Tämä toistuu lähes aina, kun puhutaan pakollisesta ruotsista. Monen mielestä on ihan ok heittää asia ilmaan ja sitten selittää, että "ei kukaan oikeasti aseta matematiikkaa ja ruotsia vaihtoehdoiksi vaan rinnastuksessa on kyse siitä ettei peruskoulussa ole mitään muitakaan vapaaehtoisia aineita, ja minulla on ollut huomattavasti enemmän hyötyä kilelitaidostani kuin matematiikasta".
Tässä on monta asiavirhettä.
Ensinkin kouluissa on paljon vapaaehtoisia valinnaisia aineita (mm. tietotekniikka, draama, mediakasvatus, tanssi,...).
Toiseksi kaikkialla maaimassa on pakollisena vain aineryhmä nimeltä "vieraat kielet". Sen sisältö vaihtelee. Englanti on joissain maissa pakollinen (ei meillä), toinen vieras kieli on usein vapaaehtoinen ja silloinkin kun se ei ole vapaaehtoinen, se on valinnainen.
Missään ei ole pakollisena tällaista pientä kieltä, joka ei ole koskaan ollut enemmistön esivanhempien puhuma kieli.
Esimerkiksi Ahvenamaalla, siis oikeastaan Suomessa, pakollinen vieras kieli on englanti, peruskoulussa ei ole pakollista toista kieltä, mutta noin kaksikolmasosaa (ilman murtolukujen osuutta matematiikassa emme ymmärtäisi tätä käsitettä) yhdeksäsluokkalaisista opiskelee suomea tai ranskaa tai saksaa tai espanjaa. Lukiossa pakollinen englanti jatkuu ja sen rinnalla on suurimmalle osalle valinnainen toinen kieli, vaihtoehtoina suomi, saksa, ranska, espanja ja venäjä. Tämä malli vastaa yleistä kieltenopetusta maailmalla.
Siis on erittäin outoa puhua siitä, että ruotsin kieltä voitaisiin verrata pakollisuutensa puolesta matematiikkaan tai mihinkään muuhunkaan aineeseen kuin toiseen kieleen.
Ajatus siitä, että ruotsia tarvittaisiin arjessa enemmän kuin matematiikkaa, on äärihumanistien tietämättömyyttä. Matematiikkaan perustuu jokainen hetki, jolloin luemme tilastoja, ymmärrämme esimerkiksi yhteiskunnallista tekstiä, jossa puhutaan prosenteista, kasvusta ja vähenemisestä, todennäköisyyksistä, kuvaajista... Jokainen autoaan korjannut, remonttia tehnyt, vaatteen ommellut tai reseptiä muokannut on käyttänyt matematiikkaa arjessa. Yhä suurempi osa meistä käyttää työssä tai arjessa tietokoneohjelmia, joissa annetaan parametreja, siis käsitellään oikeastaan funktioita ja muuttujia. Murtolukujen tarpeellisuus tuli jo käsiteltyä. Matematiikan on tarkoitus antaa loogisen ajattelun välineitä ja kykyä yleistää asioita, esittää päättelyn kulku selkeästi, ymmärtää säännönmukaisuuksia, aksiomaattisia järjestelmiä ja niihin liittyviä lainalaisuuksia sekä sopimuksia.
Kaiken opiskelemani jälkeen en vain ymmärrä sitä, miten joku voi pitää heittoa "onhan meillä pakkomatematiikkaakin" jotenkin perusteena pakolliselle ruotsille. Mikseivät toimittajat jo puutu pakkomatematiikan kaltaiseen virheargumentointiin?
Onhan meillä pakkomatematiikkaakin
Re: Onhan meillä pakkomatematiikkaakin
Sitkeä pakkomatematiikka-argumentoija voi yrittää jatkaa, että "Mitä taas siihen usein esitettyyn väittämään tulee etteivät kaikki ole kielellisesti lahjakkaita ja että kolme kieltä on monelle liikaa. Vielä harvemmat ovat matemaaattisesti lahjakkaita mutta ei se silti oikeuta pyyhkimään sitä lukujärjestykseltä."
Matematiikkaa tarvitaan päivittäin ymmärtämään arjen laskemista, talouden kuvaajia ja tunnuslukuja. Yläkoulun matematiikan opinnoissa varmennetaan tämän arjen matemaattisen lukutaidon taustalla olevaa ymmärrystä.
Mutta vaatiko koulu kohtuuttomasti matemaattista lahjakkuutta? Yksi matematiikka vastaan peruskoulun äidinkieli, englanti ja ruotsi? Onko se erilaisten lahjakkuuksien kannalta yhtäläinen paketti?
Lukiossa matematiikasta on kevennetty versio niitä varten, jotka eivät koe tarvitsevansa arjen ymmärtämistä korkeampaa matematiikkaa. Ruotsia ei tarvita arjen ymmärtämiseen, silti se on pakollinen. Jos lasketaan lukion kielten pakolliset kurssit (ai 6 + en 6 + ru 5 - eivät yleensä riitä aineiden kirjoittamiseen) vastaan matematiikan pakolliset (lyhyt 6), nähdään, mitä lahjakkuutta lukiossa suositaan.
Taannoisessa A-streamissa Li Andersson vaihtoi pakkomatematiikan fysiikkaan ja valitti, ettei hänkään voi saada vapautusta fysiikasta. Jos peruskoulussa ruotsia ja fysiikkakemiaa (kaksi ainetta yhdessä, luonnon lainalaisuuksien yleinen kieli) onkin yhtä paljon, en ole kuullut, että laaja fysiikka olisi pakollinen osa kaikkien virkamiestutkintoa. Lukiossa on yksi (1) kaikille pakollinen fysiikka, sen sijaan ruotsia oli siis vähintään viisi (5) kurssia.
Kouluissa siis aivan surutta suositaan nimenomaan kielellistä lahjakkuutta ja vähätellään matemaattisluonnontieteellistä lahjakkuutta. Jos lyhyen matematiikan ja yhden fysiikan kurssin sijasta oppilas valitseekin pitkän matematiikan ja fysiikan, hänen pakolliset kursiinsa nousevat seitsemästä (7) helposta vähintään kahteenkymmeneen (20) vaativaan, eikä mitään kevennyksiä ole vaihtoehtona luvassa kieliin.
Li Anderssonin vertaus pakkofysiikkaan oli siis, jos mahdollista, vielä järjettömämpi. Hänellä kun on ollut vapaaehtoinen fysiikka niin lukiossa kuin korkeakoulussa ja luonnon ja tekniikan kanssa hän on silmätysten päivittäin.
Matematiikkaa tarvitaan päivittäin ymmärtämään arjen laskemista, talouden kuvaajia ja tunnuslukuja. Yläkoulun matematiikan opinnoissa varmennetaan tämän arjen matemaattisen lukutaidon taustalla olevaa ymmärrystä.
Mutta vaatiko koulu kohtuuttomasti matemaattista lahjakkuutta? Yksi matematiikka vastaan peruskoulun äidinkieli, englanti ja ruotsi? Onko se erilaisten lahjakkuuksien kannalta yhtäläinen paketti?
Lukiossa matematiikasta on kevennetty versio niitä varten, jotka eivät koe tarvitsevansa arjen ymmärtämistä korkeampaa matematiikkaa. Ruotsia ei tarvita arjen ymmärtämiseen, silti se on pakollinen. Jos lasketaan lukion kielten pakolliset kurssit (ai 6 + en 6 + ru 5 - eivät yleensä riitä aineiden kirjoittamiseen) vastaan matematiikan pakolliset (lyhyt 6), nähdään, mitä lahjakkuutta lukiossa suositaan.
Taannoisessa A-streamissa Li Andersson vaihtoi pakkomatematiikan fysiikkaan ja valitti, ettei hänkään voi saada vapautusta fysiikasta. Jos peruskoulussa ruotsia ja fysiikkakemiaa (kaksi ainetta yhdessä, luonnon lainalaisuuksien yleinen kieli) onkin yhtä paljon, en ole kuullut, että laaja fysiikka olisi pakollinen osa kaikkien virkamiestutkintoa. Lukiossa on yksi (1) kaikille pakollinen fysiikka, sen sijaan ruotsia oli siis vähintään viisi (5) kurssia.
Kouluissa siis aivan surutta suositaan nimenomaan kielellistä lahjakkuutta ja vähätellään matemaattisluonnontieteellistä lahjakkuutta. Jos lyhyen matematiikan ja yhden fysiikan kurssin sijasta oppilas valitseekin pitkän matematiikan ja fysiikan, hänen pakolliset kursiinsa nousevat seitsemästä (7) helposta vähintään kahteenkymmeneen (20) vaativaan, eikä mitään kevennyksiä ole vaihtoehtona luvassa kieliin.
Li Anderssonin vertaus pakkofysiikkaan oli siis, jos mahdollista, vielä järjettömämpi. Hänellä kun on ollut vapaaehtoinen fysiikka niin lukiossa kuin korkeakoulussa ja luonnon ja tekniikan kanssa hän on silmätysten päivittäin.
Viimeksi muokannut Sees, 07.02.2013 09:18. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Re: Onhan meillä pakkomatematiikkaakin
Osoititpa kätevän pikavastauksen: "Onhan meilla valinnainen ___kin!" 
Olisikohan toimivin valinta ___ = A2-kieli?
Olisikohan toimivin valinta ___ = A2-kieli?
Re: Onhan meillä pakkomatematiikkaakin
Niin onhan meillä valinnainen englantikin, miksei siis valinnainen ruotsi. Ja onhan meillä vapaaehtoinen tietotekniikkakin. Ja vaikka tietotekniikasta tulisikin pakollinen oppiaine (ei todellakaan ole tulossa nykysuunnitelmissa), voidaan ruotsin pakollisuudesta keskustella vain kielten aineryhmän sisällä, osana kielitaitovaatimuksia.
Ruotsi on se aine, jonka vanhemmat ja nuoret ovat nostaneet aineeksi, jonka tulee siirtyä pakollisesta vapaaehtoiseksi. Ei se, etteivät vanhemmat ja nuoret ole yhtä kriittisiä matematiikkaa tai fysiikkakemiaa kohtaan tarkoita, että he olisivat turhaan kriittisiä ruotsin kohdalla. Nähdäkseni ruotsin vapaaehtoisuus on perusteltu hyvin puhumalla pelkästään ruotsista ja kielten tarpeesta yksilön ja yhteisön tasolla.
Jotta voitaisiin keskustella ruotsin pakollisuudesta, tulisi luonnollisesti tietää ne todelliset syyt, jotka pakon takana ovat. Pelkkä viittaus siihen, että on "historiallisia ja kulttuurisia syitä" tai että näillä kielillä on löydyttävä palveluita, eivät riitä pakon perusteeksi. Perusteluiden riittämättömyys tunnustetaan, kun perusteeksi vedetään muiden aineiden pakollisuus.
Ei voida ajatella, että koko nykyinen ainevalikoima on joko hyväksyttävä tai hylättävä kerralla. Aineita on voitava käsitellä yksitellen ja nimenomaan oman aineryhmänsä sisällä. Onhan meillä muovattu uskonnostakin katsomusaineiden ryhmä, jossa voidaan valita...
Ruotsi on se aine, jonka vanhemmat ja nuoret ovat nostaneet aineeksi, jonka tulee siirtyä pakollisesta vapaaehtoiseksi. Ei se, etteivät vanhemmat ja nuoret ole yhtä kriittisiä matematiikkaa tai fysiikkakemiaa kohtaan tarkoita, että he olisivat turhaan kriittisiä ruotsin kohdalla. Nähdäkseni ruotsin vapaaehtoisuus on perusteltu hyvin puhumalla pelkästään ruotsista ja kielten tarpeesta yksilön ja yhteisön tasolla.
Jotta voitaisiin keskustella ruotsin pakollisuudesta, tulisi luonnollisesti tietää ne todelliset syyt, jotka pakon takana ovat. Pelkkä viittaus siihen, että on "historiallisia ja kulttuurisia syitä" tai että näillä kielillä on löydyttävä palveluita, eivät riitä pakon perusteeksi. Perusteluiden riittämättömyys tunnustetaan, kun perusteeksi vedetään muiden aineiden pakollisuus.
Ei voida ajatella, että koko nykyinen ainevalikoima on joko hyväksyttävä tai hylättävä kerralla. Aineita on voitava käsitellä yksitellen ja nimenomaan oman aineryhmänsä sisällä. Onhan meillä muovattu uskonnostakin katsomusaineiden ryhmä, jossa voidaan valita...