vapaakielivalinta.fi

Sampo Terhon blogissa erinomainen kirjoitus:
http://www.sampoterho.net/?p=1768

Kirjoituksen yhteydessä on lueteltu kansalliskielistrategia-hankkeen jäsenet ja sidonnaisuudet:

•Puheenjohtaja Jyrki Katainen – kannattaa pakkoruotsia jopa vastoin oman puoluekokouksensa päästöstä. Tosin ”Pääministerin johdolla” tarkoittanee sitä, että hän avaa ensimmäisen kokouksen ja allekirjoittaa viimeisessä kokouksessa työryhmän aikaansaannoksen, jolloin puheenjohtajuus käytännössä siirtyy varapuheenjohtajalle

•Varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson – RKP:n kansanedustaja, oikeusministeri, entinen Svenska Finlands folktingetin pj, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Varapuheenjohtaja Velipekka Nummikoski, Kataisen valtiosihteeri

•Pääsihteeri Paulina Tallroth valtioneuvoston kansliasta – ruotsinkielisten etuja oikeusministeriössä valvova hallitusneuvos, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Niklas Andersson, sisäasiainministeriöstä – kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheenjohtaja 2007-, entinen työnantaja Åbo Akademi

•Jäsen Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä – kasvatustiet.tohtori, professori, opetusministeri J.Gustafssonin valtiosihteeri (Gustafsson on ilmoittanut vaalien jälkeen kannattavansa pakkoruotsia, ennen vaaleja ilmoitti vastustavansa)

•Jäsen Jarmo Lindén opetus- ja kulttuuriministeriöstä – Arhimäen valtiosihteeri, toiminut kulttuuriministeri Claes Anderssonin erityisavustajana

•Jäsen Katariina Poskiparta ympäristöministeriöstä – vihreät, toiminut työministeri Anni Sinnemäen poliittisena valtiosihteerinä, vastannut Vantaalla maahanmuuttoasioista

•Jäsen Timo Lankinen – Opetushallituksen pääjohtaja, Svenska Nu lobbausjärjestön jäsen, ehdottanut peruskoulun tuntijaon uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen pakollisen opiskelun aloittamista jo kuudennelta luokalta, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma – Kuntaliiton toimitusjohtaja, valtiotiet.lisensiaatti Åbo Akademista, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Aki Lindén – Toimitusjohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, LL, valtiotiet. maisteri, Ahtisaaren työryhmän jäsen

•Jäsen Camilla Gunell – Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ahvenanmaa on yksikielisesti ruotsinkielinen, mihin sen edustajaa tarvitaan kaksikielisyysstrategiassa?)

•Hankkeen pysyvä asiantuntija on ohjelmapäällikkö Markus Österlund – Svenska Finlands folkting, Rkp, Ahtisaaren työryhmän sihteeri

•Hankkeen toinen pysyvä asiantuntija on kehittämispäällikkö Markku Suksi, oikeusministeriö,julkisoikeuden professorina Åbo Akademissa

Nyt aletaan sydän kylmänä odottaa tämän työryhmän työn hedelmiä.

Terho kuvasi tunnelmia taannoin näin: "Jo Kataisen hallituksen aloittaessa oli arvattavissa, että hallituskaudesta tulee kielipolitiikan kannalta synkkä. --- Valtioneuvoston kanslia asetti viime vuoden lopulla kansalliskielistrategia -hanketyöryhmän, joka istuu tämän vuoden loppuun. Sen virallisena tarkoituksena on laatia pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen, suomen ja ruotsin, kehittämiseksi sekä konkretisoida sen pohjalta toimet kuluvalle hallituskaudelle --- Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään aiemmin istuneen Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen. Tämän vaatimattomasti “johtoryhmäksi” kutsutun työryhmän asetti keväällä 2010 Svenska Finlands folkting laatimaan toimintaohjelman, jossa on konkreettisia ehdotuksia sen takaamiseksi, että Suomessa säilyy kaksi elävää kansalliskieltä. Käytännössä esitys kuitenkin sisältää ehdotuksia vain ruotsin kielen aseman edistämiseksi --- Ahtisaaren raportti ei tietenkään mitenkään huomioi kansalaismielipidettä, joka useiden gallupien mukaan toivoo kielivapauden toteuttamisesta. Päinvastoin siinä ehdotetaan pakkoruotsin aikaistamista ja mm. ruotsin kielen asemaa valvovan kieliministerin nimittämistä ja kielioikeusasiamiehen viran luomista --- On erittäin erikoislaatuista ja syvästi epädemokraattista ottaa yhden lobbausjärjestön tavoiteluettelo pohjaksi valtiolliselle kielistrategialle. Tämä vahvistaa entisestään käsitystä, että kielipolitiikassa Suomi toimii edelleen kuin pahimmanlaatuinen harvainvaltainen banaanivaltio. Kannattaa niin ikään kiinnittää huomiota kansalliskielistrategiahankkeen jäsenten taustoihin ja sidonnaisuuksiin, jotka osoittavat varsin selvästi millä perustein kokoonpano on valikoitu ---"