Suomalaisia vai suomenruotsalaisia?

[Sees]

Opetushallitus on julkaissut raportin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden taustoista:
http://www.oph.fi/etusivu/102/kuinka_ru ... t_oppilaat

Monille oppilaille, jotka asuvat täysin suomenkielisillä paikkakunnilla, ruotsinkielinen koulu toimii tavallaan kielikylpynä. Porissa vain 5 % lapsista ja nuorista tulee täysin ruotsinkielisistä kodeista, 53% täysin suomenkielisistä ja 40 % kaksikielisistä kodeista. Kielisaarekkeiden kouluissa täysin ruotsinkielisistä kodeista tulevien lasten osuus vaihteli 5 % ja14 % välillä.

Vastaavat luvut Pietarsaaren, Närpiön ja Uudenkaarlepyyn koululaisista osoittavat – ei mitenkään yllättäen – että myös Pohjanmaan koululaiset kasvavat hyvin erilaisissa kieliympäristöissä. Uudessakaarlepyyssä 78 % oppilaista on perhetaustaltaan täysin ruotsinkielisiä, 11 % tulee kaksikielisistä kodeista ja 11 % kodeista, joissa puhutaan muutakin kieltä ruotsin tai suomen lisäksi tai yksinomaan muuta kieltä.

Raportti on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Språk, identitet och skola vuodelta 2009, joka käsitteli koululaisten kielellistä identiteettiä pääkaupunkiseudulla. Siitä ilmeni, että 62 % pääkaupunkiseudun koululaisista on kotitaustaltaan kaksikielisisiä.

Voisi siis päätellä, että lähes puolet ruotsinkielisten koulujen oppilaista ovat kaksikielisiä, mutta tätä kokonaisarviota ei artikkelissa annettu.

Joka tapauksessa minusta tämä kuvaa hyvin sitä, miten voimakasta identiteettityötä kouluissa joudutaan tekemään, jotta oppilaat mieltävät itsensä nimenomaan suomenruotsalaisiksi eivätka suomalaisiksi, joilla on toinenkin vahva kieli:

"andelen informanter som väljer att definiera sig som finskspråkiga är överraskande låg --- I stället är det en betydligt högre andel informanter som väljer att definiera sig som finlandssvenska än andelen informanter från enspråkigt svenska hem."

eli "niiden haastateltujen osuus, jotka määrittelivät itsensä suomenkielisiksi, oli yllättävän alhainen --- Sen sijaan merkittävästi useampi haastatelluista määritteli itsensä suomenruotsalaiseksi kuin oli niiden osuus, jotka tulivat täysin ruotsinkielisistä kodeista."

Tietenkään "suomalaisuudesta" ei voinut kysyä, koska kyseessä oli ruotsinkielinen tutkimus ja sanana on vain "finländare", jonka merkitys ei ole sama kuin suomen kielen sanan "suomalainen". Ruotsiksi voi siis vastata vain olevansa suomenmaalainen (finländare), jota sanaa käyttämällä on jo hyväksynyt sen, että suomalaiset ovat suomenmaalaisten alaryhmä eikä päinvastoin. Nimenomaan identiteetin rakentamisessa tämä erilainen sanasto vaikuttaa paljon.

[Hannu Jussi]

Summa summarum
Tulemme jälleen siihen Myntin keväällä kirjoittamaan artikkeliin, jossa sanoi yksikielisiä ruotsinkielisiä olevan Suomessa n. 4000 kpl.
Koska ovat vanhempaa väestöä, tuskin joutuvat nakkikioskilla tai ratikoissa kiusatuksi kielensä takia.
Koska ovat vanhempaa väestöä, luulisi ettei heidän tarvitse mennä yksin ulkolaiselle lääkärille jne. jne.

Koko ruotsinkielisyys Suomessa on pelkkä bluffi.

[Fisherman]

Ei ruotsinkielisyys ole Suomessa mikään bluffi. Rannikolla asuvana tiedän, että ruotsinkieli elää ja voi hyvin. Sen sijaan ruotsin pakollisuus on bluffi: katastrofaalinen sellainen.

Tavallisten kaduntallaajien kanssa keskustellessa ruotsin kielestä tai sen asemasta ei synny minkäänlaista kiihkoilua, hyvä jos syntyy edes keskustelua. Asenne on salliva molemmin puolin. Kieli on vain kommunikaatioväline ja se vaihtuu tilanteen mukaan. Se ei ole identiteetti- tai ihmisoikeuskysymys.

Sen sijaan jo kunnallispolitiikan tasolla RKP:n edustajat tekevät lähes jokaisesta asiasta kielikysymyksen ja näkevät vainoa ja sortoa kaikessa mikä saattaa heikentää ruotsinkielen asemaa tai sen näkyvyyttä. Hauska yksityiskohta, että esim. paikallisia yrittäjiä ja lehdistöä muistutetaan mm. siitä, missä järjestyksessä ruotsin- ja suomenkieliset ilmoitukset ja mainokset tulisi olla. Koulut, urheilujärjestöt, seurat yms. joutuvat kilpailemaan muutenkin vähistä resursseista ja tiloista, että toteutetaanko milloin mikäkin hankinta tai projekti milläkin kielellä. Käytännössä toisella kielellä toteutettu ratkaisu on toiselta pois: esim. erittäin harva suomalainen pystyy todella seuraamaan ruotsinkielistä amatööriteatteria. Olisi todella korkea aika vihdoin lopettaa älytön pakkoruotsi ja sallia kaikille suomalaisille oikeus omaan, vapaaseen kielipääomaan.