EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 26.02.2012 10:10

http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/pe ... ments=true

"Valinnaisuutta tarvittaisiin yläkouluun nykyistä enemmän, jotta kukin oppilas voisi 8- ja 9-luokalla suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. "

"Pidemmällä tähtäimellä toisen kotimaisen osalta tulisi siirtyä vapaaseen valintaan, jolloin sen valitsijoiden määrä pitkänä A-kielenä lisääntyisi ja saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista."

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 26.02.2012 10:23

Mahdollisimman moni toivottavasti ehtii käydä antamassa ruusuja EK:n linjalle yllä olevasta linkistä!

Hannu Jussi
Viestit: 1108
Liittynyt: 02.04.2011 19:32

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hannu Jussi » 26.02.2012 15:34

Sees, olet parantumaton romantikko.

Kuinka et näe suomenruotsalaisten kuppausta ja ota sitä vakavasti. Minäkin, syntyjäni ruotsinkielinen, näen sen ja inhoan sitä koko sydämestäni.

Olen samoilla linjoilla kuin nimimerkki Suomalainen plus lisäisin vielä että parempi kerta rytinä, kuin ainainen kitinä.
Käyn tällä sivustolla välillä, sillä odotan ja toivon, että asiasta järjestettäisiin taasen mielenilmaus. Tällä kertaa tulisin mukaan, sikäli kun puheenvuorot jaetaan suomenmielisille.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 26.02.2012 16:51

Parantumattomia romantikkoja, EK ja minä? ;)

Minusta kannattaa kuitenkin antaa kiitosta silloin harvoin, kun siihen on aihetta. Tämä EK:n kannanotto on jonkinlainen kevään merkki...

mpartel
Viestit: 183
Liittynyt: 10.02.2010 08:36

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja mpartel » 26.02.2012 17:01

Hannu Jussi kirjoitti:-- parempi kerta rytinä, kuin ainainen kitinä.
Mutta paljon parempi ainainen kitinä kuin ei kitinää lainkaan.

Tapsa
Viestit: 175
Liittynyt: 19.08.2011 17:21

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Tapsa » 27.02.2012 17:03

Sanonpa nyt pari sanaa tuosta kielestä, joka tässä on esillä jatkuvasti. Mitään norden-kieltä ei ole, eikä mitään "skandinaviska"-kieltä. Lähisukukieliä ymmärretään Skandinaviassa enemmän tai vähemmän, ja puhutaan eri muunnoksina omissa maissaankin. Ruotsinkielisesti orientoituneet eivät ymmärrä paljonkaan tanskasta (islannista ei tarvitse puhuakaan), ja ruotsissa on kolme pääasiallista muunnostyyppiä. Ja sitten on itämuunnelma, jota sanotaan suomenruotsiksi, ja tuota muunnosta puhuvien valtaosa osaa erinomaisesti suomea ja käyttää sitä jatkuvasti, niin ettei tavallinen yleisö tule ajatelleeksikaan, että näillä olisi jokin toinen äidinkieli kuin suomi. Voidaan sanoa, että Ruotsissa asuvat suomalaiset ja suomalaisperäiset puhuvat ruotsalaisemmin kuin suomessa nämä ns. suomenruotsalaiset. Eivätkä Suomessa ruotsinkielisinä esiintyvät usein tunne Ruotsia ja ruotsalaisuutta ollenkaan sillä tavalla kuin luulisi. Tässä muutama piirre, jotka luonnehtivat suomenruotsalaista kieltä ja sen käyttöä:

-Puuttuu ruotsalainen lausemelodia, ja sen sijalla on lauseen ja sanojen alkuja painottava rytmi.
-Ruotsin kielen etisyyden sijasta on paljon takaisuutta, erityisesti pääkapunkiseudulla. Siis artikulaatio on siirtynyt taakse, ja muistuttaa suomea.
-Graavi/akuutti -aksenttijärjestelmää ei ole.
-Ns. suppradentaalit (kuten sanoissa 'fors', 'kort', 'hård) puuttuvat.
-Vokaalien kvaliteetti muistuttaa suomen kieltä.
-Konsonattien fortis/lenis -oppositio heikko (p/b,k/g,t/d) ja kvaliteetti suomen kaltainen.
-Sanojen alkukonsonanteista puuttuu germaaninen aspiraatio, mikä vaikuttaa edelliseen asiaan

Kun ruotsissa sj,sk,skj jne. ('skön') on frikatiivi, niin suomenruotsissa se on sibilantti, ns. suhuässä, kun taas ruotsin suhu kuten sanassa 'kök' ääntyy töölössä affrikaattana (t ja suhu).
Sitä paitsi suomen kielen mukaisesti su-ru-kielessä on kilo ja kiosk yms., k-äänteisinä, kun taas ruotsissa niissä on sibilantti.

Ruotsissa muuten ei ole varsinaisia diftongeja, mutta täällä seurataan suomea aika paljon. Näkyy kirjainyhdistelmien ääntymisessä. Esim. REA ja IKEA. Siis monoftongisessa ruotsissa vokaalit ovat eri tavuissa Myös vokaalien kvantiteetti on täällä suomentunut. 'Vara' ja 'lila' yms. Siis lyhyitä peräkkäisissä tavuissa, vaikka ruotsissa painollinen tavu on aina pitkä: joko pitkä vokaali tai pitkä konsonantti. Toisaalta taas joittenkin vokaalien eräänlainen uusi diftongoituminen (resa) taas ei kuulu suomenruotsissa.
Ruotsinkielinen äänimedia, Yle, on täynnä suomensekaisuutta ja virheellisyyttä, jollaisesta moititaan suomenkielisiä. Puhujat suoltavat sanoja aivan kaistapäisesti joskus.

Nimistön väkisin vääntäminen on luku sinänsä.
On keksitty "kaksikielisyysnimistöä", joka ei perustu mihinkään. Täysin suomenkieliset paikat on nimetty kummallisilla tavoilla, jotka ovat ruotsin kielen vastaisia. Esim. Lahtis, jossa normaaliruotsalaisittain ääntyisi pitkä a, eikä missään tapauksessa frikatiivi h:ta tavun lopussa. Ruotsista tulleet matkailijat tekevätkin niin, mutta "meidän nilkit" taituroivat omissa maailmoissaan. Samoin voisi lausua Rehbinderit ja Dahlbergit ynnä muut eehoo ja aahoo -tapaukset.
Toisin sanoen on muodostunut tavallaan erillinen kieli, ja siinä on eräänlaista kreolisoitumistakin, minkä kuulee esimerkiksi pääkaupungin seudulla. Kanadan ranskan fonetiikassa on jotain samaa englannin suhteen. Rkp-folktinget-poliitikot haluavatkin etuoikeuttaa keskenään puhumaansa murretta jonkinlaisena vähemmistökielenä, vaikka toisaalta halutaan kuitenkin kieltää tuollainen ero. Kirjakieli pysyy nykyään hallitussa muodossa, vaikka tiedetään, että historian aikana Suomessa on puhuttu ruotsia eri tavalla aina. Suomen alueella nykyään asuvista on ehkä noin yksi prosentti niitä ruotsinkielisiä, jotka eivät oikeasti osaa suomea, ja ruotsinkielisiksi rekisteröityneet enimmäkseen ovat myös suomenkielisiä, monet enemmänkin juuri sitä lajia.

Ruotsinopettajia ei kouluteta (harvaa poikkeusmahdollisuutta lukuunottamatta) tuntemaan näitä ilmiöitä eikä myöskään osaamaan muuta kuin tuota suomalaista, jotta he edes osaisivat selittää oppilaille mistä kaikesta on kysymys. Näennäinen norden-legendan toistaminen ei johda mihinkään suomenkielisten kannalta merkitsevällä tavalla, jotta Suomessa vallitsevan ruotsinopetuksen pohjalta tulisi mielekästä yhteyttä johonkin päin, vaan englantia puhutaan yleisenä pohjoismaisena yhteyskielenä. Sitä puhuvat mieluusti skandinaavit Pohjolan/Nordenin eri osissa, koska kanssakäyminen sujuu paremmin.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: EK: Kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 27.02.2012 18:45

Tapsa kirjoitti:Sanonpa nyt pari sanaa tuosta kielestä, joka tässä on esillä jatkuvasti. Mitään norden-kieltä ei ole, eikä mitään "skandinaviska"-kieltä. --- Näennäinen norden-legendan toistaminen ei johda mihinkään suomenkielisten kannalta merkitsevällä tavalla, jotta Suomessa vallitsevan ruotsinopetuksen pohjalta tulisi mielekästä yhteyttä johonkin päin, vaan englantia puhutaan yleisenä pohjoismaisena yhteyskielenä. Sitä puhuvat mieluusti skandinaavit Pohjolan/Nordenin eri osissa, koska kanssakäyminen sujuu paremmin.
Totta!

Uskon, että Norden-hehkuttajat ovat saaneet itsensä uskomaan skandinaviseen Nordeniin, mutta todellisuudessa se on illuusio kuten Suomen kaksikielisyyskin.

Vastaa Viestiin