vapaakielivalinta.fi

Jarmo Ryyti on kirjoittanut hyvän kommentin erääseen pakkoa ihannoivaan blogiin:

"Suomen kieli, suomi, on vanha pohjoismaalainen kieli, jota on puhuttu ikiajoista asti paitsi Suomessa, nykyisen Ruotsin ja Norjan alueella (Ruija ja Norjan suomalaismetsät). Suomen kieltä vaan on järjestelmällisesti syrjitty kaikessa pohjoismaisessa yhteistyössä. Nordistit ovat jopa ylpeitä harjoittamastaan syrjinnästä."

http://mikihoijer.puheenvuoro.uusisuomi ... n-menestys

Tätä nordismin/skandinavismin nousua olen ihmetellyt. Ja sitä vilpittömyyttä, millä leimataan suomen ja saamen kielet joksikin vieraaksi ja ei-pohjoismaiseksi, sellaiseksi, jonka puhujilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opiskella jokin aitoskandinaavinen kieli pysyäkseen pohjoismaalaisen perheen jäseninä.

Nyt HBL:n viimeaikaisissa keskusteluissa eräs tuottoisa kommentoija toi ruotsalaisnationalistisia linkkejä keskusteluun --- täynnä virheellistä tietoa menneisyydestä, jonka perusteella länsi-suomalaiset voisi luokitella kielensä vaihtaneiksi ruotsalaisiksi. Kun huomautin, että saman linkin takaa avautuu hyvin outoja juutalaisiin kohdistuvia artikkeleita, minun viestini poistettiin.

Salonkikelpoisten nordismin ja skandinavismin sekä piilotellun nationalismin yhteistä pohjaa joudutaan vielä käsittelemään.

Kahlasin koko keskustelun, joka onneksi oli suurelta osin asiallista.
Kävin erään keskustelijan kehoituksesta katsomassa (jälleen kerran) Kataisen ja Virkkusen tankkaamista ruotsiksi... tai oikeammin katsomassa/kuuntelemassa sitä etteivät osaa ruotsia.
Nyt toisella kerralla kuunnellessani Virkkusen haastattelua kalahti korvaan ruotsinkielisen haastattelijan, Ami Assulinin, lause Virkkuselle:
"SUOMENRUOTSALAISENA MINULLA ON LAILLINEN OIKEUS SAADA VASTAUKSET ÄIDINKIELELLÄNI RUOTSIKSI, JOTEN..."

En osaa laittaa linkkiä mutta kohdassa 0,43.

Suruille pitäisi kouluttaa tulkkeja/tulkkipalvelijoita. Pakkoruotsinopettajien koulutus voidaan lopettaa ja aletaan kouluttamaan suruille surukielen tulkkeja. Tulkki voi olla paikalla tai tulkin palvelut voivat olla käytettävissä nettikamerapalvelun kautta tulkkikeskuksesta käsin. Mutta aina voidaan varmistaa, että surukielinen "saa vastaukset omalla äidinkielellään".

Niin, kai me tiedämme miksei tuo tulkkipalvelu ota tuulta. Siinä ei pääse alistamaan ketään.
Mutta, kuten jo joku täällä aikaisemmin sanoi... "lehti on jo kääntynyt"

Kiitos siitä.

Näin sen pätkän, jossa ruotsinkielinen A-studion toimittaja grillasi Virkkuselta pientä ruotsinkielistä kommenttia pakollisen ruotsin perusteista inttäen itse ruotsiksi, että hänellä on lain mukaan oikeus saada ruotsinkielinen vastaus viralliselta taholta. Virkkunen hillitsi kiukkunsa ja häpeänsä (vaikka näki, että häntä tosissaan sieppasi) ja toisti tyynesti, ettei hän voi vastata ruotsiksi, koska hän ei ehkä silloin tulisi oikein ymmärretyksi.

Rankka pakkoruotsittaja olisi vaikka opetellut ulkoa muutaman kappaleen litanian pakkoruotsin kunniaksi ja toistellut sitä. Rankka pakkoruotsittaja kävisi kaiken aikaa ruotsintunneilla yltääkseen itse jonkinlaiseen ruotsintaitoon. Mutta nyt tyydytään puremaan hammasta molemmilta suunnilta tulevan pilkan edessä ja toistetaan samoja sanoja, ilman intoa ja innoitusta.

Minun lempiselitykseni poliitikkojen pakkoruotsisympatioille on se Vihreässä langassa esitetty ajatus, että ruotsinkieliset nyt vain ovat niin mukavia, etteivät suomenkieliset poliitikot lähde heitä tässä asiassa hätyyttämään. - Tämä on selitys, joka säästää kaikkien kasvot. Voihan olla, että muitakin selityksiä löytyy. Mikä tätä maailmaa yleensä pyörittää...

Ruotsinkielisten oikeudet Suomessa voidaan hoitaa tulkein, kuten TK sanoi.

Suomalainen kielipolitiikka on nyöritetty pakolliseen ruotsiin paitsi omin laein myös allekirjoittamalla pohjoismainen kielijulistus 2006. Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se käy nordismin nationalistisen perusasenteen kuvauksesta. Julistuksessa todetaan pohjoismaisen kielipolitiikan lähtökohtana olevan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieli, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään


Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin kuuluu oppia skandinaavisia kieliä ja vieläpä niin hyvin, että niin sen pohjalta niin ruotsin, norjan kuin tanskankin ymmärtäminen sujuu!!!!!!!!!!!!!!!!

Pohjoismaiset kielet ja pohjoismainen kieliyhteisö tarkoittavat vain skandinaavisia kieliä!!!!!!!!!

Tästä vinkkelistä katsottuna koko "Nordismista" on suomalaiselle pelkkää haittaa.

Toisaalta ihmettelen että historiasta pitävät suomenruotsalaiset eivät halua Virolaisia ja muita Baltteja mukaan Norden yhteistyöhön.

Aina käydessäni oman alani seminaareissa Ruotsissa paikalla on väkeä myös balteista ja briteistä - joten työkieli on englanti.

Olen käsittänyt, että pohjoismaisuutta tarpeellisempaa yhteistyötä käytäisiin esimerkiksi Itämeren maiden kesken tai Arktisten alueiden maiden kesken - olisi tarvetta laajentaa Pohjoismaiden joukkoa eri tilanteissa eri tavoin.

Eesti kenties mieluiten lukeutuisi Pohjoismaihin ja silloin voitaisiin puhua maantieteellisestä ja kulttuurisesta Balto-Fenno-Scandiasta, jossa saamelaiset ovat alkuperäiskansana. Sellaista monimuotoisuutta olisi ilo pitää aitona pohjoismaisuutena nykyisen kapean skandinaavisuuden sijasta. Jos halutaan korostaa skandinaavisuutta ja määritellä suomenkieliset ja saamenkieliset vähemmistöiksi, joilla ei omine kielineen ole osallisuutta pohjoismaisuuteen ilman skandinaavistamista, niin kyse on minusta ikävästä nationalismista.

Ongelma on taas se, että sanat on jo määritelty skandinavistien toimesta: Pohjoismaissa eli Nordenissa asuu pohjoismaalaisia eli nordboreja, jotka puhuvat pohjoismaisia kieliä eli nordiska språk, minkä taas skandinaaviset kielentutkijat ovat omineet skandinaavisten kielten nimitykseksi. Tästä ei ole paluuta - suomi ja saame ovat jatkossakin ei-pohjoismaisia kieliä.

Tämä sanojen uudelleenmäärittely (vrt. toinen kotimainen, finne/finländare) on oleellista meidän kielipoliittisessa ympäristössämme.

Suomi on pohjoismainen kieli!

Suomi on pohjoismaissa puhuttava kieli.

Wikipedia: The North Germanic languages or Scandinavian languages, the languages of Scandinavians, make up one of the three branches of the Germanic languages, a sub-family of the Indo-European languages, along with the West Germanic languages and the extinct East Germanic languages. The language group is sometimes referred to as the Nordic languages, a direct translation of the most common term used among Danish, Swedish and Norwegian scholars and laypeople. In Scandinavia, Scandinavian languages is also used as a term referring specifically to the mutually intelligible languages of the three Scandinavian countries, and is thus used in a more narrow sense as a subset of the Nordic languages.

Wikipedia: Skandinaviassa puhutaan nykyisin pääasiassa indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvia pohjoisgermaanisia kieliä, joita kutsutaan yhteisnimellä skandinaaviset kielet tai pohjoismaiset kielet. Skandinaavisiin kieliin luetaan ruotsi, norja ja tanska sekä Skandinavian ulkopuolella puhutut islanti ja fääri.

Yliopistoissa meillä on oppiaineena pohjoismainen filologia tai pohjoismaiset kielet: ruotsi, tanska, norja... - ei suomi tai saame.

Pohjola-Norden välttää sivuillaan ilmaisua "pohjoismaiset kielet" ja puhuu "pohjoismaissa puhuttavista kielistä" sekä "pohjoismaisista kieliperheistä", joita ovat sitten germaaniset kielet, uralilaiset kielet ja inuiittikielet.

Aika veikeää, ettei kielisanastoa ole yhteisesti sovittu.

Suomi on pohjoismainen kieli! Tai, jos suomi ei ole pohjoismainen kieli, niin sitten Suomi ei voi olla Pohjoismaa!
Ehkä nordenin porukat seuraavaksi selittävät Suomen joksikin muuksi maaksi kuin Pohjoismaaksi. Vai onko sellainen selitys jo olemassa?

Muistan kyllä lukeneeni kommentteja, joissa sanotaan, että ilman pakollista ruotsia Suomi ei voi olla pohjoismaa.

Mutta sanalle pohjoismaa ei liene yksikäsitteistä määrittelyä. Kyse on Kalmarin unionin perillisistä, joissa pohjoismaisuudelle annetaan erilaisia sisältöjä.

Esimerkiksi ruotsinkielisessä wikipediassa lukee:

"De nordiska länderna har en gemensam historia och en delvis gemensam kultur. --- Länderna tillhör en nordisk språkgemenskap, då något av de nordiska språken talas i dem alla och något av de tre fastlandsnordiska språken spelar en roll i samtliga nordiska länder."

Vapaasti käännettynä: Pohjoismailla on yhteinen historia ja osittain yhteinen kulttuuri. Maat kuuluvat pohjoismaiseen kieliyhteyteen, sillä niissä kaikissa puhutaan jotakin nordiska språkea ja kaikissa pohjoismaissa jollakin kolmesta mannerpohjoismaisesta kielestä on merkitystä.

Tässä kieliyhteys oli keskeinen kriteeri.

Suomenkielisessä wikipediassa kieliyhteyttä ei painoteta samalla tavalla, sen sijaan painotetaan yhteistä historiaa: Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. --- Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet, ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. --- Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on paljon yhteistä historiaa. 1400-luvulla kaikki Pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Suomi on ollut Ruotsin osa, Tanska on puolestaan hallinnut Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin. --- Ruotsin, norjan ja tanskan kielet, erityisesti norja ja tanska keskenään, ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä.

Tässä selvästi historiallinen ja yhteiskunnallinen kehitys ovat kieltä oleellisimpia.

Sanoja Pohjola / Norden sekä Pohjoismaat / Nordiska länder näytetään pidettävän synonyymeinä.

Ruotsinkielisessä wikipediassa selitetään: "Under vikingatid och tidig medeltid betecknade Norden eller Nordlanden enligt de isländska sagorna, de nordgermanska områdena i nuvarande Sverige och Norge samt hela Danmark och Island. Finland hörde ursprungligen inte hit. I detta område talade man ett gemensamt språk och delade en gemensam kultur. Att länder och områden som Finland, Sameland och Grönland kommit att räknas till Norden, beror på att de hör eller länge hört till något av de nordiska länderna, antingen som jämställda delar (såsom Finland) eller underställda moderlandet."

Vapaasti käännettynä: Viikinkiajalla ja varhain keskiajalla Pohjola, tai Nordland islantilaisten saagojen mukaan, käsitti pohjoisgermaaniset alueet nykyisestä Ruotsista ja Norjasta sekä koko Tanskan ja Islannin. Suomi ei kuulunut alunperin mukaan. Tällä alueella puhuttiin yhteistä kieltä ja jaettiin yhteinen kulttuuri. Se että sellaiset alueet kuin Suomi, Saamimaa ja Grönlanti lasketaan mukaan Pohjolaan, perustuu sille, että ne kuuluvat tai kuuluivat pitkään joihinkin pohjoismaihin joko tasa-arvoisena osana (kuten Suomi) tai alisteisena.

Siis tavallaan kieli- ja kulttuuriyhteydelle koko Pohjola on rakennettu. Se, että alue on aina ollut monikielinen ja monikulttuurinen, on tietysti totta. Nationalistista nordismia on mielestäni juuri se mentaliteetti, että "me olimme täällä ensin" tai "me olimme täällä se sivistyselementti". Tänne on tullut geeni- ja kielivirtoja monelta taholta - samoin sivistystä, eivät viikingit keksineet sivistystä.

Suomi on suomenkielinen Pohjoismaa! Jos nordenin porukoiden on vaikea niellä tätä, niin sille ei sitten voi mitään.
Pohjoismaiden yhteistyökieleksi, yhteiseksi kommunikointikieleksi on jo aikaa sitten tullut englanti.

Jos kielellä aletaan rajoittamaan kansojen kuulumista johonkin isompaan ryhmään, niin sitten on kysyttävä, mitkä maat oikeastaan kuuluvat Eurooppaan?

Ja pienenä muistutuksena.

Ruotsin ja Norjan välit eivät ole kovin hyvät. (Ruotsi kielsi Norjan kuninkaalta turvapaikan toisen maailmansodan aikaan).
Tanska ei ole suuntautunut Nordeniin, päinvastoin.
Islannista en tiedä mitään.

Ainoa skandinaaviska-hehkuttaja on RKP.
Ja koska niin hyvin muistamme PN kokouksessa ulkomaankauppaministerin analyysin kokouksesta, voimme varmaan keskittyä Suomen hyvinvointiin.

Niin, suomenkielisille, saamenkielisille ja grönlantilaisille pohjoismaisuus perustunee nimenomaan alueelliselle historialle ja yhteiskuntien samanoloisuudelle. Eikä Norden merkitse ihan samaa norjalaisille ja tanskalaisille kuin esim. suomenruotsalaisille.

Emme varmaan voi moittia niitä, joille pohjoismaiden läheisyys perustuu kielelle. Moni skandinaavista kieltä äidinkielelenään puhuva kokee yhteisen kielen olevan se merkittävin yhdistäjä. En toki koe Viroa samaksi maaksi Suomen kanssa, mutta kielellinen yhteys on silti merkittävä ja ylittää monet muut erot. Miten paljon merkittävämpi yhteys olisikaan, jos kielemme olisivat esim. luettuina lähes samanlaiset.

Ehkä Nordenin kohdalla olisi kyettävä erottamaan erilaiset tasot: poliittinen pohjoismaisuus ja nationalistinen pohjoismaisuus. Osalle pohjoismaalaisia on olemassa vain poliittista pohjoismaalaisuutta ja osalle on olemassa myös nationalistista pohjoismaisuutta, sitä viikinkiheimojen veren ja kielen perinnölle rakennettua.

"Hyvä nationalismi" on mielestäni tietoinen siitä, että se on nationalismia ja hyväksyy sen, etteivät kaikki koe samoja nationalistisia tunteita, että nationalistin kotomailla elää muitakin tarinoita kuin oman kielellisetnisen ryhmittymän tarina - tätähän me edellytämme itseltämmekin suomalaisina. "Hyvää nationalismia" ei ole mielestäni esimerkiksi se, että käännetään pakollinen ruotsi "kielelliseksi oikeudeksi" tai yritetään todistella, että länsisuomalaiset ovat "kieltään vaihtaneita ruotsalaisia".