vapaakielivalinta.fi

Sees, kun kerran ahkerasti seuraat kielikeskustelua, tutustu myös EU-kontekstiin.
Suomi näyttäytyy kummajaisena monessa suhteessa:

Englanti ei ole pakollinen Suomessa, mutta ruotsi on!
Kieltenopiskelun ajankohtaa on aiennettu monissa maissa, Suomessa aiennetaan vain ruotsin opetusta!
Suurimmassa osassa EUta opiskellaan nimenomaan englantia, Suomessa halutaan VÄHENTÄÄ englannin painoarvoa,
jotta RUOTSI saisi lisää tilaa!
Suomi ei osallistunut eurooppalaiseen kielitaitotutkimuksee 2011-- syy: Meidät olisi naurettu pihalle PAKKORUOTSIN takia!

http://europa.eu/rapid/press-release_IP ... ?locale=fr
http://europa.eu/rapid/press-release_IP ... ?locale=fr
http://europa.eu/rapid/press-release_IP ... ?locale=fr

Eurooppalainen kielitaitotutkimus toteutettiin keväällä 2011, ja sen tulokset julkaistaan perusteellisen analyysin jälkeen tänään. Tutkimuksen aikana testattiin lähes 54 000 oppilasta 14 maassa ja 16 koulutusjärjestelmän piirissä (Alankomaat, Belgian kolme kieliyhteisöä, Bulgaria, Englanti, Espanja, Kreikka, Kroatia, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovenia ja Viro). Arvioinnista saadaan vertailukelpoista tietoa 14–15-vuotiaiden oppilaiden vieraiden kielten taidoista. Testeissä arvioitiin kaikissa maissa viiden EU:ssa yleisimmin opetetun vieraan kielen – englannin, espanjan, italian, ranskan ja saksan – luku- ja kirjoitustaitoa sekä kuullun ymmärtämistä. Lisäksi oppilaat sekä lähes 5 000 kieltenopettajaa ja 2 250 koulunjohtajaa täyttivät kyselylomakkeet, joiden perusteella voidaan päätellä, että kyky oppia kieliä perustuu oppilaan motivaatioon, joka puolestaan on sidoksissa oppilaan perhetilanteeseen, koulutukseen ja laajemmin yhteiskuntaan.

Suomi ja Islanti (ei EUssa) paitsiossa eurooppalaisesta kieliyhteisöstä!
Suomi ja Islanti (ei edelleenkään EUssa) painottavat merkityksettömiä pikkukieliä!

In 2009/10, the percentage of pupils learning languages other than English, French, Spanish,
German or Russian was below 5 % in most countries, and in a significant number the percentage
was less than 1 % (see Figure C11).

The countries with the highest percentages of students
learning a language other than the main five were those where the alternative language was a
mandatory language. These included: Swedish or Finnish in Finland and Danish in Iceland (see
Figure B13).

Country specific notes
Belgium (BE fr): In all reference years, Dutch was a specific mandatory language in Brussels (and in some towns with
specific linguistic status) wherever French was the language of instruction.
Belgium (BE de): In all reference years, German was a specific mandatory language in schools in which French was
the language of instruction for the French-speaking minority resident in the German-speaking region.
Germany: French, rather than English, is obligatory in Saarland.
Ireland: Irish and English must be studied by all students.
Finland: The second state language (Swedish (sv) or Finnish (fi) depending on the pupil’s mother tongue) is specific
mandatory.
Iceland: Students may choose Swedish or Norwegian instead of Danish (da), subject to certain conditions.

SUOMI ON SIIS PAKKORUOTSINSA KANSSA TÄYSIN AINUTLAATUINEN KIELIENEMMISTÖÄÄN SIMPUTTAVA MAA!
Irlannissa iiri on kotoperäinen kieli, kuten suomi Suomessa! Englanti on valloittajan kieli, mutta samalla maailmankieli!

Miksi suomenruotsi onkin tässä taas VIERAS kieli, kun lainsäädännössä se on "kotimainen" ?
Uskomatonta. Eikö kellään poliitikolla ole kokonaiskuvaa tästä hölmöydestä ?

Finland
All students start learning a foreign language as a compulsory subject from the age of 7, 8 or 9,
depending on the choice of individual schools. A second foreign language, compulsory for all, is
introduced when students are 13. The obligation to learn two languages lasts until students are
19 years old. One of these two languages must be the second state language (Swedish or Finnish
depending on students' choice).

Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli, ei mikään "toinen kotimainen" kieli.

Kiitos, onpa painavaa tekstiä!

Tietenkin se on kielitieteellinen ja kasvatustieteellinen tosiasia, että suomenkieliselle ruotsi on vieras kieli. Mutta kun ruotsin pakollisuus tuotiin peruskouluun, niin perusteluna oli tämän kielen kotimainen asema. Tästä muodostui käsitteellinen sekasikiö. "Kotimaisuus"-luokituksella kumottiin hallinnollisesti se mikä on oppilaalle todellisuutta ja mikä on kielitieteellinen tosiasia.

Jokainen voi kysyä miksi ihmeessä sitten ruotsia pitää opettaa alkeista lähtien, jos se kerran ei ole vieras kieli. Opetusministeri Gustafsson höpötti, että "me suomalaiset olemme siinä onnellisessa asemassa, että olemme kaksikielisiä". Näin pitkälle tuo tolkuttomuus on johtanut. Henkilö tietää, ettei itsekään ole sellainen, mutta saarna jatkuu.
Pollittiselta johtokerrostumalta on turha odottaa järkiintymistä, koska se on niin syvälle uponnut tuohon uskomukseensa. Alhaalta ja ulkoapäin tulevat hallinnolliset, poliittiset ja taloudelliset vaikeudet, ja uudet ikäluokat ehkä, saavat aikaan jotain tosiasiapohjaisuutta poliittisen järjestelmän ajattelukuvioissa.

Todellisuudessa kaksikielisiä on lähinnä suurin osa ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä, mutta sitä tosiasiaa ei rekisteröidä. Suomenkielinen lähes 5 miljoonan väestö on harvoissa tapauksissa toimivasti suomi-ruotsi-kaksikielistä.

Kotimaisia ovat myös saamen kielet, romanikieli ja puhujiensa määrällä nopeasti kasvava venäjän kieli, vaikka sillä ei olekaan mitään kotimaisen kielen asemaa.

Kielipolitiikka näyttää kuitenkin olevan päättäjillemme (ja virkamiehille) vähän arka asia, kun tällaiseen tutkimukseen ei ole lähdetty mukaan, vaikka esim. PISA-tutkimuksen tuloksia mielellään hehkutetaan. Eikö osallistumattomuudelle kannattaisi vaatia nyt vastuullisilta selityksiä. Tällainen aihe voisi läpäistä jopa printtimedian harjoittaman sensuurin. Eurooppalaista taustaa vasten suomalaisenkin kielipolitiikan mielekkyyttä (tai mielettömyyttä) pitäisi arvioida.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Suomi jää eurooppalaisen kieliopetusarvioinnin ulkopuolelle.
Suomea on pyydetty aikaisemmminkin mukaan, mutta Suomi on kieltäytynyt.

Kieli-PISAan ei uskalleta lähteä, koska ruotsi ei kuulu EUn viiden opiskelluimman kielen joukkoon..
Suomi tekisi itsensä nauranalaiseksi, kun toisaalta kuvittelee kuuluvansa Euroopan ytimeen,
mutta silti ei salli kansalaisten opiskella suuria eurooppalaisia kieliä..

Toivottavasti yhdistyksen tiedottaja Orsila saa tämän sanoman läpi, kun Tampereella alkaa bussikampanja.
Aamulehdessä oli syyskuun lopulla pienenpieni uutinen koululaisten kieliopintojen aloittamisesta,
siinä kerrottiin Suomen tilanteen ainutlaatuisuudsta Euroopassa. Kuulemma oli raportissa kiinnitetty huomiota siihen.

Jotenkin tämä kysymys nyt pitäisi saada julkiseen arviointiin, varsinkin kun hallituspuolueet muuten hehkuttavat eurooppalaisen
yhteyden ja eurooppalaisen identiteetin tärkeyttä. Selvää kaksinaamaisuutta havaittavissa.

Pakkoruotsin poistaminen sopii sekä "federalisteille" että perus-S:lle!!!

Näkökulmaa sivutaan Iltalehden "Suorat sanat"-palstalla 17.10.2012:

Pakkoruotsi estää kielivalinnat

Uutisen mukaan eurooppalaiset lapset aloittavat kielen opiskelun yhä aiemmin. Esimerkiksi Belgiassa kieliopinnot alkavat piakkoin jo kolmevuotiaina. Eurostatin raportista ilmenee myös, että suosituin kieli on lähes kaikissa maissa englanti. Suomi mainitaan poikkeuksena, jossa toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista.

Hallituksen päätös kaikille pakollisen ruotsin aloituksen siirtämisestä alakouluun 2012 alkaen merkitsee sitä, että käytännössä tulevan luokanopettajan on hankittaa ruotsin tuntiopettajan pätevyys. Opettajakoulutukseen aikovien on otettava tämä huomioon jo ylioppilaskirjoitusten ainevalinnoissa eli kirjoitettava ruotsi. Tällä on selkeä tarkoitus jarruttaa ruotsin suosion alamäkeä.

Ruotsin pakollisuus peruskoulussa on pahin este tärkeiden kielten valinnalle. Useimmille ruotsi jää englannin ohella ainoaksi vieraaksi kieleksi, vaikka enemmistölle suomalaisista ruotsille ei ole mitään tarvetta. Miksi tätä näkökulmaa ei oteta huomioon peruskoulun eikä lukion opetussuunnitelmassa? Ja toiseksi: olisiko vihdoin julkistettava, mitä Pohjoismaissa ainoana pakkokeinoin ylläpidettävä virallinen kaksikielisyys veronmaksajille, kunnille ja valtiolle maksaa?

Lehtori (nimi lehdessä näkyvissä)

Sota on vihdoinkin siirtynyt opettajanhuoneista myös ammattijärjestöön.
Ruotsinopettajathan ovat tähän asti olleet suurin ja vaikutusvaltaisin opettajaryhmä OAJ:ssä!
Moni heistä opettaa myös englantia eli työllisyys on taattu,
ammattina osa-aikasimputtaja!

"Kielissä asemasota
Suomalaisessa kieltenopetuksessa on opettajien mielestä kehittämistä.
Kielikeskustelun sanotaan muuttuneen asemasodaksi, jossa eri kantojen edustajat ovat kaivautuneet poteroihinsa

Vain 11 prosenttia vastaajista sanoi, ettei kielten opetuksessa ole mitään muutettavaa."

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/ ... 173324.htm

dejavu kirjoitti: "Kielissä asemasota---
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/ ... 173324.htm

Wau, mitä tekstiä:

Vastauksissa korostuivat kielipaletin monipuolistamisen tärkeys, valinnaisuuden lisääminen ---
Joka viides vastaaja kuvaa ruotsin kieltä tulpaksi, kynnykseksi, esteeksi tai pulmaksi kieltenopetusta kehitettäessä. Sitä kutsutaan myös nykyajan kielimuuriksi. ---

Suomen kieltenopetus ja samalla koko suomalainen yhteiskunta on pakkoruotsin vankina. Pakkoruotsi on valtava taloudellinen ja henkinen rasite suomalaisille. Mitään hyvää pakkoruotsiin ei sisälly.

Tätäkään ei Suomessa juuri uutisoitu..

Hyödyllisimpiä kieliä kysyttäessä EU-kansalaiset listaavat englannin selvästi ykköseksi. Sen jälkeen tulevat saksa, ranska, espanja ja kiina.

Edes Suomen kyselyssä ruotsia ei mainita, vai onko se tuo OTHER 1 %!!!
Lastemme osalta luku OTHER on 0 %!!!

Suomessa ei ole koskaan kysytty, mutta nyt onneksi EU kysyy, mitkä kielet ovat kansalaiselle kiinnostavia ja hyödyllisiä!


Attitudes towards multilingualism

http://ec.europa.eu/public_opinion/arch ... _fi_en.pdf

Kyselyn ensimmäinen kysymys on paljastava: englanti, saksa, ranska, espanja, kiina, italia ja venäjä - siinä tärkeimpinä pidetyt kielet EU:ssa.

Pakkoruotsia ei pidetä edes Suomessa hyödyllisenä kielenä!!!

Tässä ne oleelliset palaset peruskoulun kieltenopetuksen uusimisen kannatalta alkaa olla.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta on viime joulukuussa tullut hyvä tilannekatsaus kieltenopiskelusta, joka sisältää mielenkiintoisia trendejä lukion kannalta:

Monipuolisesta kielitaidosta pidettävä kiinni
15.12.2011
http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/201 ... va-kiinni/

- Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, kertoo iberoromaanisten kielten professori.

- Ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet, vaikka ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin, muistuttaa ranskan kielen professori.

- Myös saksan suosio on laskussa, liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan, muistuttaa germaanisen filologian professori.

- Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä, kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin, sanoo venäjän kielen professori.

- Englannin kielen taitoahan pidetään nykyään itsestäänselvyytenä, sanotaan artikkelissa.

Huomatkaa, että professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy kielten osaamattomuuteen tuli jo alussa ranskan kielen professorin suusta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". Siis asiaosaamisen painotus on valtava (syystä) ja kielipaletti vaihtoehdoton.

Pakkoruotsin mielettömyys ja sen syy: Lyhyt oppimäärä

Eniten ihmetyttää se, että Suomen poliittinen eliitti ei korvaansa lotkauta edes elinkeinoelämän tarpeille!
Esim. uusi elinkeinoministeri on kiihkeä pakkoruotsittaja!
Maltillisempi Häkämies katsoi parhaaksi väistyä!

Pakkoruotsittajat vetoavat menneisyyteen, jolloin ruotsi oli "tärkein", sitten "toiseksi tärkein"--

Tulevaisuus on aivan toisenlainen!

http://www.amke.fi/www/fi/liitetiedosto ... 092011.pdf
Sivu 13!

http://ec.europa.eu/languages/languages ... dex_fi.htm

Golla puhuu asiakkailleen näiden omalla kielellä.
Yritys rekrytoi kielen syntyperäisiä puhujia, seuraa työntekijöidensä kielitaitoa ja järjestää henkilöstölle koulutusta. Gollan Kiinan-, Ranskan-, Saksan- ja Japanin-toimistojen johdossa ovat paikalliset henkilöt.
Gollan yrityskielenä on englanti. Muita käytettäviä kieliä ovat mm. espanja, saksa, ranska, venäjä, japani ja kiina.

IKO Belgia
Yrityksen viestintäsäännön mukaan asiakkaille puhutaan näiden omalla kielellä, ja siksi yritykseen palkataan henkilöitä kohdemarkkinoilla tarvittavan kielitaidon perusteella. Yrityksen käyttökieliä ovat englanti, ranska, saksa, slovakki, tšekki ja venäjä. Slaavilaisten kielten käyttö itäisen Euroopan markkinoilla on erittäin tärkeää. Kielten avulla henkilökunta ymmärtää erilaisia kulttuureja. Kulttuuritietämys on erittäin tärkeää, esimerkiksi yrityksen käyttämissä tunnuksissa ja maailmanlaajuisessa markkinointistrategiassa."

Suomi jää kohta junasta jopa Venäjän-kaupassa, kun muissa maissa ei ole pakkoruotsia estämässä laajamittaisempaa venäjän opiskelua.

Sen sijaan, että Suomessa tehdään vuosikymmenestä toiseen ruotsin kielen pakko-opetuksen kehitysohjelmia,
pitäisi kieliopinnot vapauttaa ja tehdä ohjelma, millä suurempi osa kuin 7 % opiskelisi venäjää..

http://ec.europa.eu/languages/languages ... dex_fi.htm

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidek ... ssa/844309

"Suomen innovaatiostrategian mukaan koulutuksen toimintatapojen olisi tuettava kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten aikaansaamista. Kansallisen kielitaitovarannon eli sen, missä määrin osaamme viestiä eri kielillä, tulisi olla keskeinen menestystekijä Suomen kaltaisessa maassa. Jos työntekijöillä on riittävät taidot kielissä ja kulttuurien tuntemuksessa, he voivat toimia vajavaisen kielitaidon hidastamatta heidän toimintaansa."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... SI1MA0138d

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/107396 ... yokokeesta

http://www.hs.fi/politiikka/Katainen+pi ... 5575029742