– (Historiassa) ruotsinkielinen porvarissääty oli suuntautunut liike-elämään. Se näkyy vielä tänäkin päivänä. Ruotsinkieliset suuntautuvat suhteessa enemmän tekniikkaan, talouteen ja oikeustieteisiin, Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.
Ruotsinkieliset ovat myös keskimäärin kansainvälisemmin suuntautuneita kuin muut suomalaiset. Monella suuryrityksellä on lisäksi paljon ruotsinkielisiä omistajia ja vahvat siteet Ruotsiin.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/201 ... 112022/137
Siis Helsingin pörssin 50 suurimman yrityksen hallitusjäsenistä yli 23 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Kaksikielisiä ei tässä mainita, liekö laskettu.
On ollut aika, jolloin kutakuinkin kaikki, jotka olivat jotain ja joilla oli jotain olivat ruotsinkielisiä - nyt siis tunnusluvut ovat jo laskeneet mutta hallituksissa silti ruotsinkielisiä on lähes joka neljäs - aika hyvin, kun kyse on uhanalaiseksi itsensä tuntevasta kielivähemmistöstä, jonka edustajia on viitisen prosenttia kansasta. Hallituksissa on siis suhteessa viisinkertainen määrä ruotsinkielisiä?
Pitäisikö pohtia julkisesti, miten tällainen painostus- ja sijoittajaryhmä vaikuttaa esimerkiksi talouselämän vaikuttajista monin tavoin riippuvaisten poliitikkojen toimintaan, sitä kautta maan kielipolitiikkaan (jonka tulisi kuunnella demokratiaa) ja suomenkielisten nuorten asemaan. Jotenkin outoa, jos tätä yliedustusta pidetään vain ruotsinkielisten hyvien ominaisuuksien ja liike-elämälle myönteisen kulttuurin ilmentymänä.
Suomenruotsalaisilla vahva yliedustus suuryrityksissä
Re: Suomenruotsalaisilla vahva yliedustus suuryrityksissä
Tässä ilmeisesti ruotsinkielisten "historiallinen kiinnostus" liike-elämään, yhteiskuntaan ja viestintään on vaikuttanut siihen, että eräiden alojen koulutusta tarjotaan ruotsiksi suhteessa enemmän kuin suomeksi ja tämä taas vahvistaa kiinnostusta:
"Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %."
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
"Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsinki) ovat valtion ylläpitämiä yksikielisesti ruotsinkielisiä korkeakouluja. --- Svenska social- och kommunalhögskolan on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Soc&komin pääaineet ovat journalistiikka, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykolgia ja psykologia, sosiologia, valtio-oppi sekä oikeustiede. Opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Suomessa on edellä mainittujen alojen sekä kauppatieteiden opetusta suhteettoman paljon vain ruotsiksi, ja näiltä aloilta valmistutaan hallinnon puolelle juuri yhteiskunnan avainpaikoille ---"
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
Aika mielenkiintoinen kehä.
"Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %."
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
"Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsinki) ovat valtion ylläpitämiä yksikielisesti ruotsinkielisiä korkeakouluja. --- Svenska social- och kommunalhögskolan on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Soc&komin pääaineet ovat journalistiikka, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykolgia ja psykologia, sosiologia, valtio-oppi sekä oikeustiede. Opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Suomessa on edellä mainittujen alojen sekä kauppatieteiden opetusta suhteettoman paljon vain ruotsiksi, ja näiltä aloilta valmistutaan hallinnon puolelle juuri yhteiskunnan avainpaikoille ---"
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
Aika mielenkiintoinen kehä.