HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhukkaa
HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhukkaa
Nytin ja Radio Helsingin esimies Juhani Mykkänen kirjoittaa hesarin Merkintöjä-palstalla siitä, miten kieltenopiskelu vaatii onnistuakseen oleskelua kyseisen kielen vaikutusalueella:
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä. Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". --- Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista? Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain. Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin. Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. --- Toinen poikkeus on mikä tahansa muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua. Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueelle vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi. --- Toki oppimiseen tuhraantuu silloinkin satoja, jopa tuhansia tunteja. Mutta ulkomailla niiden vastineeksi kohtaa deklinaatioiden sijasta ihmisiä ja itsensä. ---"
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kielte ... 9060898988
"--- Yläkoulusta saakka olen kuullut viisailta opinto-ohjaajilta ja muilta aikuisilta, että kieliä ei voi koskaan opiskella liikaa. Työmarkkinat ja niin edelleen. Nämä ovat höpöpuheita kahdesta syystä. Ensiksi: kielen opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Tämän todistavat arkikokemus ja muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen tutkimus. Pakkoruotsista huolimatta vain neljä prosenttia suomalaisista katsoo käyttävänsä ruotsia sujuvasti. Saksaa, ranskaa ja italiaa suomalaiset osaavat mielestään käyttää lähes ainoastaan "tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa". --- Toiseksi: --- kieliin kuluva aika nimenomaan on muusta pois. Neljännes suomalaisista koululaisista – 15 000 lasta – valitsee vuosittain ylimääräisen A2-kielen peruskoulussa. Heistä kukin lukee kieltä noin 450 tuntia. Kuvitellaan, hyvä lukija, että saisit nyt aikuisena 450 tuntia aikaa kehittää itseäsi kuten haluat. Aloittaisitko subjunktiivista ja gerundista? Vaikka päättäisit opiskella kieliä, voisiko nykyään olla syytä vilkaista esimerkiksi jotain ohjelmointikieltä? Tai panostaa talouden kieleen, kuten kansantaloustieteeseen? Ihan vaikka parikymmentä tuntia vain. Tähän huudetaan, että onhan kielen opiskelu aina myös kulttuurin opiskelua. Vastaan, että kyllä, 450 tuntia eri kulttuurien opiskelua olisi kenelle vain mittaamattoman arvokasta. Halu ymmärtää vaikkapa venäläistä itsetuntoa on yksi asia. Ja se on eri asia kuin oppitunnin aluksi kasetilta soitettu Kalinka, jonka jälkeen mennäänkin sitten yksikön prepositionaaliin. Kertauksena: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta. --- Ilmiselvä poikkeus numero yksi on englanti. Jos minun pitäisi valita, osaanko kuutta kieltä kohtalaisesti vai englantia erinomaisesti, valitsisin jälkimmäisen. --- Toinen poikkeus on mikä tahansa muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua. Koulussa kelpaa oppia kielen teoriaa, mutta lopulta on pyrittävä kielialueelle vaikka työntekijäksi tai vaihto-oppilaaksi. --- Toki oppimiseen tuhraantuu silloinkin satoja, jopa tuhansia tunteja. Mutta ulkomailla niiden vastineeksi kohtaa deklinaatioiden sijasta ihmisiä ja itsensä. ---"
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kielte ... 9060898988
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Tuli luettua; vihdoinkin järkevä kannanotto kielikeskusteluun.
Kieliä ei todellakaan kannata lukea kevein perustein tai pakolla. Tuloksen olemme nähneet. Suomen itseään kehuva "kielipainotteinen" koululaitos voisi vihdoin pyrkiä 2000 luvulle.
Kieliä ei todellakaan kannata lukea kevein perustein tai pakolla. Tuloksen olemme nähneet. Suomen itseään kehuva "kielipainotteinen" koululaitos voisi vihdoin pyrkiä 2000 luvulle.
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Järkevä kannanotto mieheltä, joka on paitsi median ammattilainen myös DI. Mykkänen esittelee koulutustaan omalla sivustollaan: "Valmistuin lokakuussa 2011 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta. Informaatioverkostot yhdistää talouden, tietotekniikan sekä humanistiset aineet kuten filosofian, estetiikan, sosiologian ja viestinnän. Pääaineeni on tietointensiivinen liiketoiminta ja sivuaineeni sisällöntuotanto. Ensimmäinen on it-bisnestä ja sen johtamista, jälkimmäinen on esimerkiksi verkkokokonaisuuksien ja muiden mediasisältöjen suunnittelua ja toteuttamista."
On todella vaikea viritellä keskustelua koulutuksen uudistamisesta niiden kanssa, joille ainoastaan humanistiset aineet ovat sivistystä - ja niitä koulutuksen kentän toimijoista ja poliitikoista ja median vaikuttajista on valtaosa.
On todella vaikea viritellä keskustelua koulutuksen uudistamisesta niiden kanssa, joille ainoastaan humanistiset aineet ovat sivistystä - ja niitä koulutuksen kentän toimijoista ja poliitikoista ja median vaikuttajista on valtaosa.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Eilen tuli Teemalta uusintana (ties monettako kertaa) USA:n mustien vapaustaistelusta, jonka tärkeäksi vuodeksi on merkitty 1961. Yli viisikymmentä vuotta sitten he nousivat joukolla kapinaan. Asetelma siellä, kuten monessa muussakin maassa, oli hyvin paljon vaikeampi kuin Suomessa - tosin myös me puhumme kunnioituksesta, ihmisarvosta ja samankaltaisista oikeuksista .... tasa-arvosta.
Ei missään ole päästy eteenpäin pelkällä keskustelulla.
Ei missään ole päästy eteenpäin pelkällä keskustelulla.
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Vei se eteenpäin tai ei, niin on kuitenkin demokratian vuoksi totuttava keskustelemaan avoimesti opiskelun tavoitteista - pedagogisista ja inhimillisistä lähtökohdista.
Hallitusohjelmaamme liitettiin vuosi sitten RKP:n tahdosta ns. Ahtisaari-paperi, jossa vahvistetaan ruotsin asemaa mm. lisäämällä ruotsin pakollisuutta kaikilla kouluasteilla. Tähän perustui esimerkiksi peruskoulun tuntijakoon kesän hiljaisina hetkinä tullut pakkoruotsin varhaistaminen alakoulun kuudennelle.
Nyt lukioiden opetussuunnitelmatyö on käynnissä ja Ahtisaari-paperissa vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta kaikille yo-tutkintoon, toistaiseksi pakollisena on vain äidinkieli. Käytännössä tämä tarkoittaisi viiden aineen kirjoittamista, joista kolme olisi kielikokeita (äidinkieli, pitkä kieli ja kolmas kieli, joka useimmilla olisi ruotsi).
Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita:
- Jos nykylukioon tuodaan viiden pakollisen aineen malli, opiskeluajat venyisivät ja reputtaneiden/keskeyttäneiden määrä kasvaisi huimasti. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista.
- Pakollisilla kielikokeilla vahvistettaisiin entisestään tutkinnon kielipainotteisuutta. Kun yo-kokeiden valinnaisuutta lisättiin, tavoitteena oli erityisesti lisätä matemaattisten aineiden lukijoita ja kirjoittajia, nytkö jo pitäisi taas ryhtyä tekemään lukiosta vain kielikoulua (ja tyttökoulua).
- Toisen asteen kehittämissuunnitelman keskeinen ajatus on ollut lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa neljä ainetta (pakollisena siis vain äidinkieli). Viides pakollinen koe tekisi kaksoistutkinnosta entistä rankemman ja laskisi kaksoistutkinnon suorittajien määrää. Lisäksi ruotsi/lisäkieli kokeena on useimmille ammattikoululaisille vähemmän hyvä koevalinta.
- Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat vajaa kymmenen vuotta sitten viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtoreiden suuri enemmistö oli sitä vastaan.
Tästä on puhuttava nyt. Tähän keskusteluun Mykkänen heitti mielestäni erittäin hyvän puheenvuoron.
Hallitusohjelmaamme liitettiin vuosi sitten RKP:n tahdosta ns. Ahtisaari-paperi, jossa vahvistetaan ruotsin asemaa mm. lisäämällä ruotsin pakollisuutta kaikilla kouluasteilla. Tähän perustui esimerkiksi peruskoulun tuntijakoon kesän hiljaisina hetkinä tullut pakkoruotsin varhaistaminen alakoulun kuudennelle.
Nyt lukioiden opetussuunnitelmatyö on käynnissä ja Ahtisaari-paperissa vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta kaikille yo-tutkintoon, toistaiseksi pakollisena on vain äidinkieli. Käytännössä tämä tarkoittaisi viiden aineen kirjoittamista, joista kolme olisi kielikokeita (äidinkieli, pitkä kieli ja kolmas kieli, joka useimmilla olisi ruotsi).
Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita:
- Jos nykylukioon tuodaan viiden pakollisen aineen malli, opiskeluajat venyisivät ja reputtaneiden/keskeyttäneiden määrä kasvaisi huimasti. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista.
- Pakollisilla kielikokeilla vahvistettaisiin entisestään tutkinnon kielipainotteisuutta. Kun yo-kokeiden valinnaisuutta lisättiin, tavoitteena oli erityisesti lisätä matemaattisten aineiden lukijoita ja kirjoittajia, nytkö jo pitäisi taas ryhtyä tekemään lukiosta vain kielikoulua (ja tyttökoulua).
- Toisen asteen kehittämissuunnitelman keskeinen ajatus on ollut lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa neljä ainetta (pakollisena siis vain äidinkieli). Viides pakollinen koe tekisi kaksoistutkinnosta entistä rankemman ja laskisi kaksoistutkinnon suorittajien määrää. Lisäksi ruotsi/lisäkieli kokeena on useimmille ammattikoululaisille vähemmän hyvä koevalinta.
- Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat vajaa kymmenen vuotta sitten viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtoreiden suuri enemmistö oli sitä vastaan.
Tästä on puhuttava nyt. Tähän keskusteluun Mykkänen heitti mielestäni erittäin hyvän puheenvuoron.
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Niin. Tietenkin pitää keskustella. Mutta, kenen kanssa kukakin voi keskustella ja kuka sitä keskustelua seuraa ja missä se näkyy, saattaa moni ihmetellä.
Olen kaksi ja puoli vuosikymmentä seurannut julkista kieltenopetusta ja opiskelua sekä kielipolitiikkaa koskevaa keskustelua ja osallistunut siihen. Viime vuosina kansalaismielipiteen ilmaisuja kielivapauden puolesta on nähty valtavasti. Samaan aikaan julkisuudessa poliittinen määräysmentaliteetti ja tukahduttamislinja näyttää lisääntyneen.
Katainenhan sanoi, että meidän pitää maksaa se vero, tarkoittaen, että pakkoruotsi (sellaisena kuin se hallitsee kaikkia ratkaisuja) on maksettava, ja siinä suhteessa valinnanvapautta ei saa olla. Vaikka mitä ongelmia ikinä aiheutuukin. Monta vuotta aikaisemmin Lipponen tokaisi, että jos demokratia ja tämä asia (tarkoittaen kielipoliittista ruotsin suosimista) ovat ristiriidassa, niin demokratia saa väistyä. Näin naulasi tämä työväenliikkeen merkkihenkilö, jonka leirissä ylimpänä aatteena on "pohjoismainen kansanvaltainen järjestelmä."
Se pieni vähemmistö, joka on rekisteröitynyt ruotsinkieliseksi, on saatu lietsottua sellaiseen uskoon, että suomenkielisten koulujen kielipakon poistaminen on olennainen uhka sille, että he saavat jatkaa elämäänsä ruotsinkielisinä Suomessa. Sellaiset demokratian ja suvaitsevaisuuden julkijulistajat kuten Claes Andersson, mistään keskusteluista välittämättä, uskovat tässä asiassa, että suomenkielisten oppilaitosten ruotsin kielen pakollisuus on olennainen asia näille ruosinkielisille. Mistään muusta ei tarvitse välittää, eikä mitään muuta näkemystä kuunnella.
"Haluamme vain valinnaisuutta ja muita vaihtoehtoja pakollisuuden tilalle", sanoo meistä yksi. "Miksi te sitä ruotsia vihaatte, eikö kaikki opiskelu ole hyödylllistä (tms.)?" sanoo hänelle toinen, joka ei siis kuuntele yhtään mitään. Tällaistahan tämä "keskustelu" on.
Kielivapautta haluavien ihmisten täytyy saada tietoonsa monenlaisia asioita, ja sitä varten pitää keskustella. Kielipakkoa haluavat eivät näköjään keskustelua halua käydä. Mitä siitä seuraa?
Olen kaksi ja puoli vuosikymmentä seurannut julkista kieltenopetusta ja opiskelua sekä kielipolitiikkaa koskevaa keskustelua ja osallistunut siihen. Viime vuosina kansalaismielipiteen ilmaisuja kielivapauden puolesta on nähty valtavasti. Samaan aikaan julkisuudessa poliittinen määräysmentaliteetti ja tukahduttamislinja näyttää lisääntyneen.
Katainenhan sanoi, että meidän pitää maksaa se vero, tarkoittaen, että pakkoruotsi (sellaisena kuin se hallitsee kaikkia ratkaisuja) on maksettava, ja siinä suhteessa valinnanvapautta ei saa olla. Vaikka mitä ongelmia ikinä aiheutuukin. Monta vuotta aikaisemmin Lipponen tokaisi, että jos demokratia ja tämä asia (tarkoittaen kielipoliittista ruotsin suosimista) ovat ristiriidassa, niin demokratia saa väistyä. Näin naulasi tämä työväenliikkeen merkkihenkilö, jonka leirissä ylimpänä aatteena on "pohjoismainen kansanvaltainen järjestelmä."
Se pieni vähemmistö, joka on rekisteröitynyt ruotsinkieliseksi, on saatu lietsottua sellaiseen uskoon, että suomenkielisten koulujen kielipakon poistaminen on olennainen uhka sille, että he saavat jatkaa elämäänsä ruotsinkielisinä Suomessa. Sellaiset demokratian ja suvaitsevaisuuden julkijulistajat kuten Claes Andersson, mistään keskusteluista välittämättä, uskovat tässä asiassa, että suomenkielisten oppilaitosten ruotsin kielen pakollisuus on olennainen asia näille ruosinkielisille. Mistään muusta ei tarvitse välittää, eikä mitään muuta näkemystä kuunnella.
"Haluamme vain valinnaisuutta ja muita vaihtoehtoja pakollisuuden tilalle", sanoo meistä yksi. "Miksi te sitä ruotsia vihaatte, eikö kaikki opiskelu ole hyödylllistä (tms.)?" sanoo hänelle toinen, joka ei siis kuuntele yhtään mitään. Tällaistahan tämä "keskustelu" on.
Kielivapautta haluavien ihmisten täytyy saada tietoonsa monenlaisia asioita, ja sitä varten pitää keskustella. Kielipakkoa haluavat eivät näköjään keskustelua halua käydä. Mitä siitä seuraa?
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
"Jo aiemmin – vuonna 2004 – RKP esitti samanlaista kolmen kielikokeen mallia, mutta se torjuttiin eduskunnassa, tässä perusteita"
RKP:llä on täytynyt olla hyvässä muistissa edellinen torjunta ja kuitenkin Ahtisaari-paperia ruvettiin Henriksson´in aloitteesta värkkäämään v. 2010.
Tämähän menee yhtä "hauskaksi" kuin Siuntion kuntaliitos, josta on nyt äänestetty kolme kertaa, jotta saivat RKP:lle mieluisan tuloksen.
Ja keskustelusta: Minusta on kummallista että ruotsinkielistyneet maahanmuuttajat vaativat meiltä samaa eli ruotsinkielistymään.
RKP:llä on täytynyt olla hyvässä muistissa edellinen torjunta ja kuitenkin Ahtisaari-paperia ruvettiin Henriksson´in aloitteesta värkkäämään v. 2010.
Tämähän menee yhtä "hauskaksi" kuin Siuntion kuntaliitos, josta on nyt äänestetty kolme kertaa, jotta saivat RKP:lle mieluisan tuloksen.
Ja keskustelusta: Minusta on kummallista että ruotsinkielistyneet maahanmuuttajat vaativat meiltä samaa eli ruotsinkielistymään.
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Samansuuntaisia ajatuksia oli HS:n edellisellä päätoimittajalla Reetta Meriläisellä, kun hän käsitteli viimeisessä pääkirjoituksessaan ruotsinkielisiin kohdistuvaa katuhäirintää esim. humaltuneiden suomenkielisten nuorten taholta ja ilmoitti että mitään helpotusta ruotsinkielen opetukseen ei tule ennenkuin nuoret oppivat käyttäytymään.Tapsa kirjoitti:Katainenhan sanoi, että meidän pitää maksaa se vero, tarkoittaen, että pakkoruotsi (sellaisena kuin se hallitsee kaikkia ratkaisuja) on maksettava, ja siinä suhteessa valinnanvapautta ei saa olla.
Tämä ilmoitus herättää suuren joukon kysymyksiä:
Onko pakkoruotsi jonkinlainen rangaistus?
Tälläkö tasolla päättäjien ajatukset liikkuvat?
Onko tämä myös lehden kanta (em. kohta on tosin poistettu HS Arkiston versiosta)?
Eikö ole kohtuutonta rangaista koko nuorisoa muutaman huonosti käyttäytyvän yksilön takia?
Millä valtuuksilla Reetta Meriläinen (tai HS) tällaisia rangaistuksia jakelee?
Asiallisella, argumentoivalla keskustelulla on oma paikkansa, mutta kyllä agressiivisempi kielenkäyttö suomenkielisiä päättäjiä kohtaan olisi monesti tarpeen. Saisivat kuulla mitä heistä oikeasti ajatellaan. Hyvää satiiria ei voita mikään!Tapsa kirjoitti:Kielipakkoa haluavat eivät näköjään keskustelua halua käydä. Mitä siitä seuraa?
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Oliko noin?pentti kirjoitti:--- käsitteli viimeisessä pääkirjoituksessaan ruotsinkielisiin kohdistuvaa katuhäirintää esim. humaltuneiden suomenkielisten nuorten taholta ja ilmoitti että mitään helpotusta ruotsinkielen opetukseen ei tule ennenkuin nuoret oppivat käyttäytymään.
Kolumnisti Roosa Meriläinen oli jo varovaisesti liputtanut vapaamman kielivalinnan puolesta, kunnes asiaa hänelle muiden Vihreiden taholta "selvennettiin" ja hän kääntyi pakon kannalle. Kolumnissaan Hesarissa hän kuvasi tunnelmiaan näin:
"Kun joukot kääntyvät kiusaamaan vähemmistöä, eletään pelottavia aikoja. Vähemmistö on aina haavoittuvainen, vaikka siihen kuuluisi kaksitoista varakasta perhettä. Eikö ole yksinomaan hienoa, että on olemassa vähemmistö, jota ei ole alistettu? Täten ilmoitan meneväni siilipuolustukseen suomenruotsalaisen vähemmistön puolesta: ei yhtään heikennystä, ei yhtään, ellei vihapuhe lopu ja ruotsinkielisistä palveluista voida puhua vähemmistön etu mielessä."
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Mik ... 5266083605
Re: HS Merkintöjä provosoivasti: Kielten opiskelu on ajanhuk
Minä kommentoin Reetta Meriläisen viimeistä pääkirjoitusta Hesarissa 24.05.2011.Sees kirjoitti:Kolumnisti Roosa Meriläinen oli jo...