Kaksikielisyyden hinnan kysely syvästi loukkaavaa!

[Sees]

Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että perussuomalaiset kunnallisvaaleja kohti mentäessä paljastavat pimeämmän puolensa. Varjobudjetissaan perussuomalaiset nimittäin haluavat selvittää, mitä ruotsi kansalliskielenä maksaa maalle.

Varjobudjettinsa yhteydessä puolueelle näyttää sopivan suunnata hyökkäys ruotsia, toista kansalliskieltä kohtaan, kirjoittaa ruotsinkielinen eduskuntaryhmä lausunnossaan.
Ruotsinkielinen eduskuntaryhmä katsoo ehdotuksen olevan syvästi loukkaava Suomen ruotsinkielistä väestöä kohtaan.

Ryhmä katsoo, että kunnioitusta perustuslaissa annettuja oikeuksia kohtaan ei voida mitata rahassa ja yhteiskunnallinen hyöty maan kaksikielisyydestä on kiistaton.

alkuperäinen teksti:
Svenska riksdagsgruppen anser att Sannfinländarna lagom till kommunalvalet avslöjar sina mörkare sidor. I sin skuggbudget vill Sannfinländarna nämligen utreda vad svenskan som nationalspråk kostar landet.
I samband med sin ”skuggbudget” passar partiet på att rikta ett frontalangrepp mot det ena nationalspråket, svenskan, skriver Svenska riksdagsgruppen i ett uttalande.
Svenska riksdagsgruppen finner förslaget djupt sårande för den svenska befolkningen i Finland.
Gruppen anser att respekt för grundläggande rättigheter kan inte mätas i pengar och den samhälleliga nyttan av landets tvåspråkighet är obestridlig.
http://svenska.yle.fi/artikel/2012/10/1 ... arna-sarar

Tässä muutamia poimintoja uutisen kommenttiosuudesta:
- Pitäisi selvittää, mitä maksaa se, ettei Suomesta ole onnistuttu tekemään täysin kaksikielistä. Jos olisi, olisimme paljon lähempänä taloudellista tasa-arvoa Ruotsin kanssa, jopa menneet ohi.
- Pitäisi selvittää, miten maa tulisi toimeen ilman 300 000 suomenruotsalaista.
- Voisi kysyä, mitä suomi maksaa...
- Suomenkieliset (finnarna) ovat innokkaampia imemään kunnan rintaa kuin suomenruotsalaiset. Me suomenruotsalaiset ruokimma monta suomenkielistä, sillä työskentelemme keskimäärin kolmesta yhdeksään vuotta suomenkielisiä pitempään alueesta riippumatta, käytämme vähemmän sosiaalipalveluja, emme juokse käsi ojossa luukulta luukulle kerjäämässä tukea. Olemme ylipäätään parempia kansalaisia, finländareita, kuin finnarit. Presidenttimme teki saman huomion puheessaan, kun hän sanoi, että suomenruotsalaiset ovat hyviä finländereitä.
- Asun Espoossa, opiskelen ja teen työtä ruotsiksi, lapset ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa. Kaikki paperit valtiolta ja kunnalta saan ruotsiksi eikä kaupoissakaan tarvita suomea. Ehkä suomen osaaminen vähän helpottaa, mutta ruotsilla pärjää hyvin osaamatta suomea. Pärjäsin jopa Tampereella vuoden ruotsilla ja englannilla.

[dejavu]

Kyllä tässä maassa mielensäpahoittajai riittää:
Joka päivä monen asian kustannukset ovat arvioitavina.
Vanhustenhoito, lastenhoito, koulutus, sairaanhoito, oikeus valita asuinpaikkansa, koko maan puolustaminen ja asuttuna pitäminen jne,
Perusoikeuksia kaikki, ja taloudellisen arvioinnin kohteena.

Kuten aiemmin kirjoitin, suomenruotsalaiset ovat pilallehemmoteltuja kakaroita,
jotka pillahtavat itkuun, kun heidän erityisetujensa hintaa aletaan kysellä.

Viimeksi asiaa yritettiin selvittää kielilain säätämisen yhteydessä, ei onnistunut silloinkaan, 2003.

"Me olimme kovin pettyneitä siihen, että hallituksen esityksessä on varsin puutteellisesti tämänkin yhteydessä esitetty kustannusvaikutukset.
Myöskin hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että esitys merkitsee todennäköisesti lisääntyviä henkilöstö- ja käännösmenoja.
Perustuslakivaliokunta yhtyy tähän yleisarvioon ja uskoo kustannuksia aiheutuvan erityisesti henkilöstön koulutuksesta.
Erittäin tärkeätä on, että taloudelliset vaikutukset arvioidaan siinä yhteydessä, kun seuraava budjetti rakennetaan.
Olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että tässä hallituksen esityksessä taloudelliset vaikutukset ovat varovaisuudessaan ja pintapuolisuudessaan ehkä ennennäkemättömät ja kaikkea muuta kuin vakuuttavat.
Meidän mielestämme on välttämätöntä, että näistä asioista esitetään huolellisiin arvioihin perustuvat ja pohjautuvat tiedot budjetin yhteydessä."

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/ist ... aadannoksi

[Hannu Jussi]

Ja taas vähän asian vierestä.

Kulttuurieroista su/suru voi mainita surujen valittamis- ja riitelykulttuurin (ihan myös keskenään) esimerkkinä Tammisaaren anteeksi Raaseporin kaupunginjohtaja joka ei ole puheväleissä monenkaan valtuutetun kanssa. Uudet valtuutetut (ehdokkaat), taas kerran, kehottavat alueen päättäjiä lopettamaan riitelyn.
Riitely ja "jalkojen polkeminen" on juuri tuota dejavun hyvin kuvaamaa hemmotellun lapsen käytöstä.

Männä päivänä bussia odotellessani Espoossa tapasin pysäkillä vanhemman rouvan (kertoi että oli tepastellut omakotitalosta)... kuinka ollakaan aloimme jutella Tammisaaresta, josta rouva oli muuttanut vuonna 1946. Kyseli minulta: "Joko siellä on töitä?"

[Sees]

Entä jos yritetään laskea, mitä pakkoruotsi vie työvuosina.

Peruskoulussa nyt vähintään kolme, pian neljä vuotta. Läksyineen ajankäyttö yhdistettynä vähintään kaksi kuukautta.

Lukiossa vähintään viisi kurssia, mikä on normaali yhden jakson sisältö eli kaksi kuukautta. Moni kuitenkin reppaa kurssinsa ja joutuu käymään ylimääräisillä kesäkursseilla ym.

Korkeakoulussa tai yliopistossa virkaruotsi vie pari kuukautta. Varsinkin ammattikorkeakouluista on kerrottu, että osa joutuu käymään valmistavan kurssin kolmesti ennen varsinaiselle virkaruotsin kurssille pääsyä, mikä tietysti huomattavasti nostaa suoritusaikaa.

Yhteensä siis vähintään kuusi kuukautta. Lukion käy lähes puolet ikäluokasta ja korkeakoulututkinnon suorittaa tällä hetkellä n. 30% suomenkielisistä.

Onko laskutapaan huomauttamista?

[mpartel]

Onko laskutapaan huomauttamista?

Vain se, että eri alojen virkamiesruotsit ovat erilaajuuksisia, ja niillä on eri vaatimustasot. HY:n matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa se on paljon suppeampi kuin mainitsemasi pari kuukautta, ja vaadittu "osaaminen" on niin olematonta, että luultavasti harvempi joutuu valmisteleville kursseille. Tosin meillä myös riippuu paljon opettajasta, miten realistisesti hän tilanteen hahmottaa ja/tai miten kiusanhaluinen hän on.

[NRR]

Näin seitsemän vuotta sitten.

Nähdäkseni Soininvaaran arvio vuoden pakkoruotsista (lukukausi 9kk) on oikea.

Neljä vuotta sitten kuntaliiton laskelmien mukaan yhden lapsen kouluvuosi maksaa 9000 euroa, tarkasti 8935 euroa. Pakollinen kieli tulee muuta opetusta paljon kalliimmaksi, koska siinä on yleensä puolikkaat ryhmät, paljon materiaalia ja paljon tuki/erityisopetusta.

Arvelen, että kymppitonnin hintalappu pakkoruotsille yksilöä kohti on ok. Jos ikäluokka on 60 000, niin hinta on 600 000 000 eli 600 miljoonaa vuodessa.

Yksilön menetyksiä ja kaksikielisyysnäytelmän käännös- ja kulissikuluja tämä ei sisällä.

Miten te laskisitte?

[mpartel]

Minusta tuo laskelma on vakuuttava, vaikka hintaa ei edes arvioisi muita oppiaineita korkeammaksi.

Tuohon tulee päälle vielä paljon vaikeammin arvioitavat piilokustannukset siitä, ettei opiskellut jotain hyödyllisempää, viivästyvät valmistumiset tai valmistumatta jäämiset korkeakouluissa, ja yleinen opiskelumotivaation lasku. Näitä ei ehkä kannata tuoda kovin vahvasti esille keskusteluissa, koska niistä on paljon helpompi vängätä kuin tuosta suoraviivaisesta laskelmastasi.

[NRR]

Totta.

Toisaalta esimerkiksi maanpuolustusvelvollisuuden hintaa laskettaessa lasketaan myös arvioitu palkanmenetys.

[lpo]

Virkamiesruotsin takia viivästyneet valmistumiset ja kokonaan valmistumatta jäämiset ovat kyllä ehkä hiukan vaikea aihe pakkoruotsin kustannusten arvioinnissa, mutta jonkunlaisiin lukuihin lienee mahdollista päästä ainakin hyvin karkealla tarkkuudella.

Oletetaan pahin skenaario: Nuori turhautuu virkamiesruotsin vuoksi, lopettaa opintonsa ja syrjäytyy (syrjäytymiselle on toki lukuisia eri syitä, mutta ei mennä tähän sen syvällisemmin vaan otetaan karrikoitu esimerkki). Tämä jos jatkuu koko loppuelämän, niin joku taannoinen tutkimus esitti, että tästä koituu yhteiskunnalle miljoonan kustannukset nuorta kohden.

Tämän lisäksi täytyy toki ottaa huomioon alakohtaiset keskiansiot ja laskea niiden perusteella valtion menettämät verotulot. Eiväthän toki kaikki pakkoruotsin takia valmistumatta jääneet työttömäksi jää. Monet pääsevät töihin muuten tai lähtevät ulkomaille, mutta todellisten kustannusten laskemiseksi pitäisi olla käytössä niin hurja määrä dataa, että tavanomaisella kansalaisella ei siihen ole pääsyä ainakaan helposti.

[NRR]

Laskeskelin tarkemmin. Soininvaaran kohdalla lukuvuosi ruotsia on pätevä arvio. Nykyikäluokilla määrä jää puoleen vuoteen.

- Peruskoulussa tunteja B1-ruotsissa joko 20% (minimi) tai 30% (esim.Helsinki) yhden vuoden tunneista, yläkoulun tunnit eivät ole niin "kalliita" kuin alakoulun, muttä hintaa nostaa useimmissa kouluissa paitsi tuki/erityisopetuksen määrä myös pienet ryhmät. Kaikki vedetään läpi.
Hinnaksi tulee n. 2000-3000 euroa

- Lukiossa yksi jakso eli 20% vuoden tunneista, osa toki tekee kaikki kurssit kahdesti, osa ei selviä sittenkään.
Hinnaksi tulee n. 2000 euroa

- Ammattikoulussa yksi kurssi. Hinta ?

- Korkeakouluissa 3-6 opintopistettä, määrällisesti vain n. 5% vuosisuorituksesta, mutta todellisuudessa mitä tahansa nollasta ylöspäin. Hinta ?

Lisäksi kaikki hinnat olisi laskettava kunta/oppilaitoskohtaisesti.

Pudotan arvioni 5000 euroon korkeakoulutettua kohden ja 3000 euroon ammattitutkintoon jättävää kohden. Molempia lienee noin puolet ikäluokasta.

Silloin kokonaishinnassa jäätäisiin 240 000 000 euroon vuodessa, neljännesmiljardi.

Tietysti peruskoulutuksen hinnassa on paljon tiloihin, toimintaan ja turvallisuuteen liittyviä menoja, joita ei voi irrottaa loppusummasta. Pitäisi tietää kielitunnin keskihinta. Toisaalta koulu on kokonaisuus ja kaikki tuohon ikäkauteen sijoittuva pakollinen opetus sisältää myös koko rakennelmaan liittyviä kuluja.

[NRR]

Mikä hinta lasketaan sille, että
- monen kohdalla pakkoruotsi lisää erityisopetuksen tarvetta ja syö koulumotivaatiota
- tarpeelliset kielet on kustannettava ylimääräisinä opintoina, mutta laajaa kielivarantoa ei sittenkään saavuteta
- kielten opettajien koulutuksesta ja kielenopetuksen tutkimuksesta liturgiaruotsi vie leijonan osan ja vääristää tutkimustuloksia
- luokanopettajien koulutuksessa ruotsi vie osan varhaistuksen jälkeen
- kokeiluina ja koulutussuunnittelussa ruotsiin panostetasn kaikilla tasoilla
...

Pakkoruotsin koulutusrakennelmissa on myös paljon kallispalkkaisia professoreja, tutkijoita ja asiantuntijoita, joiden työpanoksella ei ilman pakkoruotsia olisi mitään merkitystä.

[NRR]

Virkamiesruotsin takia viivästyneet valmistumiset ja kokonaan valmistumatta jäämiset ovat kyllä ehkä hiukan vaikea aihe pakkoruotsin kustannusten arvioinnissa, mutta jonkunlaisiin lukuihin lienee mahdollista päästä ainakin hyvin karkealla tarkkuudella.

Jos olisi halua, tästä olisi joo teetetty iso joukko opinnäytteitä graduista väikkäreihin.

Sen sijaan asia vaietaan tai siitä tehdään tällaisia hymistelyjuttuja, kuten pari vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa.
http://www.uljas.net/ruotsin-osaajista-on-jo-pulaa/?

Miksi ohitetaan tämä karmea lause ilman pohdintaa: "Vuosittain koko Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin noin 40–60 opiskelijaa, joille ruotsin kurssi tarkoittaa uusintatenttiä toisen perään."

Noilla opiskelijoilla ei ole asenneongelma vaan ilmiselvä oppimisvaikeus kielissä. Ei kukaan tee itselleen tuollaista kiusaa!

Eräs haastatelluista kertoi: "Olen vuoden ajan yrittänyt saada ruotsin kurssia läpi. Se varmaan osittain johtuu siitä, että minulla on lukihäiriö, joka vaikeuttaa sanojen muistamista. Ensi vuonna luultavasti menen kertauskurssille. Ruotsin opiskelu on ihan turhaa, eihän sitä käytetä yhtään missään. Englannilla pärjää ihan hyvin. Jos jotain kieltä täälläpäin Suomea tarvittaisiin, niin venäjää."

Tämä nuori ihminen ei missään muussa maassa joutuisi kärvistelemään itselleen täysin hyödyttömän kielen tenttien kanssa valmistuakseen ympäristötieteiden asiantuntijaksi!

Malliksi tälle kipuilijalle on nostettu ruotsinsa kiltisti taistellut Juho, joka opiskeli terveystaloustiedettä:
– Eihän se ruotsin kurssi mitään herkkua ollut, mutta kovalla työllä sain siitä tyydyttävät tiedot opintorekisteriin. Aina sanotaan, että ei Itä-Suomessa ruotsia tarvita. Onhan se totta, että Kuopion torilla kuulee enemmän venäjää kuin ruotsia. Henkilökohtaisesti minulla ei ole vahvaa mielipidettä asian suhteen. Kielitaito on rikkaus, puhuttiinpa mitä kieltä tahansa.

Tuossa jutussa on kaikki faktat:
- ruotsia ei tarvita
- ruotsin opiskelu on hankalaa, vie valtavasti resursseja
- kielikeskukset ovat ruotsikeskuksia...
Mutta mitään johtopäätöksiä ei saa tehdä, sillä "Suomi on kaksikielinen maa".

Jo viidenkymmenen itäsuomalaisen opiskelijan opintojen pitkittyminen, osalla kariutuminen ruotsin takia on iso menetys kaikille. Ruotsin takia ongelmissa olevien kokonaismäärä opiskelijoista nousee vuosittain vähintään satoihin, luultavasti tuhansiin. Jos Itä-Suomen yliopistossa aloittaa n. 2500 opiskelijaa ja heistä 50 joutuu pulaan ruotsin kanssa, kyse on kahdesta prosentista (2 %). Koko ylioppilasikäluokasta kaksi prosenttia olisi 600. Tekniikan aloilla ja ammattikorkeissa osuus on varmasti suurempi.

Ja tämän kysely on siis "syvästi loukkaavaa" ruotsinkielisiä kohtaan!

[Uusi kielipolitiikka]

Eikö voitaisi puhua selkokielellä, mitä "kaksikielisyys" tarkoittaa?

Onko se ideologia, jolla väkisin yritetään ylläpitää reaalimaailmassa tuntematonta, tavalliselle kansalaiselle vierasta tosiasiallista privilegio- järjestelmää?

Kyllä tällaisen ideologian ja politiikan hinta pitää voida arvioida kiihkottomasti.

Ja tuon ideologian hinta on kiistatta korkea, vähintään satoja miljoonia vuosittain pelkkinä uponneina kustannuksina eli konkreettisesti menetettynä rahana.

Keskitytään vaikka nyt ensin tähän konkreettiseen rahasummaan, joka kuluu ruotsin kielen räikrsäti ylikorostetun aseman ylläpitoon.

Myöhemmin voidaan arvioida erikseen vaihtoehtoiskustannuksia.

Vaihtoehtoiskustannukset ovat varmasti vähintään satoja miljoonia, ellei miljardeja vuosittain.

Tehdyillä valinnoilla on aina vaihtoehtoiskustannus. Tietyn valinnan vaihtoehtoiskustannus kertoo, mistä on luovuttava, kun joutuu käyttämään rajallisia voimavaroja ylhäältä pakotetun vaihtoehdon toteuttamiseksi.

Salakavalasti vaihtoehtoiskustannus näkyy ja tuntuu (yritysten) jokapäiväisessä toiminnassa ja rutiineissa.

Työpäivä voi olla täynnä ”pakollisia” palavereja, jolloin oikeita töitä ei pääse tekemään koko päivänä. Jos työntekijän asiakkailtaan laskuttama tuntihinta on esimerkiksi 100 euroa, niin vaihtoehtoiskustannus päivän palavereissa istumiselle olisi noin 750 euroa.

Ja jos näissä palavereissa nuokkuu useampia henkilöitä, niin näiden vaihtoehtoiskustannus nousee varsin korkeaksi.

https://talousmentor.com/2016/09/27/vai ... kustannus/

[Uusi kielipolitiikka]

Valtion budjetti on yleensä noin 50 miljardia.
Paljonko siitä on tarkoituksenmukaista käyttää ruotsin kielen privilegioaseman turvaamiseen.

Ruotsissa käytetään suomen kielen tukemiseen valtion rahaa korkeintaan 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomessa ruotsin kielen aseman tukeminen aiheuttaa noin miljardin euron kulupiikin vuosittain.

Kohtuus olisi varmaan 100 miljoonaa euroa,kun ottaa huomioon, että 500 miljoonan YLE verosta 20% menee svenska Ylelle.

Siinäkin tapauksessa arvostusero olisi vielä kymmenkertainen eli bättre folk on ihan oikea termi tässä yhteydessä käytettäväksi.

[Uusi kielipolitiikka]

"oikeuksia ei voida mitata rahassa ja yhteiskunnallinen hyöty maan kaksikielisyydestä on kiistaton"

Kyllä ainakin kokoomus mittaa niitä, kun vanhustenhoidon hoitajamitoitus eli oikeus hyvään hoitoon torpataan perustelulla, että se tulee kalliiksi..

hyöty maan kaksikielisyydestä on kiistaton"

Kuka tämän

kiistattoman hyödyn

hedelmät kerää ja syö?

Ei ainakaan suomenkielinen suomalainen.

Miten muuten muut puolueet reagoivat aikoinaan RKPn valitusvirteen?

Tuliko julkista tukea RKPlle, pakkoruotsin aikaistamisen lisäksi siis?
Sehän sovittiin pienessä piirissä eduskunnan ohi.