Tuossa ketjussa on aivan erinomainen kirjoitus Marjatta Vehkaojalta. Lainaan tekstin nyt tähän:TK kirjoitti:Kokoomuksen sisällä käydään kovaa keskustelua ja taistelua pakkoruotsista.
http://willerydman.puheenvuoro.uusisuom ... emuruotsia
Wille Rydman kirjoittaa raikkaasti ja uskottavasti. Kielikeskustelusta on normaalius edelleen varsin kaukana. Meillä on nämä poteroihnsa juuttuneet talebanit, joiden elämäntyö RKP:ssä näyttää olevan yksikielisten ratkaisujen lisääminen. On se uskomaton juttu, että kaksikielinen opetus ajetaan alas toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeista. Aikuiset, ruotsinkielisiksi rekisteröidyt ilmeisesti saisivat tarttuvaan tautiin rinnastettavia vaikutuksia. Kun työelämässä joudutaan jakamaan samoja vessoja ja ruokatiloja, ongelmia ei yleensä ole.
En ole koskaan voinut ymmärtää, miksi muutaman prosentin vähemmistöllämme on veto-oikeus enemmistön opintosuunnitelmiin. Tätä veto-oikeutta toteutetaan ovelasti erilaisten verkostojen kautta tapahtuvalla keskeisten päättäjien voitelulla ( svenska.nu, magma jne.). Pakkoruotsintamisen rintamaan on liittynyt näkyvästi myös YLE, joka syöttää kanavalla 1 kaiken aikaa ruotsinkielistä ohjelmaa. Tämä on pois niin suomenkielisestä kuin muualta maailmasta tulevista ohjelmsita. Meillähän on yleFemma, josta jo maksetaan mannaa verrattuna kielivähemmistömme kokoon.
Jonkinlainen alemmuudentunne ja sosiaalisen nousun optio hallitsevat silmää tekevien suhtautumista pakkoruotsiin. Pakkoruotsin ja ruotsinkielisten privilegioiden puolustamisesta on tullut hyve, joka erottaa nämä paremmat henkilöt "moukista". Tässä kysymyksessä emme pärjää vetoamalla historiaan ja kertomalla valheita ruotsinkielen tarpeellisuudesta tämän päivän pohjoismaisessa yhteistyössä. Kansalaisten omakohtaisille kokemuksille ja toiveille on annettava enemmän arvoa.