vapaakielivalinta.fi

Opettajille pidetty pakollinen koulutusluento ruotsin kielellä herättää närää Itä-Helsingissä.

Helsingin Uutisiin yhteydessä ollut opettaja kertoo, että opettajayleisön hämmästys oli suuri, kun selvisi, ettei ruotsinkielisen esitelmöijän puhetta tulkata. Paikalla oli 250 opettajaa.
– Moni opettaja koki vieraskielisen koulutuksen menneen täysin hukkaan. Erityisen hämmentyneitä olivat ne monet maahanmuuttajaopettajat, jotka eivät koskaan ole opiskelleet ruotsia, kertoo parin viikon takaiseen koulutukseen osallistunut opettaja.

Järjestäjän edustaja ilmoitti tilaisuuden aluksi, että ruotsia käytetään koulutuskielenä, koska Suomi on kaksikielinen maa. Etukäteen tietoa esitelmän kielestä ei tullut.

Tilaisuuden aiheuttama mielipaha on uusi asia perusopetuslinjan johtajalle Outi Salolle. --- Salon mukaan ruotsin- ja englanninkielisiä esityksiä ei ole ollut tapana tulkata.
– Missään ei ole kirjattu, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, mutta tällainen käytäntö on ollut, hän kertoo. Akateemiseen koulutukseen kuuluvien ruotsin opintojen pitäisi riittää.”

Pitääkö opettajan osata sujuvasti myös toinen kotimainen? Ota kantaa!

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... -luennolle

Vieraalla kielellä (ruotsilla) pidetty luento ilman käännöstä on törkeyden huippu. Yrittävätkö pakkoruotsittajat tällaisella likaisella tempulla valmistaa tietä Ahtisaaren paperin ajatuksille, joiden pohjalta työskentelevän komitean mietintö valmistuu loppuvuodesta?

Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli. Ruotsi on myös mamuille vieras kieli.

Opettajia työstetään nyt pakkoruotsille myötämielisiksi monin tavoin.

Kesällä toteutettiin folktingetin vaatima pakkoruotsin aikaistus peruskoulun alaluokille, ja se tulee johtamaan myös ruotsin tuntimäärän nousemiseen. Ymmärrettävästi tämä herättää eri aineiden opettajien joukossa monenlaisia tunteita, ei vain vilpitöntä iloa toisen kansalliskielen vaalimisesta. Tähän saumaan oli syksyn ensimmäiseen Opettajalehteen tilattu ihannoiva artikkeli pakkotanskasta Islannissa. Islantilaisethan ovat se skandiryhmä, jota suomalaiset ehkä eniten diggaavat ja kenties juuri siksi, että nämä aina puhuvat englantia.

Pakkotanskan taustoista kerrotaan tutunoloisesti: kun tulee lama, Islannista mennään Pohjolaan töihin. Mainitaan kyllä, että Islannilla ei ole ollut varaa perustaa joka alalle omia tiedekuntia, joten he kouluttautuvat usein muissa Pohjoismaissa. Sen sijaan ei mainita, että Pohjola merkitsee islantilaisille samaa, kuin yli 300 miljoonainen karjalankielinen Karjala voisi merkitä suomalaisille. Tosin sellaisenkin valtion kupeessa Suomi voisi sentään itse järjestää opintonsa ja tutkimuksensa.

Islannin pakkotanska alkaa seitsemännellä, mutta tanskanopettajat haluaisivat varhaistaa opetusta, ”kun lapsilla on vielä tallella synnynnäinen taipumus omaksua kieliä ja niiden ääntämistä”. Opetusministeri on ehdottanut tanskan lisäämistä lukioasteella (Apua, meillä on lukiouudistus tulossa ja folktinget vaatii sinne kolmea pakollista yo-kielikoetta kaikille!).

Ohimennen artikkelissa sivuttiin kritiikkiä: monen mielestä kuulemma kieliä opetetaan maassa liikaa ja kovia aineita liian vähän - mutta pakkotanskaa ei kuulemma vastusteta: "Kun kielet tulevat oppilaiden elämään, he ovat siinä iässä, jossa on melkoisen vaikeaa saada heidät näkemään mitään positiivista koulunkäynnissä", oppilaiden asenteita tutkinut professori "naurahtaa". Hän kuitenkin myöntää, että todella moni oppilas ilmoittaa inhoavansa tanskan opiskelua. Todelliset asenteet ovat professorin mukaan kuitenkin lähes aina myönteisempiä kuin kyselyvastausten perusteella voisi olettaa. Niin, niin, näinhän meilläkin käsitellään asenteita pakkoruotsiin.

Tanska tukee islantilaisten pakkotanskaa: ”Islantiin on saatu tanskalaisia kiertäviä opettajia, jotka esittelevät lapsille laadukasta tanskalaista rokkia ja rappia, elokuvia, tv-ohjelmia ja nuorisolehtiä. Tämän on huomattu selvästi lisänneen tanskan kielen kiinnostavuutta lasten silmissä.” Svenska.nu hakenee oppinsa täältä.

Vaikka tanskan arvostus ei kuulemma ole islantilaisnuorten kesken kovin korkea, establishment ymmärtää tanskan merkityksen: ”Islannin kaikki puolueet ja hallitukset ovat aina olleet yksimielisiä siitä, että elävät yhteydet Pohjoismaihin ovat Islannin taloudelle ja kulttuurille elinehto. Tanskan kielen taito on vaatimus julkisissa viroissa. – Siksi tanskan opetusta on vahvistettu, vaikka viime vuosina olisi ollut runsaastikin mahdollisuuksia marginalisoida sitä oppisuunnitelmissa.”

Vaikea olla kokematta, että tässä puhutaan itse asiassa pakkoruotsista, pyritään kuittaamaan lasten ja nuorten kokemukset (ja vanhempien toive vapaammasta valinnasta) vain ikäkauden tahmeudeksi, ymmärretään varhaistamista ja alleviivataan hallinnon viisautta, kun pakkoa ei höllätä vaan sitä vahvistetaan.

Aika uskomattoman ovelaa opettajakunnan kritiikin kitkemistä etukäteen: mutta onhan islantilaisillakin pakkotanska ja ... Ja vielä oma ammattikunnan lehdessä. Näin hoidetaan propaganda tyylikkäästi niin, etteivät useimmat huomaa edes propagandaa nielleensä.

Seuraavaksi opettajan onkin mukava herätä pakkoruotsin luennolla.

Luulen, että järjestäjille oli yllätys se, että asiasta kehdattiin valittaa.
Sen ei kuitenkaan olisi pitänyt olla yllätys, etteivät kaikki osanneet ruotsia edes auttavasti.
Vastauksen periaate kuitenkin oli, että akateemisen on Suomessa osattava ruotsia ja englantia.
Tulkinta ei voi olla nykyisten lakien mukainen, mutta kenties tulevan kansalliskielistrategian hengen mukainen.