"Työryhmä kokoontui 10 kertaa. Työryhmä on kuullut työnsä aikana useita asiantuntijoita. ---
Työryhmä teetti työnsä tueksi kaksi erillistä kyselyä. Ensimmäinen toteutettiin oikeusministeriön
Otakantaa.fi -palvelun kautta 1.8.–15.8.2011. Foorumilla kysyttiin, miten ruotsin
kielen opetusta ja oppimista toisena kotimaisena kielenä voitaisiin kehittää, kerrotaanko
kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla tai mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla
on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta. Keskustelu oli varsin vilkasta ja kommentteja
julkaistiin yhteensä 289 kappaletta. Kommentit ovat luettavissa kokonaisuudessaan
Otakantaa.fi -foorumin arkistossa. Toinen kysely toteutettiin alkuvuodesta 2012 opetus- ja
kulttuuriministeriöstä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Kyselyllä oli tarkoitus selvittää
ruotsin kielen opetuksen tilannetta suomenkielisessä tutkintoon johtavassa opetussuunnitelmaperusteisessa
ammatillisessa peruskoulutuksessa lukuvuonna 2010–2011. ---
Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittaen loppuraporttinsa opetus- ja
kulttuuriministeriölle."
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012 ... otsia.html
Mitään vapaampaa kielivalintaan viittaavaa ei työryhmän tuotoksessa näy. Sen sijaan saamme "toiminnallista ruotsia", tässä ehdotukset koottuna:
1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja
mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.
2.
Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.
3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet
ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.
4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että
ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
5. Koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön käytännönläheisiä muotoja ruotsin kielen opiskelussa ammatillisessa koulutuksessa, esimerkiksi
kytkemällä sitä eri alojen ammatillisiin opintoihin sekä hyödyntämällä työssäoppimista ja valinnaisuutta.
6. Opinto-ohjausta kehitetään siten, että
jatko-opintoja suunnittelevat saavat oikean kuvan ruotsin kielen osaamisvaatimuksista seuraavilla koulutustasoilla ja eri ammateissa. Opetus- jakulttuuriministeriö, Opetushallitus, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut ovat tästä vastuussa.
7. Korkeakoulut järjestävät, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla,
koulutustarjontaa ristiin ja yhdessä suomen- ja ruotsinkielisissä korkeakouluissa suomen- ja ruotsinkielisille opiskelijoille, niin että
vapaaehtoinen ruotsin käyttö korkeakouluopintojen aikana lisääntyy.
8.
Korkeakoulut kehittävät menetelmiä, joilla turvataan tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä erillisrahoituksella.
9. Opetushallitus yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa kehittävät ruotsin opetuksen opetussuunnitelmia
perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisella toisella asteella siten, että tavoitteissa painottuu toiminnallinen kielitaito ja kielenopetus kiinnittyy oppilaan arkeen. Oppilaat ja opiskelijat otetaan kehittämistyöhön mukaan.
10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa
ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva
ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään
erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin jaharjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.
11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan
kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.
12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa
kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.
13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi
ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.
14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.
15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.
16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.
17. Opetushallitus ja CIMO käynnistävät yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa
valtakunnallisen finska-ruotsi -vaihto-ohjelman ja kampanjan, jolla lisätään ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä ja opettaja- ja oppilasvaihtoja. CIMO edistää hallinnoimiensa ohjelmien kautta mahdollisuuksia ruotsin oppimiseen ja opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Tiedotuksen kehittämiseksi CIMO tiivistää yhteistyötä muiden pohjoismaisen koulualan rahoittajien kanssa.
18.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. [Jotta esim. maahanmuuttajat, joilla on vapautus peruskoulussa, voivat aloittaa ruotsin lukiossa]
19.
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla, ottavat hankinnassa huomioon ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen ruotsin oppiminen on mahdollista.
20.
Korkeakoulut tarjoavat maahanmuuttajataustaisille ja myös ulkomaisille opiskelijoille ruotsin kielen opetusta suomalaisille työmarkkinoille työllistymisen mahdollistamiseksi.
21. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi ja tarvittaessa
laatii ohjeet siitä, miten perusopetuslain § 18 vapautusmahdollisuuksia sovelletaan maahanmuuttajien osalta. Selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, millaisia seurauksia vapautuspäätöksillä on oppilaalle muilla koulutusasteilla.
[Karsitaan siis entisestään olemattomat vapautukset]