Subjektiivinen oikeus pakkoruotsin varhaistamiseen?

[Sees]

http://hbl.fi/i-dag/2012-04-27/regering ... nalspraken

Pär Stenbäck ihmettelee HBL:ssä, miten EK:kin on ryhtynyt vaatimaan ruotsin pakollisuudesta luopumista perussuomalaisten itäsuomalaisten ohella.

"--- jag har läst 83 av svaren från organisationer, partier och ämbetsverk. Av dessa föreslår åtminstone tre att den obligatoriska svenskundervisningen skall slopas. Att Sannfinländarna gör det överraskar inte, inte heller att Östra Finlands regionförvaltning med sin vurm för ryskan gör det. Men att också EK, Näringslivets centralorganisation, än en gång och oprovocerat, kräver detta, är förvånande. Även om det i EK finns gamla styrelsebeslut borde en ny ledning tänka om. Över femtio procent av företagen anser ändå svenska vara det nästviktigaste språket."

Hänen mielestään EK:n uuden johdon pitäisi miettiä uudemman kerran ja muistuttaa, että 50% yrityksistä pitää ruotsia toiseksi tärkeimpänä kielenä.

Hän jatkaa, että jos hallitus haluaa antaa kansalliskielille nostetta täytyy luoda normit sille, kuinka monelle oppilaalle annetaan mahdollisuus oppia ruotsia. Hänen mukaansa kahden kansalliskielen maassa pitäisi jokaisella oppilaalla olla oikeus valita ruotsi A1-kieleksi tai aikaistetuksi B1-kieleksi. Kunnat eivät näitä tarjoa ilman kansallista ja sitovaa kieliohjelmaa.

"Om regeringen verkligen vill ge nationalspråken ett lyft måste man nog införa normer för hur många elever som skall ges en chans att lära sig svenska. I ett land med två nationalspråk borde varje elev ha rätt att välja svenska som A1-språk eller som tidigarelagt B1-språk. Kommunerna erbjuder inte detta utan ett nationellt och bindande språkprogram."

Hiukan hämmentää tämä sanojen käyttö. Ikään kuin ruotsin voisi "valita", kun se jo on pakollinen. Jatkossa pitäisi siis järjestää yhdellekin oppilaalle kolmoselta tai viitoselta alkava ruotsi vaikka se muille tulisi pakollisena vasta seiskalla.

Nyt siis painostetaan tätä subjektiivista oikeutta lukea ruotsia missä vaiheessa tahansa ennen yleisen pakon alkua. Tästäkö suljettujen ovien takana nyt väännetään vai vieläkö kaikkien varhaistettu ruotsi on pöydällä?

[Sees]

Tätä varmaan kannattaisi käydä kommentoimassa tai ainakin klikkaamassa peukkuja kielivapaudelle.

[dejavu]

EK on edelleen sitä mieltä, että pakollinen toinen kotimainen pitää poistaa...
Mutta kuinka kauan ? Saako Stenbäck painostettua EK:n muuttamaan mieltään ?

Jo kaksi vuotta EK on ajanut kielivapautta, tosin ei ideologisista syistä, vaan kilpailukyvyn turvaamisen nimissä.

http://yanzu.fi/wp-content/uploads/2012 ... -20121.pdf

Raportti: Yanzu-forum 7.3.2012

Kiinaa opettavat lukiot kokoontuivat keskiviikkona 7.3.2012 Helsinkiin seminaariin pohtimaan
kiinan opetuksen tilannetta ja tulevaisuudenkuvia. Näyttävästi esillä olivat myös Rovion vihaiset linnut.

Seminaaripäivän puheenvuorot aloittanut Elinkeinoelämän Keskusliiton johtaja Timo Kekkonen korosti vuorovaikutuksen,
verkostoitumisen ja kielitaidon merkitystä tulevaisuuden työelämätaitoina.
“Tärkeää ei ole yksinomaan, mitä opetetaan, vaan miten opetetaan”, johtaja Kekkonen muistutti.
Kiinaa Suomessa edistävä Yanzu-hanke tavoittelee omalla työllään juuri Suomen lukioiden verkostoitumista,
vuorovaikutusta ja kiinan kielen opetuksen kehittymistä.

Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien kielten joukkoon tekevät EK:n mukaan voimakasta nousua venäjä, portugali, kiina ja espanja.
Puheenvuoronsa lopuksi Kekkonen otti esille Kieliparlamentin viime vuoden huhtikuun lausuman:
“Työelämä kaipaa diversiteettiä, järjestelmä luo yksipuolisuutta.”

• Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina
• Osaamistarpeet muuttuvat
• Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja
tulevaisuudessa?
• Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
• Miten turvataan suomalaisten monipuolinen kielitaito?

Sivu 10: TULEVAISUUDEN KIELITAITOTARPEET, ruotsi vain 9 %!!!!

Työelämän kriteerit hyvälle kielitaidolle
• Eri työtehtävissä tarvitaan eritasoista ja erilaista kielitaitoa.
• Hyvä kielitaito tarkoittaa sitä, että henkilö kykenee ottamaan
sujuvasti osaa keskusteluun, ilmaisemaan asioita
ymmärrettävästi ja vakuuttavasti sekä rakentamaan luottamusta.
• Kyse on laajemmasta viestintäosaamisesta, joka käsittää
kielitaidon lisäksi kulttuuriosaamisen sekä kyvyn käydä dialogia,
argumentoida ja väitellä.

Työelämä haluaa diversiteettiä,
järjestelmä tuottaa yksipuolisuutta

Vaihtoehtojen lisääminen kielten opiskeluun välttämätöntä
• Vieraan kielen opiskelu aloitetaan mahdollisimman nuorena.
• Opetuksen järjestäjällä velvollisuus tarjota alaluokilla 1-6 vähintään kolmea
kieltä, joista yksi on toinen kotimainen kieli.
• Valinnanmahdollisuuksia laajennetaan luopumalla toisen kotimaisen kielen
pakollisuudesta.
• Jokainen oppilas valitsee ainakin kaksi kieltä, joita hän opiskelee
perusopetuksessa.
• Hyödynnetään verkostoja, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kielikoulutusta
tarjoavia palveluntuottajia kielitarjonnan monipuolistamiseksi.
• Lisätään vieraskielisen opetuksen tarjontaa ja opettajien valmiuksia opettaa
vieraalla kielellä.
• Koulujen kansainvälistyminen on koko kouluyhteisön, ei vain kieltenopetuksen
tehtävä.