lukiolaiset vapaan kielivalinnan kannalla

[Sees]

Vastaan on tullut linkki Suomen lukiolaisten liiton kieltenopetusta koskevaan kannanottoon, joka on julkaistu 3.7.2012
http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-j ... -opetusta/

---
Englannin kielen asema globaalina yleiskielenä on vääjäämättä ohentanut muiden kielten vetovoimaa. Tämä on tosiasia, johon on vaikea kansallisin päätöksin vaikuttaa. Lisäksi toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus on eittämättä syönyt oppilaiden aikaa ja mahdollisuuksia muiden kielten opiskeluun, vaikka kiinnostusta kielivalintoihin olisikin. Tähän voidaan kansallisilla päätöksillä onneksi vaikuttaa.

SLL:n näkemyksen mukaan kielten opiskelun peruslähtökohta on, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta. Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Tämän lisäksi se oletetusti laventaa kansallista kielivarantoa, kun kielten kysyntä ei ole liiaksi ylhäältä annettujen rakenteiden rajoittamaa.

SLL ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti ja joita myös mainittu työryhmä on ansiokkaasti raportissaan pohtinut. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetusta edistämällä.

Kansallisen kielipolitiikan ja kielistrategian pitkän aikavälin suunnasta on kuitenkin käytävä nykyistä perusteellisempaa keskustelua. Keskeisiä kysymyksiä, joita SLL:n mielestä on syytä vakavasti pohtia, ovat:

Turvaako toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuuteen perustuva järjestelmä tosiasiassa kieliryhmien kielelliset perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden?
Missä määrin toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuuden ylläpitäminen on esteenä kansallisen kielivarannon monipuolistumiselle?

Kuten käsillä oleva raportti osoittaa, ei koko suomenkielisen ikäluokan ruotsin kielen opiskelu ole tosiasiallisesti johtanut toivotunlaisiin osaamistuloksiin ja sitä kautta ruotsinkielisen kansanosan perusoikeuksien toteutumiseen. Lopputuloksena on ollut näennäisen laajapohjainen, mutta tosiasiallisen tylppä ruotsin kielen osaamistaso. Olisiko siis syytä ottaa tavoitteeksi hieman kapeampi, mutta sitäkin terävämpi ruotsin kielen osaamistaso, joka jättäisi tilaa myös muiden kielten opiskelulle?

[TK]

SLL: "SLL esittää, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta luovutaan ja että jokainen peruskoululainen opiskelee kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen B1-oppimääräinen."
Tässä mielestäni tärkein lause, joka löytyi 3.7.2012 julkistetusta kannanotosta.

Selkokielisesti sanottuna tämä tarkoittaa pakkoruotsin lakkauttamista.

Ruotsi muutettaisiin valinnaiskieleksi.