Suomalaisia vai suomenruotsalaisia?
Lähetetty: 16.01.2012 23:21
Opetushallitus on julkaissut raportin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden taustoista:
http://www.oph.fi/etusivu/102/kuinka_ru ... t_oppilaat
Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.
Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.
Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä.
Voisi siis päätellä, että lähes puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista ovat kaksikielisiä, mutta tätä kokonaisarviota ei artikkelissa annettu.
Joka tapauksessa minusta tämä kuvaa hyvin sitä, miten voimakasta identiteettityötä kouluissa joudutaan tekemään, jotta oppilaat mieltävät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi eivätka suomalaisiksi, joilla on toinenkin vahva kieli:
"andelen informanter som väljer att definiera sig som finskspråkiga är överraskande låg --- I stället är det en betydligt högre andel informanter som väljer att definiera sig som finlandssvenska än andelen informanter från enspråkigt svenska hem."
eli "niiden haastateltujen osuus, jotka määrittelivät itsensä suomenkielisiksi, oli yllättävän alhainen --- Sen sijaan merkittävästi useampi haastatelluista määritteli itsensä suomenruotsalaiseksi kuin oli niiden osuus, jotka tulivat täysin ruotsinkielisistä kodeista."
Tietenkään "suomalaisuudesta" ei voinut kysyä, koska kyseessä oli ruotsinkielinen tutkimus ja sanana on vain "finländare", jonka merkitys ei ole sama kuin suomen kielen sanan "suomalainen". Ruotsiksi voi siis vastata vain olevansa suomenmaalainen (finländare), jota sanaa käyttämällä on jo hyväksynyt sen, että suomalaiset ovat suomenmaalaisten alaryhmä eikä päinvastoin. Nimenomaan identiteetin rakentamisessa tämä erilainen sanasto vaikuttaa paljon.
http://www.oph.fi/etusivu/102/kuinka_ru ... t_oppilaat
Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.
Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.
Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä.
Voisi siis päätellä, että lähes puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista ovat kaksikielisiä, mutta tätä kokonaisarviota ei artikkelissa annettu.
Joka tapauksessa minusta tämä kuvaa hyvin sitä, miten voimakasta identiteettityötä kouluissa joudutaan tekemään, jotta oppilaat mieltävät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi eivätka suomalaisiksi, joilla on toinenkin vahva kieli:
"andelen informanter som väljer att definiera sig som finskspråkiga är överraskande låg --- I stället är det en betydligt högre andel informanter som väljer att definiera sig som finlandssvenska än andelen informanter från enspråkigt svenska hem."
eli "niiden haastateltujen osuus, jotka määrittelivät itsensä suomenkielisiksi, oli yllättävän alhainen --- Sen sijaan merkittävästi useampi haastatelluista määritteli itsensä suomenruotsalaiseksi kuin oli niiden osuus, jotka tulivat täysin ruotsinkielisistä kodeista."
Tietenkään "suomalaisuudesta" ei voinut kysyä, koska kyseessä oli ruotsinkielinen tutkimus ja sanana on vain "finländare", jonka merkitys ei ole sama kuin suomen kielen sanan "suomalainen". Ruotsiksi voi siis vastata vain olevansa suomenmaalainen (finländare), jota sanaa käyttämällä on jo hyväksynyt sen, että suomalaiset ovat suomenmaalaisten alaryhmä eikä päinvastoin. Nimenomaan identiteetin rakentamisessa tämä erilainen sanasto vaikuttaa paljon.