Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 10.01.2012 20:53

Tässä teksti, jonka on laatinut jo viisi vuotta sitten, vuonna 2007 Hannu Koho ja Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunta.

Pakollinen ruotsin kieli on korvattava valinnaisilla kielillä seuraavista syistä:

1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.

2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä

4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa

5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.

6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja

7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin.

8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli

9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa.

10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan

11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.

12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.

13. Kansainvälisesti tunnustamiemme oikeusperiaatteiden mukaan on kestämätöntä, että huonosti suomea puhuvan n. 100 000 ruotsinkielisen takia 5 miljoonaa muuta kansalaista pakotetaan hankkimaan valmiudet palvella heitä ruotsiksi.

14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.


Kyllä kirpaisee ajatella, että tätä selkeää argumenttilistaa ei ole vieläkään saatu yleisen keskustelun pohjaksi vaan keskustelua käydään edelleen hämärin "kaksikielisyys on rikkaus" - ja "skandinaavisuus tuo goodwilliä" -perustein
Viimeksi muokannut Sees, 10.01.2012 20:59. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 10.01.2012 20:59

Erittäin asiallinen on myös tämä kirje opetusministerille. Se, ettei näin asiallisella otteella ole ollut mitään vaikutusta, on käsittämätöntä.

Arvoisa opetusministeri,

haluamme kiittää ystävällisestä vastauksestanne liittyen 1.6. luovuttamaamme Kielivalinta-adressiin. Koska koimme kuitenkin vastauksen menevän osin ohi itse asiasta, haluamme kiinnittää vielä huomiota joihinkin kohtiin vastauksessanne:

Lainsäädäntöön liittyvät peruslähtökohdat ovat jo pitkään olleet allekirjoittaneen vanhempaintoimikunnan tiedossa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tälläkään hetkellä määrittele yksityiskohtaisesti sitä millä menetelmillä ruotsinkieliset palvelut tarjotaan. Lain puitteissa on mahdollista käyttää ensi sijassa vaikkapa tulkkipalveluita tai viranomaisilla voi olla ruotsinkieleen erikoistuneet asiakaspalvelijat. Yleisistä, kaikkia virkamiehiä ja julkista sektoria tai sen palveluntuottajatahoja koskevista ruotsintaitovaatimuksista huolimatta henkilökunnalla ei todellisuudessa ole läheskään aina hyvän palvelun edellyttämää ruotsintaitoa, sillä toimiva kielitaito ei synny muodollisin toimenpitein aikaansaadulla pakolla. Ruotsinkielisiä palveluja onkin jo käytännön tasolla alettu eriyttää eri henkilöille tai toimipisteisiin (vrt. tietyt Helsingin alueen terveysasemat), ja toimia tavalla joka sopisi tilanteeseen, jossa ruotsin yleistä opiskelupakkoa ei ole.

Myös ruotsinkielisen koulutuksen paikkajakoa on syytä tasapainottaa siten, että ruotsinkieliselle vähemmistölle löytyisi omakielisiä asiakaspalvelijoita ja muuta ammattikuntaa, joka työkseen kohtaa ihmisiä, esim. ruotsia äidinkielenään puhuvia sairaan- ja vanhustenhoitajia. Nykyisellään ruotsinkielisen koulutuksen opiskelijakiintiöt kuitenkin vinouttavat tilannetta; ruotsinkielisiä ohjataan kiintiöiden kautta etupäässä akateemisille, erityisesti kauppatieteellisille (korkeapalkkaisemmille) aloille, kun samaan aikaan on tapana valittaa suomenkielisten kohdalla liian kovasta paineesta päästä korkeakouluopetukseen.

Vaikka kielilaki ei edellytä ruotsinopiskelun yleistä pakollisuutta, se on toki omiaan luomaan julkiselle sektorille ylimitoitettuja vaatimuksia ja ylimääräisiä kustannuksia. Silloin kun lait ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa tai niiden soveltaminen tuottaa suoranaisia ongelmia, lakeja on pyrittävä muuttamaan toimivammiksi. Toimimaton laki johtaa pitkällä tähtäimellä lain yli kävelemiseen (jota kielilain kohdalla on jo tapahtunut) sekä lain ja sen säätäjän kunnioituksen alenemiseen. Lakien ja niiden muutosten valmisteluun osallistuminen on osa ministerinkin työtä.

Ministeri katsoo vastauskirjeessään nykyisen pakollisen ruotsinopetuksen tarjoavan hyvät valmiudet nuorten ja myöhemmin aikuisten väliseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Osoittavatko mielestänne hyviä ruotsivalmiuksia ne tosiseikat, että ruotsin osaaminen on yliopistollisen tutkimuksen (KIEPO) valossa heikkoa, ja että kieltä ei olla taipuvaisia käyttämään? Ne suomenkielisen enemmistön edustajat jotka päätyvät työssään pohjoismaisiin kontakteihin, käyttävät pääsääntöisesti englantia, joka on myös useimpien pohjoismaisten yritysten työkieli. Tähän vaikuttaa osaltaan jopa skandinaavikieliä äidinkielenään puhuvien keskinäiset ymmärtämisvaikeudet (esim. tanskan kohdalla), sekä pohjoismaisten yritysten kansainvälistyminen ja riippuvaisuus pohjoismaiden ulkopuolisista toimijoista.

Kokemukset suomalaisten kielivalinnoista kertovat, että laajamittaisesta valistuksesta, kuten kouluissa järjestetyistä kielivalintatilaisuuksista huolimatta, valtaosa koululaisten perheistä pitää äidinkielen ohella kahta vierasta kieltä (joka ruotsikin pedagogisesti on) sopivana määränä lapselleen. Tämä on myös EU:n ja 26.9. vuosittain vietettävän Euroopan kielipäivän suositusten mukainen määrä. On selvää, että kielten laajempikin opiskelu on toivottavaa, mutta tällaiset suositukset laaditaankin keskiverto-opiskelijan resurssit huomioiden.

Opetusministeri toivoo kirjeessään Vuoksenniskan koulun vanhemmilta kieltenopetuksen ammattilaishankkeita tehokkaampaa tulosta kielten monipuolisen opiskelun lisäämiseksi? Kiitämme näin valtaisasta luottamuksesta, mutta toteamme, että hanke on nykyoloissa varmasti mahdoton myös meille. Monipuoliseen kieltenoppimiseen tulee aina kannustaa, mutta olosuhteet on kuitenkin tehtävä sellaisiksi, että ne antavat mahdollisuuden laajentaa kansallista kielipalettiamme kaikille - ei vain sille pienelle osalle jolla on useiden kielten opiskeluun vaadittava aika, taipumukset ja motivaatio. Ruotsin asettaminen samalle viivalle muiden kielten kanssa tuo eri kielten opiskeluun tasa-arvoa ja yksilöllisten motivaatioiden toteuttamisen kautta parempia oppimistuloksia. Emmehän tarvitse ensi sijassa kielten opiskelijoita, vaan osaajia?

Kielivalinnoissa on kyse myös demokraattisista oikeuksista. Useiden tutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa ruotsin valinnaiseksi. Perheillä ja heidän lapsillaan on oikeus henkilökohtaisiin mieltymyksiin eri kieliä ja kulttuureja kohtaan. Ruotsi ei kuulu oletusarvoisesti suomalaiseen identiteettiin. Identiteettinsä määrittää myös jokainen ihminen itse. Oikeus omaan identiteettiin on turvattu lainsäädännössä jopa uskonnollisen ja sukupuoli-identiteetin kohdalla, vaikka mainitut osa-alueet kuuluvat koko länsimaisen yhteiskunnan perusteisiin. Meillä tulee olla oikeus myös kielelliseen identiteettiin, henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja niiden mukaisiin valintoihin kieliopinnoissa. Nämä valinnat perheet osaavat, ja heillä on oikeus, tehdä omista lähtökohdistaan, voiden hyödyntäen myös sitä tietomäärää, joka eri kielten tarpeesta työelämässä on jo olemassa. Tätä tietoa tulee tarjota koululaisten perheille kattavassa ja puolueettomassa muodossa.

Suomen poliittinen kulttuuri on murrosvaiheessa, minkä opetusministerikin on varmasti pannut merkille. Muutos koskee kasvavassa määrin myös kielipolitiikkaa, ja sen keskeisin muutosajuri on uusien kansalaisverkostojen syntyminen internetin myötä. Lienee perusteltua odottaa, että nykyinen kielilainsäädäntö ja sen soveltamistavat tulevat saamaan osakseen yhä enemmän ansaittua kritiikkiä, jatkossa myös järjestäytyneeltä taholta.

Kielikysymykseen liittyvät jännitteet ovat perua ruotsinkielen suhteettomasta ja enemmistön yli kävelevästä asemasta maassamme, eivät tänä päivänä enää niinkään historiasta. On valitettavaa, jos vastakkainasettelua edelleen kirvoittava ruotsin asema maamme ainoana kaikkia opetusasteita koskevana aineena pysyy suljettuna ja suurelta yleisöltä kiellettynä aiheena, tabuna. Tällainen tilanne ei lupaa kovin hyvää sen paremmin kieliryhmien väliselle suhteelle kuin ruotsille ja sen oppimistuloksille.

On korkea aika avata ruotsinkieltä koskeva keskustelu.

Maahamme on kuluvana vuonna 2007 syntynyt ruotsin valinnaisuutta kaikille oppiasteille ajava Vapaa Kielivalinta ry, jota myös Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan jäsenet olivat perustamassa. Nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.vapaakielivalinta.fi/.

Ystävällisin terveisin
Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunnan puolesta

Hannu Koho
varapuheenjohtaja

Hannu Jussi
Viestit: 1108
Liittynyt: 02.04.2011 19:32

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hannu Jussi » 10.01.2012 23:15

Muutama poiminta vuoden 2007 tekstistä.

"...sekä pohjoismaisten yritysten kansainvälistyminen ja riippuvaisuus pohjoismaiden ulkopuolisista toimijoista."
Ruotsalaisia yrityksiä on Kantonissa, Intiassa, Puolassa, Amerikoissa.... joten on todella hyvä että ruotsalaiset opiskelevat tarvittavia kieliä.

Suomalaisia yrityksiä on Kantonissa ...

"Ruotsin asettaminen samalle viivalle muiden kielten kanssa tuo eri kielten opiskeluun tasa-arvoa ja yksilöllisten motivaatioiden toteuttamisen kautta parempia oppimistuloksia." ...tähän ei ole lisättävää.

Nyt jos tähän vielä lainasi otteita Rostilan kirjoituksesta, niin vaipuisin epätoivoon.

Jollakin toisella palstalla luki: "Parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä" ... tähänkään ei ole lisättävää.

Hyvät suomalaiset - olisiko keväällä uuden mielenosoituksen aika?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:37

Suomi24-palstalla eräs ruotsinmielisistä vakikirjoittajista ystävällisesti kommentoi tuota listaa vapaan kielivalinnan perusteista. Mielestäni oli hyvin mielenkiintoista nähdä, että kaikki nuo perustelut voidaan kieltää. Kohtia on neljätoista ja laitan ne tähän alle, jotta ne, joita pakkoruotsin kannattajan ajatusmaailma kiinnostaa, voivat käydä niitä läpi. Pahoittelen etukäteen, näille ei monen mielestä pitäisi antaa enää palstatilaa.
Viimeksi muokannut Sees, 21.01.2012 09:05. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:37

"1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle - Puppua. Imagoa heikentää ennakkoluulot ja tietoinen panettelu."

Etteikö pakkovenäjä olisi lisännyt venäjänkielisiin kohdistuvaa negatiivisuutta, missä tahansa se vietiin läpi?

Minkä tahansa kielen imago voitaisiin hävittää, mikäli siitä tehdään pakollinen vastoin kansalaisten toiveita ja tarpeita.

Tämä "panettelua" on turhaa panettelua. Historia on mikä se on, ja monella pakollista ruotsia puoltavalla näyttää edelleen olevan ongelmia asennoitumisessaan suomalaisiin, joilla ei ruotsia taustassaan ole. Ruotsintaitoa pidetään oleellisena oikealle suomalaisuudelle, suomenmaalaisuudelle. Suomalaisuus on jotain, mihin ei synnytä, vaan mihin koulitaan pitkän pakollisen ruotsin kautta.

Miksi suomalaisten toive vapaasta kielivalinnasta olisi asennevamma, kun vapaus valita kielet ei ole ongelma Ahvenanmaalla tai Ruotsissa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:38

"2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. - Valinnaisuus on itsestäänselvästi kalliimpaa kuin pakollisuus. Siksi meidä kansainvälisesti hyvin laaja kirjo oppiaineite on liki kauttaaltaan pakollista kaikille."

Voisi olla halpaa opettaa kaikille vain kaksi samaa kieltä oikein isossa ryhmässä ja kenenkään yksilöllistä etenemistä huomioimatta - mutta silloin minimoidaan menoja, ei optimoida kieltenopetuksen hyötyä.

Yleisimmät oppiaineet ovat yhteisiä kaikkialla, mutta voisi olla perusteltua lisätä valinnaisuutta esimerkiksi taideaineissa, liikunnassa ja jopa matematiikassa tasokurssien muodossa. Tämä on pedagogista kehitystä.

Halpaa olisi opettaa vain lukemaan ja kestämään liukuhihnalla, sellainenkin aika oli. Nyt tarvitaan laaja-alaisia ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia ja taitoja.

Jos kieliä ylipäätään tarvitaan, niiden opetuksen hinta tulisi suhteuttaa tarpeeseen. Ruotsin pakollisuus ei ole vastaus mihinkään todelliseen tarpeeseen. Todelliseen tarpeeseen koulutetaan sitten muualla ja se vie aikaa ja varoja.
Viimeksi muokannut Sees, 21.01.2012 08:51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:40

"3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä - Varmasti on, varsinkin jos kieltenopetusta varhaistaan. Kysymys on tietysti sitten että onko kieltenopetus oiekeassa suhteessa muihin ainekokonaisuuksiin."

Varmasti ei ole, jollei riisuta koko muuta opetusohjelmaa. Pelkät kieletkö riittäisivät pitämään tietotaitomme maailman huipulla? Olisiko meillä varaa jättää ihmiset vaille asiaosaamista vain, jotta kaikki voisivat keskustella kahdella vieraalla kielellä tv-ohjelmista?

Toisaalla jo arvostelit esimerkiksi reaaliaineiden runsautta alaluokilla, jolloin mielestäsi pitäisi opiskella kieliä. Tämä osoittaa, ettet ymmärrä, mitä reaaliaineiden opetuksella haetaan: maailmankuvan rakentamista ja käsitteiden hahmottamista äidinkielellä sekä opiskelemaan oppimista, suullista ja kirjallista ilmaisua äidinkielellä. Tähän työhön käydään alusta alkaen. Tämän uhraaminen kielitaidolle ei ole järkevää - eikä mahdollista, koska silloin osa lapsista ei saavuttaisi käsitteellisen ajattelun tasoa, mistä vasta muut hyödyt alkavat.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:40

"4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa - Totta, mutta vähenevässä määrin koska kaikkialla maailmassa panostetaan englantiin. Ruotsi on paitsi kansallinen kieli myös toiseksi tärkein kieli elinkeinoelämässä."

Lingua franca on tosi kova juttu. Kaikki eivät muuta kielitaitoa äidinkielen ohella tarvitsekaan. Tarvitaan kuitenkin asiaosaamista muilla, vaativammilla elämänalueilla.

Ruotsi tullaan valitsemaan suhteessa sen tärkeyteen. Valistuneet vanhemmat osaavat tehdä hyviä valintoja, tekevät muuallakin maailmassa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:40

"5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista. - Niissä kouluissa jossa venäjänkieltä on tarjolla on suuria vaikeuksia saada edes sen verran opiskelijoita että minimiryhmävaatimus täyttyy. Suuri osa sielläkin lukee ruotsia yli pakollisen minimimäärän."

Sama ongelma on kaikilla kielillä. Siksikin pakollisen ruotsin aika on ohi.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:41

"6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja - Pakollisuuteen nojaava rakenne on halvempi kuin valinnaisuuteen perustuva. "

Vain jos koulitaan pikkurobotteja liukuhihnoille. Mitä vaativammista asioista on kysymys, sitä enemmän on löydyttävä oppilailta sopivaa kykyprofiilia ja kiinnostusta.

Valinnaisuudelle ei ole enää vaihtoehtoja.

Se, että ikäluokka jaetaan kielten tunneilla eri ryhmiin, ei tee opetuksesta kalliimpaa. Ainoastaan se, että jotakin kieltä (kuten kotikieltä) voidaan joutua opettamaan tosi pienessä ryhmässä vie varoja. Tähänkin on kehitteillä hyviä tietokoneavusteista etäopetusta, joilla saadaan eri kouluilla olevia pienryhmiä koottua suuremmiksi. Toimii hyvin esimerkiksi syrjäisten lukioiden kielitarjonnan laventajana ja siirtyy myös yläasteelle.

Kalliiksi tulee sekin, että tärkeitä kieliä joudutaan opettamaan sitten ruotsin rinnalla eikä sijasta. Hintana on sekä raha että oppilaan voimat ja aika.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:42

7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin. - Aivan varmasti. Mutta mitä tehdään ongelmille jotka saattvat kohdata niitä jotka eivät lue sitä?

Mistä ongelmista nyt on kyse?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:43

"8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli - Kuten ovat englanti, ranska, saksa, venäjä, kemia, käsityöt, sekä liki kaikki biologia, matematiikka, fysiikka, maantiede, puutyöt, piirustus, musiikki, jne."

Reaaliaineissa siis opiskellaan oleellista maailman ymmärtämistä, maailmankuvan rakentamista ja vaikeiden käsitteiden hallintaa äidinkielellä, kivutaan käsitteellisen ajattelun maailmaan.

Taitoaineiden tarpeellisuudesta on tosiaan erilaisia näkemyksiä, mutta niissä tavoitteena on tietyn luovan kapasiteetin löytäminen ja eväiden antaminen persoonalliseen kasvuun.

Kielten taidot ovat käytännön taitoja. Siksi pakollinen on ryhmä "kielet", mutta sen puitteissa luetut kielet valinnaisia tai vapaaehtoisia. Kielten oppiminen on lapsilla täysin kiinni siitä, että niitä voi käyttää arjessa jo opiskelun aikana. Näin arjessa näkymättömiä kieliä tulisi opettaa vain niille, joilla on vahvat taipumukset kieliopintoihin. Kieltenopettajat puhuvat näistä keskenään ja evästävät vanhempia kielivalintojen kohdalla: jollei entisistä kielistä ole vähintään kasia, ei kannata valita uutta.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:45

"9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa. - Päättäjien päätökset perustuvat aika usein siihen mitä kansa tarvitsee eikä siihen mitä se haluaa. Varsinkin se osa päättäjien työstä on vaikeata ja vastuullista."

Kyllä kielivalinnoissa on ainakin muissa Pohjoismaissa kuunneltu kansalaisia. Suomalaisetko eivät erityisesti ymmärrä omaa ja lastensa parasta?

Päättäjien käsitys siitä, mitä kansa tarvitsee voi olla jonkun jonkun painostusryhmän taskussa. Sanotaan näin, että päättäjiin voi kohdistua melkoisia paineita juuri tämänkaltaisissa asioissa ohittaa viisaankin kansan toiveet.
Viimeksi muokannut Sees, 21.01.2012 08:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:45

"10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan - Miten voimme keikkua PISA:n kärjessä vaikka meillä pakollistemn osuus aineista on laajempi kuin melkein kaikkialla muuaalla? Jos valinnaisuus olisi oppimiselle hyödyksi niin ei kai niin monessa aineissa lukioiden oppimistulokset olisisi heikentyneet kun siirryttiin valinaiseen YO-kirjoitusmalliin?"

Meillä on itse asiassa väljempi opetussuunnitelma kuin muualla, oppilailla vähemmän pakollista koulutyötä. Mutta totta on, että kouluissa tehdään hirmuisesti kovaa työtä. En jaksa aina olla innostunut Pisasta, muitakin kriteerejä voitaisiin nostaa koulujen onnistumiselle.

Lukio on myös vaativampi kuin ennen. Usein unohdetaan, että ennen oppilaat opiskelivat vain kirjallista selviytymistä varten. Nyt oppilaiden ymmärrykseltä ja toiminnalta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen. Koko maailma on vaativampi.

Toivon, että yo-kirjoitukset muuttuvat entistä joustavammiksi. Jo nyt on onneksi tehty tie korkeampiin opintoihin yo-kirjoituksista riippumattomaksi. Valinnaisuus on siis jo niin suurta, ettei lukiokaan ole pakollinen. Äskettäin meillä oli opetusministeri, joka ei ollut ylioppilas.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Tuoreet argumentit viiden vuoden takaa

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2012 08:46

"11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden. - Päinvastoin. Se edistää meidän molemminpuolista kumppanuutta monella yhteuiskunna alueella. Me olemme paljon enemmän kumppaneita kuin kilpailijoita. Ilman tätä kumppanuutta Suomen vienti olisi arvoltaan pienempää."

Suomenkielisten ruotsintaito ei riitä mihinkään korkeaan kumppanuuteen. Kyllä tämä yhteistyö koskee aika pientä joukkoa, suomenruotsalaisia ja niitä neljää prosenttia suomenkielisistä, jotka ilmoittavat osaavansa hyvin ruotsia (luultavasti avioliiton tai Ruotsissa asumisen kautta).

Muilla englanti on ihan hyvä yhteistyökieli, koska ruotsalaiset tekevät todella paljon yhteistyötä Baltian ja muun Euroopan kanssa. Pohjoisessa, kuten usein muuallakin, yhteistyön kieli on englanti.

Vastaa Viestiin