lapsillamme on "oikeus" oppia ruotsia alaluokilta alkaen tai heillä on oikeus valita kieliopintonsa läpi koulupolun. Kumpi on järkevää ja oikeudenmukaista?

Sees kirjoitti: Vaarantaisitko matemaattisten aineiden kirjoittamisen ja ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset ja lisäisit jälleen yo-tutkinnon kielipainotusta, reppuja ja pidentäisit lukioaikaa vain, jotta virkaruotsi sujuisi opiskelijoilta paremmin?

"tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä"

Joko lapsillamme on "oikeus" oppia ruotsia alaluokilta alkaen tai heillä on oikeus valita kieliopintonsa läpi koulupolun. Kumpi on järkevää ja oikeudenmukaista?

Melkein jopa kannatan lasten ja nuorten pakollista oikeutta oppia lukiossa ruotsia. En usko että lukion ruotsi vaikeuttaa ylioppilaaksi pääsyä, ei minun aikanakaan montaa jäänyt lukioon kolmen vuoden jälkeen. Sen sijaan ruotsia-vaille-maisteri opiskelijoita on Suomessa päivä päivältä vaan enemmän.

Virkaruotsia ei pääse karkuun

Ruotsin vapaaehtoisuuskeskusteluissa näyttää unohtuneen eräs olennainen asia: vaikka ruotsi saataisiinkin lukiossa vapaaehtoiseksi, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ruotsin opintoja ei pääse karkuun, sillä kaikkien on siellä pakko suorittaa virkaruotsi.

Mielestäni lukioiden opojen pitäisi korostaa tätä lukiolaisille, etteivät he sahaisi omaa oksaansa liian varhaisessa vaiheessa. Amk:n ja yliopistojen propedeuttiselle kurssille joutuminen -–ja usein pitkään kestävä jonottaminen – on varmasti harmittavampaa kuin riittävän pohjan luominen lukiossa.

MERVI KAILA

Kieltenopettaja, Saimaan AMK

http://www.oaj.fi/pls/portal/docs/PAGE/ ... 134632.htm

Oikeus ei voi olla pakko. Vain vapaudessa voi oikeus johonkin asiaan toteutua. Yksilön on saatava vapaasti valita, haluaako hän käyttää oikeuttaan vai ei. Näin pitää tapahtua myös ruotsin kielen suhteen: ruotsi on muutettava valinnaiskieleksi. Jokaisen on itse (alakoulussa vanhempien valinta) voitava valita haluaako opiskella ruotsia vai ei. Valinnanvapauden on oltava voimassa kaikilla koulutuksen tasoilla.