vapaakielivalinta.fi

HS Mielipidekirjoitus 21.6.2012
Terhi Rantanen filosofian maisteri Espoo
Kirsi Järvinen filosofian maisteri Helsinki

Yleisesti tiedetään, että suomalaisten kielitaito on kaventunut. 2000-luvulla yhä harvemmat oppilaat ovat valinneet peruskoulussa muita vieraita kieliä kuin englannin. Myös monet kunnat ovat 2000-luvun alkupuolella supistaneet kielitarjontaansa säästösyistä.

Opetushallituksen tilastojen mukaan esimerkiksi saksaa opiskeli alakoululaisista A2-kielenä vuonna 1998 16,2 prosenttia mutta vuonna 2009 vain 5,4 prosenttia. B2-saksaa opiskeli yläkoululaisista 40 prosenttia vuonna 1994 mutta vain 14 prosenttia vuonna 2009.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on monipuolistaa perusopetuksen vieraiden kielten tarjontaa. Nyt kuitenkin opetusministeriön asettama työryhmä ajaa toisen kotimaisen kielen, ruotsin, laajentamista perusopetuksessa niin, että sitä voisi valita tulevaisuudessa alakoulussa. Sehän on jo tähän mennessä ollut monissa kunnissa mahdollista. Vuonna 2010 ruotsi oli englannin jälkeen suosituin kieli alakoulussa, esimerkiksi Espoossa yleisin A2-kieli. Ruotsin suosio A2-kielenä on siis kasvanut vuodesta 1994 lähtien huomattavasti jättäen taakseen Euroopan isot kielet.

Työryhmän mukaan yksi tärkeä kriteeri ruotsin opetuksen laajentamiseen on se, että nykyään korkeakoulut joutuvat paikkailemaan opiskelijoiden heikkoa ruotsin taitoa, ja ruotsia kirjoitetaan entistä vähemmän. Laajentamalla B1-ruotsia mainitut epäkohdat ruotsin suhteen tuskin korjautuvat.

Perusopetuksen kieliohjelma ei monipuolistu ehdotuksella, että kunnilla on mahdollisuus anoa valtion erityisavustusta yhteisen vähimmäistuntimäärän ulkopuolella tapahtuvaan muiden vieraiden kielten opetukseen. Tämähän johtaisi siihen, että oppilaat joutuisivat opiskelemaan valitsemaansa "ylimääräistä" kieltä koulupäivänsä jälkeen, koska "muita" vieraita kieliä ei sisällytetä vähimmäistuntimäärään.

Herää kysymys, kuka viitsii ja jaksaa jo nyt pitkän koulupäivän jälkeen opiskella koulutuntien ulkopuolella vieraita kieliä. Vieraiden kielten opiskelijoita ei saa rangaista lisäämällä heidän koulupäiviensä pituutta.

Korkeakouluissa ihmetellään, kun opiskelijat eivät osaa enää muuta vierasta kieltä kuin englantia. Muiden kielten opetus joudutaan siellä aloittamaan nollasta, kun perusopetuksessa tai lukiossa ei ole niiden opetusta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan englannin taito on perustaito, mutta se ei riitä kansainvälistyneessä maailmassa. EK:n mukaan akateemisen työnhakijan kielitaito testataan, ei ruotsin eikä englannin kielessä, vaan venäjän, saksan, ranskan, espanjan, japanin ja kiinan osaamisessa. EK:n mukaan jonkin näistä hallinta on siis erittäin tarpeellista. Kielenopetuksen ei pitäisi olla työnantajan tehtävä.

Opetusministeriön työryhmän ehdotus ruotsinopetuksen laajentamisesta yhdessä hallituksen kieliohjelman "monipuolistamisen" kanssa johtaa suomenkielisten oppilaiden kielitaidon kaventumisen jatkumiseen ja vaikeuttaa siten heidän työllistymistään globalisoituvassa maailmassa. Tämä tulee huomioida eikä tehdä päätöstä, joka asettaa äidinkielenään suomea puhuvan oppilaan muita epäedullisempaan asemaan ja haittaa kansainvälistä vuorovaikutusta.

Korkeakouluissa ihmetellään, kun opiskelijat eivät osaa enää muuta vierasta kieltä kuin englantia. Muiden kielten opetus joudutaan siellä aloittamaan nollasta, kun perusopetuksessa tai lukiossa ei ole niiden opetusta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan englannin taito on perustaito, mutta se ei riitä kansainvälistyneessä maailmassa. EK:n mukaan akateemisen työnhakijan kielitaito testataan, ei ruotsin eikä englannin kielessä, vaan venäjän, saksan, ranskan, espanjan, japanin ja kiinan osaamisessa. EK:n mukaan jonkin näistä hallinta on siis erittäin tarpeellista. Kielenopetuksen ei pitäisi olla työnantajan tehtävä.

Opetusministeriön työryhmän ehdotus ruotsinopetuksen laajentamisesta yhdessä hallituksen kieliohjelman "monipuolistamisen" kanssa johtaa suomenkielisten oppilaiden kielitaidon kaventumisen jatkumiseen ja vaikeuttaa siten heidän työllistymistään globalisoituvassa maailmassa. Tämä tulee huomioida eikä tehdä päätöstä, joka asettaa äidinkielenään suomea puhuvan oppilaan muita epäedullisempaan asemaan ja haittaa kansainvälistä vuorovaikutusta.

Korkeakouluissa ihmetellään, kun opiskelijat eivät osaa enää muuta vierasta kieltä kuin englantia. Muiden kielten opetus joudutaan siellä aloittamaan nollasta, kun perusopetuksessa tai lukiossa ei ole niiden opetusta.

Eikä sekään kohta enää onnistu, sillä ainakin Oulun yliopistossa ”fantastinen” yliopistouudistus on johtanut määrärahojen supistuksiin. Supistukset koskevat myös yliopiston kielikeskusta, jolla perinteisesti on ollut laaja, monipuolinen kurssitarjonta (arabia, englanti, espanja, italia, japani, kiina, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi ja venäjä). Nyt kielikeskusta ajetaan alas ja supistusten kohteena ovat erityisesti Suomessa vähemmän opiskellut kielet. Hiljattain oli paikallislehdessä uutinen, että edes ranskan lehtorin virkaa ei enää täytetä kun nykyinen, pitkäaikainen viranhaltija jää eläkkeelle. Lopulta jäljelle jäänee vain ruotsi, koska sen opetus on lakisääteinen.

"Tuntijakouudistuksen mukaan B1-kielen, eli toisen kotimaisen kielen, opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla."

http://www.hs.fi/kotimaa/Uskonnon+opetu ... 5578192215

-.-

Samana iltana, kun tuntijakoehdotus helmikuussa julkistettiin ilman ruotsin aikaistamista, Mikaela Nylander ilmoitti ruotsinkielisissä uutisissa, että ruotsin aikaistamisesta luopuminen on pettymys ja Ahtisaari-paperi jäi nyt vaille vaikutusta, joten tätä suomenkielisten lasten ruotsin varhaistamista ja vahvistamista lähdetään vielä hakemaan. Hän muistutti, että nyt asia ratkaistaan hallituksen sisällä, joten siellä keskustellaan, mitä kieltenopetukselta oikein halutaan.

Nyt on näytetty kaapin paikka.

Ylläolevasta linkistä löytyy myös hesarin keskustelu aiheesta. Otsikointi ei tietenkään edes kerro, että pakkoruotsia on aikaistettu. Ihmiset on käännetty katsomaan uskonnon yhtä vähennettyä tuntia.

Kommenteissa on kuitenkin helmiä, kuten nimimerkin "Kieltenopettaja" kommentti 27.6. 22:40

On se murheellista, kun opetusministerillä ei ole mitään käsitystä siitä, minkä kielten osaamista tulisi maassamme kehittää. Nykytilanteessa peruskoulun luokilla 7, 8 ja 9 opetetaan yhteensä 6 viikkotuntia ruotsia, kullakin luokkatasolla siis kaksi tuntia. Jos nyt opetus aloitetaan 6. luokalla luokanopettajien opettamana, 7. luokalle jää yksi viikkotunti eli opiskelu on kättelykurssia. Mitään oppimista ei kielissä käytännössä tapahdu yhdellä viikkotunnilla. Todella amatöörimäistä touhua. Uudistuksella ei edistetä sen kummemmin ruotsin suosiota kuin sen opiskeluakaan. Yli 30 vuoden opettajakokemuksella voin sen sanoa.
Toivottavasti joskus maastamme löytyy hallitus, joka tekee ruotsin opiskelusta vapaaehtoista tai valinnaista. Voidaan asettaa kyseenalaiseksi koko ruotsin opiskelun mielekkyys, kun tuloksena on se, että yhä harvempi osaa muuta kuin englantia vieraana kielenä. Saksa, ranska, espanja ja muut suuret kielet on laiminlyöty. Kiitos hallitukselle. ---